Tampere
18 Jan, Tuesday
-6° C

Proakatemian esseepankki

Parempia taukoja ja enemmän huomiota palautumiseen



Kirjoittanut: Emilia Mäkelä - tiimistä Kipinä.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Osallistuin syys-lokakuun aikana työhyvinvointia tukevien ilmaiswebinaarien sarjaan: Aivosi tarvitsevat tauon, Näin tuet mielesi palautumista arjessa ja Mielen hyvinvointi – miten voit auttaa itse itseäsi. Jokainen kokonaisuus perustui kirjaan ja tuntui myös olevan jonkin sortin markkinointia noille kirjoille. Sain kumminkin mielenkiintoisia asioita irti asiantuntijoiden pitämästä webinaarisarjasta.

Erityisesti kolahti tauottamisen webinaari Aivosi tarvitsevat tauon, jota veti kasvatustieteen professori ja aivotutkija Minna Huotilainen. En ollut pohtinut juurikaan syvällisemmin taukojen merkitystä tai erilaisia tauottamisen tyylejä.

Tauoilla on suuri merkitys esimerkiksi kiireen tuntuun tai kognitiivisen kuormituksen hallintaan. Jokainen meistä ymmärtää, että urheillessa tarvitaan taukoja fyysisen toimintakyvyn hallintaan. Miksei se ole yhtä lailla itsestään selvää, kun puhutaan kognitiivisesta toimintakyvystä, päätöksenteosta tai vaikkapa muistista?

Tauottaminen vähentää monien asioiden suorittamista kerralla sinnepäin eli tuttavallisemmin multipaskingia. Asiantuntija osaa tauottaa ja ymmärtää mitä on oikea tehokkuus. Se ei nimittäin ole työn puskemista eteenpäin hampaat irvessä tauotta, syömättä ja juomatta. Oikeanlaisella tauotuksella saadaan aikaan parempia tuloksia. Taukoihin ja niiden pitämättä jättämiseen liittyy usein illuusio kiireestä, joka voi voimistua tauotuksen laiminlyömisellä. Kierre on valmis. Ilman taukoja reflektointi ja hoksaaminen kärsivät. Toisinaan joku tahmeasti etenevä työ lähteekin rullaamaan kuin itsestään lyhyen tauon ansiosta.

Huotilainen esitteli webinaarissa taukotarjotinta, jonka käyttöönottoa kipinäläisten kanssa en malttaisi odottaa. Tarjottimen ideana on sisältää erilaisiin tarpeisiin sopivia taukoja. Tarvitsetko tauoltasi energiaa vai rauhoittumista? Sopisiko ajatuksia herättelevä kirja vai ihan vain venyttely irrottamaan mielesi työn teosta? Taukotarjotin lajittelee eri tauottamistyylit ruudukkoon energisyyden ja sisällön mukaan. Huotilainen suosittelee tekemään oman taukotarjottimen tiimin mielipuuhia tai muuten tiimille sopivaa tekemistä sisältäen.

Psykologian maisteri Anniina Virtanen kertoi Näin tuet mielesi palautumista arjessa -webinaarissa kuusi askelta mielen palautumiseen: työstä irrottautuminen, rentoutuminen, vapaa-ajan omaehtoisuus, taidonhankinta, merkityksellisyys ja yhteenkuuluvuuden kokeminen.

Monilla on varmasti ollut hetkiä, kun työstä irrottautuminen on haastavaa ja sen ajattelua on vaikea rajata vain työaikaan. Tähän auttaa tekeminen, joka väkisin vie ajatukset pois työhön liittyvistä asioista. Itse olen huomannut, että esimerkiksi tanssi toimii tähän hyvin, sillä musiikin tahtiin liikkuminen vaatii kaiken huomion. Jos työajatusten tuleminen on kuitenkin vapaa-aikaan väkisin tungettelevaa, voi varata itselle Virtasen mukaan rajatun huolihetken, jonka aikana purkaa näitä mietteitä. Tärkeää tässä on kumminkin, ettei huolihetki ala paisua.

Työhön liittyvä palautuminen ja siitä irrottautuminen ei kuitenkaan aina sisällä varsinaisia huolia, vaan myös korkea vireystila voi haitata sitä. Vireystilan laskuun ja kehon rauhoittamiseen voi kokeilla tietoista uloshengityksen pidentämistä. Kroppa ei voi sivuttaa tällaista fysiologista viestiä, jolloin kierrokset laskevat väkisin ainakin hetkeksi. Virtanen peräänkuulutti arvonpalautusta laiskottelulle eli sille, että ihan vaan olisi tekemättä mitään.

Itseä pohditutti vapaa-ajan omaehtoisuus ja sen vaikutus palautumiseen. Olen huomannut, että parisuhteessa on toisinaan haastavaa päästä vaikuttamaan omaan vapaa-aikaan. Kalenteri täyttyy nopeasti yhteisistä menoista ja itselle mieluisten asioiden tekeminen saattaa jäädä pidemmäksi aikaa taka-alalle. Jos et pääse itse vaikuttamaan siihen, miten vapaa-aikasi käytät, haittaa se todennäköisesti palautumistasi.

Mielenkiintoisena pidin taidonhankinnan edistävää vaikutusta palautumiseen. Harrastukset, joissa voit kehittää tai haastaa itseäsi työn ulkopuolella tukevat psykologista palautumista. Huomaan tämän oikeastaan puuttuvan täysin omasta arjestani, mikä voi osaltaan selittää omaa surkeaa palautumistani viime aikoina ja kiinnostusta tähän webinaarisarjaan.

Viimeinen webinaari Mielen hyvinvointi – miten voit auttaa itseäsi? ei ollut ihan niin antoisa itselleni, jonka uskoisin jopa johtuvan sitä edeltäneestä mökkipajasta. Tulin nimittäin lähes suoraan mökiltä kuuntelemaan Terapian tarpeessa -kirjan kirjoittajien PsL Liisa Uusitalo-Arolan ja PsT Katri Kannisen vetämää webinaaria eli en ollut ehtinyt palautua riittävästi.

Tärkeimpänä huomiona mieleeni jäi se, että henkistä hyvinvointia voi oppia. Kyky huolehtia itsestä syntyy lapsuudessa tai se opitaan aikuisena. Jos olet syntynyt suorittajaperheeseen, todennäköisesti suoritat itsekin. Vain ymmärrys jostain voi johtaa muutokseen, sillä mielelläsi on valtava voima ja se on aina puolellasi.

Uusitalo-Arola ja Kanninen esittelivät itsensä auttamista karttatyöskentelyn avulla, joka auttaa jäsentelemään tilannetta. Otetaan aluksi ilmiongelma eli asia, joka huolestuttaa tai on näkyvimpänä. Se voi olla esimerkiksi unettomuus, työstressi tai jännitys. Tilannetta lähdetään hahmottamaan kartaksi, johon kirjataan mahdolliset ongelmalliset toimintatavat, jotka ylläpitävät ongelmaa. Sellaiset asiat, jotka ovat lyhyen ajan ratkaisuja tai hetkellisiä helpotuksia, mutta vievät myös paljon energiaa tai vaativat erityistä vaivannäköä. Nämä johtavat turvassa olon tunteeseen, mutteivät oikeaan hyvinvointiin ja voimien vähetessä ongelma voi kärjistyä uudelleen. Karttatyöskentely voisi toisinaan hyödyttää itseäkin joissain arkeen liittyvissä tilanteissa, sillä siinä etsitään omien arvojen mukaista kestävää ulospääsyä jostain ongelmasta. Webinaari jättää karttatyöskentelyn kuitenkin vain esittelyn tasolle, joten siihen parempi perehtyminen olisi tuolloin tarpeen.

Webinaarisarja oli mielestäni todella hyödyllinen ja aion jatkossa panostaa omaan palautumiseeni sekä tauotukseen eri tavalla. Tiimeissä helposti lähdetään keskittymään vain työskentelytapoihin tehon parantamiseksi, vaikkei ongelma aina piilekään niissä. Johtamisessakin on hyvä kiinnittää huomiota työntekijöiden riittävään palautumiseen ja yksilöllisiin tarpeisiin tauotuksen suhteen. Kaikille ei toimi kahvi ja pulla tai somen kaivaminen taskusta, eivätkä parhaimmat työn osaajat välttämättä vielä osaa tauottaa tai palautua heille hyödyllisellä tavalla.

Kommentit
  • Tutta

    Hei Emilia, nostit esiin esseessäsi tosi tärkeitä näkökulmia! Ehdotan, että voisimme lähteä työstämään näitä näkökulmia yhdessä tiimin kanssa. 🙂

    29.11.2021
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close