Tampere
04 Dec, Friday
0° C

Proakatemian esseepankki

Parempi ajattelu synnyttää parempaa elämää



Kirjoittanut: Johanna Sauvula - tiimistä Eventa.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Filosofia ja systeemiajattelu
Ajattele kuin mentalisti -luento
Esa Saarinen
Jose Ahonen
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Parempi ajattelu synnyttää parempaa elämää!

Filosofian professori Esa Saarinen on filosofian lämmin sanansaattaja. Saarisen Filosofia ja systeemiajattelu on tunnettu Aalto yliopiston luentosarja, jonka nauhoitteita voi seurata myös podcasteina ja videotallenteina. Hänen ajatusmaailmansa nimenomaan ihmisiä kohtaan tuntuu jopa kadehdittavan valoisalta ja lämpimältä. Eikö hänellä mene koskaan hermot muiden kanssa? Toisaalta, mikäli mies on toteuttanut omia perusprinsiippejään jo vuosikummeniä, ei hellän dynaaminen katsanta liene ihme.

 

“Meissä on enemmän hyvää kuin mitä päälle päin näkyy.
Parempi ajattelu synnyttää parempaa elämää. ”
– Esa Saarinen (2019)

 

Parempi ajattelu – parempi elämä. Tämä kuulostaa helpolta. Luennolla Saarinen (2019) kuvaa esimerkin paremmasta ajattelusta hetkenä 91-vuotiaan äitinsä kanssa. Saarisella olisi ollut sähköposteja hoidettavanaan, mutta hän oli tullut siinä hetkessä ajatelleeksi, että luonaan vierailemassa ollut äitinsä varmaankin haluaisi käydä saunassa. Kysyttyään asiaa, he olivat yhdessä käyneet saunassa ja Saarinen oli pessyt 91-vuotiaan äitinsä hiukset.

Saarisen (2019)mukaan parempi ajattelu usein vaatii myös otollisen tilanteen ja ympäristön. Missä vain voinee ajatella mitä vain, mutta suvaitsevassa ympäristössä ajatuksen virtaus on oletettavasti erilaista, kuin esimerkiksi kylmäkiskoisessa ympäristössä.

Saarinen kuvaa hätkähdyttäväksi sitä hetkeä, kun hän oli havahtunut ajattelemaan, miten merkityksellinen tuo hetki oli ollut. Hän tuskin enää montaa kertaa iäkkään äitinsä kassa käy yhdessä saunassa ja miten lähellä oli, että tämä ajatus olisi hukkunut arkisten to do-tehtävien, sähköpostien, alle. Nykyhetken arvo saattaa helposti nakertua, tyypillisesti suoritteiden, tai ehkä viihtymistyyppisten juttujen alle (Saarinen, 2019). Jahas, enää ei kuulostakaan niin helpolta. Koska elämä tapahtuu koko ajan, hyvin helposti sitä siirtyy askareesta tai rutiinista toiseen sen enempää ajatustaan ajattelematta. Toisinaan myös tuntuu, että on tarve saada niin sanotusti aivot narikkaan. Tähän ratkaisu tuntuu nykypäivänä olevan usein Netflix tai somen tapahtumavirrat. Ei tarvitse ajatella mitään, kun katsoo vain videoita ja kuvia.

Mentalisti Jose Ahonen (2019) toi Ajattele kuin mentalisti -esityksessään huomion sille, miten vajavaista havainnointikykymme on ja kuinka tehokasta aivojemme automatiikka on. Näemme kyllä asioita, muttemme havainnoi niitä. Ihmismielen kannalta aivojen automaatio on ehdotonta, koska valtavan ärsyketulvan jokaisen infon tietoinen analysointi olisi elämämme sujuvuuden ja aivojen kuormittavuuden vuoksi mahdotonta. Ajattelu itsessään siis vaatii tietoista työtä ja vaivannäköä, sekä otollisen paikan.

Ajattelun kehittäminen kiinnostaa minua. Näin mökkipajan kynnyksellä olen palannut vanhoihin oppisopimuksiini. Yksi asioista, jossa en vieläkään ole mestaroitunut, on ajatteleminen. Olen usein liian kierroksilla, malttamaton tai väsynyt ajattelemaan. Aiemmin ajattelin pysähtyväni meditoimaan, lukemaan ja pohtimaan illalla sängyssä ennen nukkumaanmenoa. Noh, jos sänkyyn päätyy vasta puolilta öin ja herätyskello soi 7h kuluttua, se ei enää tunnukaan kovin otolliselta hetkeltä asioiden aktiiviselle pohtimiselle.

Tänäkin syksynä olen oppimissopimukseni yhdeksi kohdaksi kirjannut innostumisen lukemisesta, ajattelemisesta ja oppimisesta. Sen haluan vielä tällä akatemiapolullani taklata. Millä eväillä tämä voisi onnistua?

Ensimmäinen pelisiirtoni on kuunnella kaikki Saarisen 8 luentoa ja pohtia niiden sanomaa kirjalliseen muotoon tai jonkun toisen ihmisen kanssa keskustellen. Mökkipajan matkalla Kuusamoon kuuntelimme Vilin kanssa tämän ensimmäisen Saarisen luennon ja se herätti pitkäksi aikaa keskustelua ja ajatuksia, jotka virtasivat aiheesta toiseen.

Pelkkien luentojen tai äänikirjojen kuuntelemisen rinnalla toinen konsti on siis tietoisesti jakaa aiheita toisen ihmisen kanssa tai kirjata omia ajatuksiani ylös paperille, kenties esseinä. Haluan olla tiimissäni henkilö, joka tuo uutta tietoa ja oivalluksia myös tiimille esiin, joten pajoissa kuullaan.

Kolmas steppi rauhoittumisen ja omien ajatusten kuulemiselle on meditaatioharjoitteet. Olen niitä jo Bookbeatin kirjalistaani tallentanut, mutten ole vielä kuunnellut. Kirjasin juuri kalenteriini perjantaille tehtäväksi tehdä yhden meditaatioharjoituksen ja luoda tästä viikoittainen rutiini. Jes! Näillä mennään kohti huikeaa syksyä!

____________________________________________________________________

Yllä olevat suunnitelmat olen kirjoittanut elokuun alussa. Nyt eletään 29.9.2019, eli pari kuukautta on aikaa kulunut. Alkusyksy on ollut raskas ja kiireinen. Harmittaa lukea tätä esseetä ja suunnitelmia, jotka ovat jääneet toteuttamatta. Olen taas sortunut yhteen keskeisistä ongelmistani: asioiden priorisoinnin ja aikatauluttamisen puute.

Koska kalenterini viikot ovat tuntuneet täydeltä hullunmyllyltä, olen ollut täysin kykenemätön toteuttamaan suunnitelmaani. Kun perusta murenee, on hankala rakentaa uutta. Sen huomaan myös omasta olostani, joka on stressaantunut. Tämä on kestämätön oravanpyörä, joka ruokkii pahaa kierrettään. Tässä tilanteessa turvaudun tietoisesti vielä ”sitten kun” -ajatteluun ja päätän rutistaa lokakuun, joka menee pitkälti final campin toteutuksessa, loppuun.

Marraskuulla kalenterissa on vielä järjestelymahdollisuuksia ja joulukuulla vielä enemmän. Olkoon loppuvuosi lukemisen ja ajattelun aikaa. Ne ovat oikeastaan myös ainoat aihepiirit, mitä myös hopsistani enää uupuu: pajat, seminaarit ja esseepisteet. Kaikki muu on tässä ajassa jo pelattu läpi, joten ei liene ihme, että väsyttää ja tuntuu sekasorrolta. Hopsin päivittäminen ja tilanteen tarkastelu, tähän hetkeen pysähtyminen jo itsessään toi hellän dynaamisia ajatuksia itseäni, ja tekemistäni kohtaan. Minä pystyn tähän kyllä!

 

LÄHTEET

Esa Saarinen. 2019. “Kyllä! Tänään” – 1/8 Filosofia ja systeemiajattelu -luentosarja. Video. Katsottu 17.8.2019. https://www.youtube.com/watch?v=16JE3fQLU2A

Ahonen, J. mentalisti. 2019. Ajattele kuin mentalisti. Luento. 21.5.2019. Kulttuuritalo Laikku. Tampere.

 

Kommentit
  • Maria Eskola

    Taas kerran haluan suositella sulle mun ja Sampan suosikkikirjaa: The 4 disciplines of execution – se tuli ekana mieleen esseestä (löytyy bookbeatista). Koen, että se auttaisi sua paljon fokusoimaan tekemistä. Tää oli ihan mahtava essee, kun se oli kahdessa osassa. Esseen alkua lukiessani mietin jo, että joo, Jonsu suunnittelee ja innostuu – eikä aina ehkä ihan realisitisesti nää suunnitelmien sopimista omaan elämään ja tulevaisuuteen? Onko tavoitteet liian korkealla? Tai liian monta tavoitetta? Kuinka monessa eri asiassa haluat mestaroitua? Kuinka monessa asiassa yhtä aikaa mestaroituminen on mahdollista? Käykö niin, että uusia tavoitteita tulee ja vanhat unohtuu? Mikä niissä vanhoissa tavoitteissa oli sellaista, että ne kuitenkin unohtui? Miten tekisi uusia tavoitteita, jotka ei olisi vain hetkellisiä? Pitäskö sun pitää jotain omaa tavoiteet -exeliä? 😀

    5.12.2019
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close