Tampere
05 Dec, Sunday
-20° C

Proakatemian esseepankki

Paranoidia optimismia



Kirjoittanut: Jesse Pihkanen - tiimistä Promisia.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Nokia on suomalainen yritys, jolla on monipuolinen historia aina vuodelta 1865 asti. Nokian vaiherikkaaseen historiaan mahtuu sekä puutavaraan liittyvää liiketoimintaa että kumisaappaiden valmistusta. Nokia kuitenkin tunnetaan maailmalla erityisesti matkapuhelinvalmistajana. 1990-luvulla matkapuhelinten suosio kasvoi maailmalla ja Nokian arvioitiin vuonna 1999 olevan jopa 203 miljardin euron arvoinen. Matkapuhelinten ohella Nokia keskittyi myös tietoliikenneverkkoteknologiaan. Vuonna 2007 toimintansa aloitti Nokia Siemens Networks, joka oli Nokian ja Siemensin yhteinen yritys ja se keskittyi juuri tietoliikenneverkon kehitykseen. 2000-luvun puolella älypuhelimet tulivat markkinoille ja se loi matkapuhelinmarkkinoille uutta kilpailua. Nokian tarinan alamäki alkoikin kilpailun kiristyessä ja uusien valmistajien tullessa markkinoille. 2010-luvun alku oli Nokialle rankka.

Risto Siilasmaa on kotimaisen tietoturvayritys F-Securen perustaja ja hallituksen puheenjohtaja. Vuonna 2008 Siilasmaa aloitti Nokian hallituksen jäsenenä, silloisen puheenjohtajan Jorma Ollilan kutsusta. Nokian loistokkaan tarinan syöksy oli monen asian ja päätöksen summa. Kirjassaan Paranoidi optimisti, Risto Siilasmaa kertoo neljä tärkeää oiretta, jotka pätevät liiketoiminnasta riippuen eri organisaatioihin.

Ensimmäinen oire kärsivässä organisaatiossa on huonojen uutisten viestintä. On selvää, että huonoja uutisia on aina, mutta mikäli huonot uutiset eivät tavoita sinua, kielii se joko pelosta tai liiallisesta optimisuudesta. Nokian tapauksessa huonojen uutisten kertomista pelättiin. Monissa tapauksissa viestintuojaa syyteltiin ja pahimmassa tapauksessa henkilölle annettiin potkut. Siilasmaan mukaan Nokiaa siis johdettiin pelolla. Viesti oli lopuille työntekijöille selvä ja huonot uutiset eivät enää kulkeutuneet johtoryhmän ja hallituksen käsiteltäväksi. Jos hallitus kuitenkin kokouksissaan käsitteli huonoja uutisia, oli niiden käsittely pintapuolista. Hallitus ei pohtinut huonojen uutisten syitä tarpeeksi, eikä se vaatinut johtoryhmältä selitystä miksi oli epäonnistuttu. Toisena oireena Siilasmaa listaa, että tiimi ei etsi huonoja uutisia eikä kovia faktoja. Siinä, missä huonojen uutisten on saavutettava johto, on johdon vastuulla myös etsiä huonoja uutisia itse. On mahdollista, että johdolle raportoivat ihmiset eivät ole ottaneet selvää ongelmien perimmäisiä syitä, jolloin ongelmien laajuus voi väärentyä. Eikä hallituksella ja johtoryhmällä ole tällöin valmiuksia pureutua ongelman oikeaan syyhyn. Kolmas oire on, että päätöksiä lykätään ja vesitetään jatkuvasti. Toimivassa organisaatiossa päätöksiä uskalletaan tehdä ja muutos nähdään positiivisena asiana. Viimeinen oire Siilasmaan listalla on, että usein on olemassa vain yksi suunnitelma ilman vaihtoehtoja. Jokaiseen muutokseen on oltava vaihtoehtoja. Ratkaisu on liian helppo tehdä, mikäli vaihtoehtoja ei ole jouduttu punnitsemaan. Vaihtoehtojen esittäminen ja hahmottaminen edellyttää luottamusta, kykyä keskustella ja hyväksyä epäonnistumiset sekä avointa viestintää. Ilman vaihtoehtoja tehdyt päätökset kielivät, että organisaatiossa saattaa olla jotain pielessä. Vaihtoehtoisten suunnitelmien rutiininomainen puuttuminen on varoitusmerkki yrityskulttuurin ongelmista. (Siilasmaa, s. 79. 2018)

Risto Siilasmaa toimi aluksi hallituksen jäsenenä ja myöhemmin Jorma Ollilan väistyttyä myös hallituksen puheenjohtajana. Siilasmaan siirtyessä puheenjohtajaksi Nokia odotti arkkuunsa viimeistä naulaa. Yrittäjänä opittu yrittäjämäinen johtajuus sai Siilasmaan muuttamaan Nokian, sekä sen hallituksen sisäistä ajattelumaailmaa. Yrittäjämäisen johtajuuden ydin piileekin paranoidissa optimismissa. Tämä tarkoittaa, että kaiken pelon ja hämmennyksen keskellä voi silti olla optimisti, sillä on olemassa luottamus tulevaan. Oleellista on, että uskoo kaikkiin ongelmiin olevan ratkaisu. Toisaalta on oltava paranoidi, sillä mikä vain voi aina mennä vikaan. Paranoidi optimisti varautuu ongelmiin, vaikka muut väittävät, ettei niitä olisi olemassa. Käytännössä kyse on siis ongelmien ennaltaehkäisystä ja kaukonäköisyydestä. Siilasmaa kertookin, että paranoidi optimismi on oivallinen tapa selvitä vaikeista ajoista, koska valppaus ja aimo annos realistista pelkoa yhdistyvät myönteiseen asenteeseen ja tulevaisuudenuskoon. Paranoidi optimismi vaatii perehtymään erilaisiin skenaarioihin, käytännössä siis parhaaseen ja pahimpaan, sekä kaikkeen siltä väliltä. Kun osaa varautua erilaisiin mahdollisiin ongelmiin ja on luonut monia eri vaihtoehtoja, välttyy yllätyksiltä. Siilasmaan mukaan paranoidi optimismi terästää kaukonäköisyyttä, laajentaa näkökenttää ja vahvistaa kykyä johtaa muuttuvassa maailmassa.
(Siilasmaa, s. 173. 2018)

Kirjan kantavin teema on paranoidin optimismin ohella luottamus. Risto Siilasmaa peräänkuuluttaa luottamuksen olevan avain menestykseen. Hänen mukaansa muutos alkaa luottamuksesta. Nokian pahimpaan aikaan yrityksen sisällä ei nautittu luottamuksesta. Työntekijät eivät luottaneet esimiehiin, johtoryhmä ei luottanut alaisiin eivätkä hallitukseen. Hallitus puolestaan ei luottanut edes toisiinsa. Nokiaan syntyi epäluottamuksen kierre. Hallituksen puheenjohtajaksi siirtyessään Siilasmaa pyrki ensimmäiseksi luomaan organisaatioon luottamusta. Luottamus perustuu Siilasmaan mukaan kahteen kulmakiveen: läpinäkyvyyteen sekä tasa-arvoon. Tässä läpinäkyvyydellä tarkoitetaan tiedon jakamista ja kaikkien kannustamista avoimeen keskusteluun yli työtehtävien ja tittelien. Tasa-arvo puolestaan organisaatiossa tarkoittaa, että jokaisella on yhtäläinen mahdollisuus tulla kuulluksi. Luottamus on tärkeä arvo tiimissä ja organisaatiossa, mutta se ei kuitenkaan pysy aina samana, vaan luottamusta on lujitettava jatkuvasti. Siilasmaan mukaan luottamus syntyy ja lujittuu näyttämällä esimerkkiä. Olemalla itse luottamuksen arvoinen, voit osoittaa muille luottavasi myös heihin. Kun luottamus leviää läpi organisaation, on tuloksena selkeämpää viestintää ja parempaa läpinäkyvyyttä. Tämä johtaa rohkeisiin ja monipuolisiin ideoihin ja ehdotuksiin pitkin organisaatiota. Tämä luo tasa-arvoa ja motivaatiota, joten myös työteho parantuu. (Siilasmaa, s.187. 2018)

Siilasmaan mukaan ongelman kohdatessa pahinta on tuhlata aikaa pohtimalla, onko jatkaminen mahdollista. Mikäli johtaja ei ole valmis luovuttamaan, on näytettävä esimerkkiä muille. On eri asia puskea läpi sokeasti kuin kannustaa tiimiä pitämään pintansa ja edetä harkitusti. Juuri tässä auttaa pitkänäköisyys ja paranoidi optimismi, sillä jokaisen katastrofin tilalle on olemassa vaihtoehto. Risto Siilasmaa kertoo seuraavien neuvojen auttaneen Nokian hallitusta hitsautumaan yhteen vaikeiden aikojen vallitessa. Ensimmäisenä on juuri Siilasmaan johtamisen filosofia, paranoidi optimismi. Kun johto näkee aitoa optimismia, tarttuu se muihinkin. Vastuuntuntoisuuteen kannustaminen. Nokian hallitus antoi laajat valtuudet ihmisille, sillä hallitus halusi ihmisten kantavan itse vastuuta ja ajattelevan kuin johtaja. Siilasmaan kolmas neuvo on skenaarioajattelun edistäminen. Tällä haetaan juuri sitä, että jokainen punnitsee erilaisia vaihtoehtoja. Jokaisen organisaatiossa työskentelevän on pyrittävä havaitsemaan mahdollisuuksia ja ongelmia, sekä niille ratkaisuja. ”Luottamus on öljy, joka saa asiat luistamaan”, sanoo Risto Siilasmaa. Samalla luottamus on myös polttoaine, joka ongelmien kohdatessa pitää koneet käynnissä ja tiimin liikkeellä. Viidentenä vinkkinä toimii maltin säilyttäminen joka tilanteessa. Mitä kireämpi tilanne on, sitä tyynempi on oltava. On tärkeää pitää malttinsa ja olla suuttumatta, tällöin luottamus ei kärsi ja tiimin välit ei eivät rikkoudu. Viimeinen vinkki on nauru. Naurunaiheiden löytäminen arkisista asioista on tärkeää. Itse asiassa jo pelkkä hymy lievittää jännitystä ja levottomuutta. Hymy tarttuu ja saa ihmiset ajattelemaan tuloksekkaammin.

Kyseiset neuvot ja tapojen omaksuminen teki Nokian hallituksesta nopeita ja joustavia. Hallitus oli valmis jokaiseen skenaarioon. Nokian syöksystä voidaan olla montaa mieltä ja syyttävät sormet osoittavat varmasti jokaiseen mahdolliseen suuntaan, mutta Nokian uudesta noususta saamme kiittää juuri Siilasmaan luotsaamaa hallitusta sekä kitkatonta yhteistyötä Nokian johtoryhmän kanssa, unohtamatta kuitenkaan jokaista nokialaista, jotka vaikeina aikoina kantoivat kortensa kekoon. Tällaisella luottamuksella ja sitoutumisella mikä tahansa syöksyssä oleva organisaatio on mahdollista pelastaa.

Lähteet:
Risto Siilasmaa – Paranoidi optimisti, Tammi 2018

Aihetunnisteet:
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close