Tampere
04 Dec, Friday
0° C

Proakatemian esseepankki

Parempaa työelämää



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Kävin Ilmarisen Parempaa Työelämää –valmennuksessa, jonka teemana oli työn imu. Sananmukaisesti työn imu tarkoittaa työntekijöiden innostavuutta ja oman tarmokkuuden sekä mielekkyyden tunnetta työhön. Kyseessä on seminaarisarja, jota vetää Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin tutkimusjohtaja sekä Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen, joka on tutkinut työn imua 2000-luvun alusta alkaen. Puhujana oli siis alansa asiantuntija. Valmennus koostui luennoista, pari– ja ryhmätöistä sekä yksilöharjoituksista. Olen käynyt useammassa muussakin Ilmarisen Parempaa Työelämää –valmennuksessa mutta päätin kirjoittaa esseen juuri kyseisestä valmennuksesta, koska koen sen olleen paras kaikista.

 

Hakanen puhui työn imusta niin yksilö- kuin yhteisötasollakin. Yhteisön tehokkuus koostuu yksilöiden tehokkuudesta, mutta kun koko yhteisö on motivoitunut ja tavoitteellinen, ovat myös yksilöt energisempiä. Tämän takia on hyvin tärkeää, että yhteisössä on positiivinen ja kannustava ilmapiiri, johon kaikki tuovat oman panoksensa. Hakanen käytti sanan ”velvollisuus” tilalla sanaa ”oikeus” ja sanoi, että työntekijöillä on oikeus saada palautetta ja kunniaa tekemästään työstä. Palaute-sanan englanninkielisen sanan ”feedback” Hakanen muunsi sanaksi ”feedforward” ajatuksella, että palautteen tarkoitus on kehittää ja viedä saajaansa eteenpäin, ei taaksepäin. Työntekijöiden välinen palautteenanto on usein tehokkaampaa kuin esimieheltä saatu palaute, koska työntekijöiden ei välttämättä oleteta antavan palautetta keskenään, esimieheltä se voi tulla ”kuten normaalistikin”. Kun kaikki antavat ja haluavat antaa oman panoksensa yhteisön eteen, yksilöiden energiataso nousee merkittävästi. On löydettävä tapa, jolla yksilöiden ajatukset saadaan koko yhteisön hyväksi. Pohdi, mikä se tapa on sinun työyhteisössäsi?

 

”Työn imua voi tuntea missä tahansa ammatissa. Viidesosa suomalaisista ilmoittaa tuntevansa työn imua päivittäin ja reilu kolmannes muutaman kerran viikossa”. Miltä se näyttää? Hakasen mukaan henkilö on läsnä niin fyysisesti, psyykkisesti kuin sosiaalisestikin ja voi kokea niin sanotusti sen paljon puhutun flow-tilan. Hän näyttää keskittyneeltä ja energiseltä eikä huomaa ajan kulumista. Hän ponnistelee projektinsa kanssa ja voi kokea välillä myös väsymystä, mutta kun ponnistelut tuottavat tulosta, hän saa taas uutta energiaa. Tärkeää on osata ajatella niitä asioita jotka työssä todella kiinnostavat, harrastaa niin sanottua ajattelun ajattelua. Miksi teet juuri sitä mitä teet, ja jos joku työssä tympii niin miten työtä voisi tuunata, jotta työ olisi mielekkäämpää. Hakanen puhui myös keskittymisestä ydintyöhön, kuluttavan ja ylimääräisen työn karsimisesta. Johdon on kannattavaa keskittyä jo olemassa oleviin työntekijöihin ja heidän työtehtäviinsä ennen lisäresurssien hankkimista. Eli työn tuunaamiseen ja esim. projektipäällikön ylimääräisten töiden karsimiseen/delegointiin jollekin muulle, jonka työtä ne eivät rasita yhtä paljoa mutta joka ne voisi yhtä hyvin hoitaa. Vain yksi työtaakasta pudotettu tehtävä voi pudottaa tekijänsä niskasta ison taakan, se voi olla fyysisesti pieni muutos mutta psyykkisesti iso.

 

Valmennuksen aikana puhuttiin luonnollisesti myös johtamisesta. Kirjoitin itselleni mieltä askarruttavia kysymyksiä ylös, joita olen peilannut ja peilaan jatkossakin aina uudessa johtamistilanteessa toimintaan; mikä sopii mihinkin tilanteeseen parhaiten.

 

  • Kulkeeko johtaja
    • Edessä?
    • Takana?
    • Mukana?
  • Onko johtaja
    • Esimerkki?
    • Palvelija?
    • Näkymätön?
  • Tarvitseeko johtaja
    • Valmiit ohjeet/rungon tehtäviinsä?
    • Virikkeitä oivaltaa toimintatavat?
    • Mahdollisuuden/vapauden luoda uutta?
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close