Aika oli ottaa lukuun Patrick Lencionin Paras mahdollinen joukkuepelaaja – kirja. Pidin Lencionin Viisi toimintahäiriötä tiimissä – kirjasta ja siksi päätin ottaa kirjailijan toisen teoksen lukuun. Vaikka tämä kyseinen kirja ei herättänyt yhtä paljon mietteitä kuin Lencionin edellinen niin silti se sai minut pohtimaan omia ominaisuuksiani tiimiläisenä.

Nöyrä, nälkäinen sekä älykäs

Patrick Lencioni sanoo parhaan mahdollisen joukkuepelaajan kolmeksi olennaiseksi ominaisuudeksi nöyryyden, nälän sekä älykkyyden. Nöyryys on määritelty tiimityön yhteydessä siten, että nöyrät jakavat kiitoksia tiimiläisillensä, korostavat tiimiä eivätkä itseään ja määrittelevät menestyksen kollektiivisesti eivätkä yksilöllisesti. (Lencioni 2016, 173.)

Nälkäisyys näkyy siten, että henkilö tavoittelee koko ajan lisää jotakin esimerkiksi enemmän asioita tehtäväksi, opittavaa sekä vastuuta. Nälkäisiä ihmisiä esimiehen ei tarvitse koskaan patistella tekemään töitä ahkerammin, koska heillä on jo motivaatiota sekä he ovat ahkeria. (Lencioni 2016, 175.)

Kolmas ominaisuus eli älykkyys ei tässä tapauksessa tarkoita älyllistä kapasiteettia vaan ihmisten maalaisjärkeä ihmisten suhteen. Yksinkertaisesti tämä tarkoittaa henkilön kykyä olla asiallinen sekä valpas ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Älykkäillä ihmisillä tiimissä on taipumusta tietää mitä ryhmätilanteessa tapahtuu sekä miten menetellä jokaisen yksilön suhteen tehokkaimmin. (Lencioni 2016, 176.)

Lencionin (2016, 177) mukaan nämä kolme ominaisuutta yksitellen eivät ole ainutlaatuisia, mutta yhdistettynä ne tekevät parhaan joukkuepelaajan. Yhdenkin ominaisuuden puuttuminen voi vaikeuttaa tiimityötä.

Nöyryyden puute

Alussa lukiessani kappaletta nöyryydestä ajattelin, että olen ainakin nöyrä. Yhdistän itse nöyryyden siihen, että muita tiimiläisiä kunnioitetaan sekä ei nosteta itseään jalustalle. Lencioni (2016, 174) kertoo, että ihmisiä, joilla ei ole nöyryyttä löytyy kahta eri tyyppiä. Toinen heistä on se, joka on avoimesti ylimielinen. Avoimesti ylimielinen ihminen keskittyy vain itseensä, rehentelee sekä janoaa huomiota. Tämä käytös tiimissä voi aiheuttaa mielipahaa.

Toinen ihmistyyppi, joilta puuttuu, nöyryys on ihminen, jolla ei ole itseluottamusta, mutta on kumminkin jalomielinen sekä myönteinen toisten ihmisten seurassa. He eivät huomioi omia lahjojansa tai omaa panostusta, joka saa ihmiset ajattelemaan, että he ovat nöyriä. Kyseinen ihmistyyppi ei ole ehkä niin vaarallinen kuin ensimmäinen, mutta kumminkin kyvyttömyys ymmärtää omaa arvoaan on rikkomus nöyryyttä vastaan. Oman itsensä kunnioittamattomuuden puuttuminen näkyy tiimityöskentelyssä siten, että ei puolusta omia ideoitaan tai ei saa kiinnitettyä toisten huomiota näkemiinsä ongelmiin. Oikeasti nöyrät ihmiset eivät pidä itseään muita parempina, mutta eivät myöskään ole huomioimatta omia lahjojaan. (Lencioni 2016, 174).

Olenko nöyrä?

Aloin miettimään, että en ehkä olekaan niin nöyrä, kuin olen ajatellut. En ollut ajatellut, että nöyryys ei ole pelkkää muiden kunnioittamista ja sitä, että ei ajattele itsestään liikoja. Lukiessani Lencionin kuvailua nöyryydestä tajusin, että minä jätän omat lahjani täysin tiedostamatta. Epävarmuuteni estää minua tavoittelemasta haluamani asioita sekä en uskalla puuttua ongelmiin niin herkästi. Vaikka otan kantaa tiimissämme tapahtuviin ongelmiin niin en nosta niitä aina koko tiimin kuullen esille, koska pelkään että muut eivät näe samaa ongelmaa tai ovat täysin eri mieltä.

Epävarmuuteni vaikuttaa myös siihen, että uskallanko alkaa tavoitella asioita sekä tarjota apuani asiassa, jossa osaisin auttaa. Olen kohdannut tilanteita, joissa koen, että minulla olisi mielenkiintoa tai hieman osaamista, mutta en uskalla ottaa silti tehtävää vastaan. Ymmärrän tämän haitan tiimille, sillä vaadin paljon rohkaisua muilta sekä laiminlyön tiimityötämme, koska en uskalla puuttua ongelmiin tai tarttua tilaisuuksiin.

Olenkin tänä loppusyksynä havahtunut itsevarmuuteni puuttumiseen ja sen vaikutuksiin ihmissuhteissani, tavoitteissani sekä tiimityöskentelyssä. Olen päättänyt priorisoida tämän hetken suurimmaksi tavoitteistani itseni arvostamisen. Haluan oppia löytämään omat vahvuuteni sekä arvostamaan lahjojani ja tarjota apuani sekä osaamistani tiimiläisilleni.

Lähteet:

Lencioni, P. 2016. Paras mahdollinen joukkuepelaaja. Keuruu: Otavan kirjapaino Oy.