Tampere
29 Jun, Wednesday
21° C

Proakatemian esseepankki

Paranoidi optimisti



Kirjoittanut: Melissa Keränen - tiimistä Samoa.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Paranoidi optimisti
Risto Siilasmaa
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Kirjassa Paranoidi optimisti Risto Siilasmaa käy läpi Nokian eri vaiheita vuodesta 2008 alkaen, jolloin hän lähti mukaan Nokian hallitukseen, vuoteen 2017 asti. Yhdeksään vuoteen mahtuu yrityksen elämänkaaressa todella monia kriisejä ja useammassa tilanteessa yrityksen tuho on ollut vain karvan varassa, näistäkin kriiseistä Nokia selviytyy kuitenkin täpärästi. Kirja on osuva käytännön opetus kriisi- ja muutosjohtamiseen, nyt korona-aikana kenties osuvampi yhä useammalle yrittäjälle. 

Teknologian ala ei ollut itselleni ennen kirjan lukemista ollenkaan tuttu ala, joten kirja tarjoili myös näkymiä sen kehityksen vaiheisiin ja suurimpiin tekijöihin, erityisesti matkapuhelin alalla.

 

Paranoidi optimisti 

 

Kirjan läpi kulkee Siilasmaan ajatusmalli paranoidista optimismista, mutta mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan? Siilasmaa avaa paranoidia optimismia siten, että tällaisen mentaliteetin omaava yksilö tai yritys etsii jatkuvasti mahdollisuuksia sille, mikä voisi mennä vikaan. Paranoidisen asenteen lisäksi kyseinen ihminen kuitenkin uskoo optimistisesti, että käsillä oleviin ongelmiin löytyy ratkaisuja ja niitä etsitään jatkuvasti. Ensilukemalla termi paranoidi optimisti kuulostaa lukijan korvaan ristiriitaiselta, sillä paranoidi sanaa itse on käyttänyt siinä merkityksessä, kun joku ihminen on vainoharhainen. Kuitenkin se, miten kirjassa tuota sanaa ja merkitystä käytetään, on omasta mielestäni suhteellisen nerokasta. Siilasmaa jakaa kirjassa myös ajatuksensa siitä, että juuri ne hetket, kun yrityksellä menee hyvin ovat otollisia ryhtymään paranoidiksi optimistiksi. Tällöin yrityksellä on oikeasti mahdollisuus käydä läpi monia eri vaihtoehtoja, tehdä tarkkaa tutkimustyötä ja valmistella yrityksen väki mahdollisiin muutoksiin. Tietystikään kaikkiin tilanteisiin ei ole mahdollista varautua, kuten tuskin kukaan osasi ennustaa nykyistä koronan tuomaa pandemiaa, mutta jos yritys on miettinyt eri kriiseille otollisimmat toimintatavat, niitä on mahdollista soveltaa myös odottamattomiin kriiseihin. 

 

“Myrskyn silmässä on vaikea tunnistaa olennaiset asiat vähäpätöisistä.” 

 

Johtajuuden virheet ja opit 

 

Kuinka on mahdollista, että voittamattomanakin pidetty Nokia oli lähellä ajautua omaan tuhoonsa? Yhtenä syynä lienee juuri, tämä voittamattoman asenne ja siihen täysin luottaminen. Nokia uskoi omaan mahtiinsa liiaksi, eikä ottanut markkinoille tulevia uusia silloisia niin sanottuja pieniä tekijöitä tosissaan. Siilasmaa kuvailee esimerkiksi sitä, kuinka hallituksen kokouksissa toistuvasti ohitettiin alan uusi tulokas Apple, lienee itsestään selvää nykyisiä matkapuhelin markkinoita tarkasteltaessa mihin tämä on pitkällä tähtäimellä johtanut. Nokiassa ei etsitty systemaattisesti ja syvästi perimmäisiä syitä sille, miksi epäonnistuttiin toistuvasti kuromaan kilpailijat kiinni. 

Apple nousi heittämällä muiden kilpailijoiden edelle ja on varmasti tällä hetkellä suosituin merkki matkapuhelimien keskuudessa, mielenkiintoista on kuitenkin seurata sitä, että Applella on nyt riskinä tehdä “Nokiat” kehityksessään, sillä varteen otettavia kilpailijoita on alkanut ilmestyä rinnalle useampia. Saa nähdä onko Apple ottanut edeltäjänsä virheistä opikseen, vai tuleeko kenties jokin toinen matkapuhelin valmistaja tulevaisuudessa syrjäyttämään Applen? 

Sen lisäksi, että ongelmia ei otettu tarpeeksi ajoissa tosissaan, eivät Nokian toiminnan virheet päättyneet suinkaan siihen. Kun huomattiin kilpailijoiden yltävän eri osa-alueilla parempiin suorituksiin, ruvettiin yritykselle asettamaan tavoitteita. Tavoitteet olivat luokkaa “Tarjotaan kuluttajille paras käyttäjäkokemus.”, hallituksessa kuunneltiin tavoitteet tyytyväisinä ja mentiin eteenpäin kokouksen asialistalla. Uskomatonta huomata, miten suurissakin maailmanlaajuisissa yrityksissä sorrutaan näinkin alkeellisiin virheisiin, tavoitteista puuttui täysin perustelut sille, miksi kyseinen ajatusmalli olisi toimiva ja konkreettisuus siitä, kuinka siihen tultaisiin ylipäätään pääsemään.  

 

Mitä tavoitellaan? – Miten saavutetaan? – Miksi tehdään?
Miksi saavutamme tavoitteen tällä kertaa, muttemme aiemmin? 

–> Miksi on kysymyksistä tärkein! 

 

Puhummeko oikeista asioista? Keskustelemmeko oikeista asioista oikein? Itsestäni tuntuu, että monissa yrityksissä ajaudutaan siihen tilanteeseen, että kohdataan jokin ongelma ja ensimmäisenä syöksytään keksimään käsillä olevaan ongelmaan uusi ratkaisu. Uuden ratkaisun etsimisessä ei sinällään ole mitään väärää, mutta jos syöksytään ensin etsimään uutta ratkaisua, ennen kuin on mietitty, miksi edellisellä kerralla ei onnistuttu, ajaudutaan helposti tilanteeseen, jossa sama ongelma toistuu uudelleen ja uudelleen, kunnes kyseessä oleva ongelma otetaankin syvempään tarkkailuun. Koen tämän olevan ongelma, joka esiintyy myös tiimissämme. Jatkuvaa keskustelua muun muassa sitoutumisesta olemme käyneet useaan otteeseen, osakeyhtiöt ovat tuottaneet usealla harmaita hiuksia ja kuinka saamme tiiminjäsenet osallistumaan ja luottamaan toisiinsa. Olemme käynyt keskustelua näistä asioista hyvinkin useaan kertaan, mutta tuskin olemme pureutuneet todellisiin ongelmiin, mitä näiden asioiden taustalla on. Keskustelut ovat useasti pintapuolisia, ja niiden jankkaaminen on tuonut ainakin itselleni sellaisen olon, että ei hetkeen jaksa käsitellä ko. asioita tiimin sisällä. Onneksi joululoma koittaa kohta ja pääsemme miettimään, mitä todella haluamme Akatemialla saavuttaa.

 

“Hyödylliset tulokset jäävät saavuttamatta, jos keskustelu ei ole suoraa ja mene asian ytimeen.” 

 

Nokian hallituksen ongelmana oli myös syvälle yhtiörakenteeseen juurtuneet roolit ja tavat toimia tuttuun tapaan, näitä tapoja ja rooleja kyseenalaistamatta. Siilasmaa saikin kokea hallitusvuosiensa aikana usein sen, kuinka hänet asioita kyseenalaistaessa ja “turhia kysymyksiä” esittäessä laitettiin takaisin ruotuunsa. Ei jäänyt edes muutamaan kertaan, että Ollila huomautti Siilasmaalle, ettei hän voinut tietää miten Nokian kaltainen globaali yritys toimii, sillä hän tuli vain pienestä ohjelmistoyrityksestä. 

Terveessä yhtiö rakenteessa tulisi kysymyksiä ja kyseenalaistamista pitää erittäin tervetulleina. On eri asia olla näennäisesti toimiva tiimi, kuin olla tiimi, jossa luottamus on sillä tasolla, että eriäviäkin mielipiteitä uskalletaan tuoda julki.

Siilasmaa useassa tilanteessa kuvaili hallituksen tapaamisten asialistaa, joka tuntui olevan monien sivujen mittainen. Kullekin kohdalle asialistalla oli jätetty aivan liian vähän aikaa, joten keskustelu jäi hyvin pintapuoliseksi ja tavoite oli ennemminkin kahlata asialistan läpi, kuin tosissaan pureutua tärkeisiin ongelmiin ja päätkösiin.  Tuntuu, että Akatemialla todella moni tiimi kärsii tämän tyylisistä ongelmista erityisesti ensimmäisenä vuonna.

 

Kirja avasi hyvin myös isojen yritysten johtohenkilöiden kanssakäymistä tällaiselle tavalliselle tallaajalle. Yhteistyösopimuksien ja ylipäätään kauppojen hiominen ei ole mitään lasten leikkiä, kun on kysymys esimerkiksi Nokian ja Microsoftin kaltaisista yrityksistä, kauppojen hinnat kulkevat niin korkeissa lukemissa, ettei virheille ole paljoa varaa. Eikä riitä edes, että vain johtoporras olisi tyytyväinen tehtyihin kauppoihin, vaan myös osakkaat on vakuutettava ja saatava ymmärtämään tehtyjen kauppojen merkityksen ja arvon. Mahdolliset virheet olivat myös suuressa asemassa yritysten johtajien henkilökohtaiselle maineelle ja jopa heidän perheillensä. Voin vain kuvitella miten hankalalta tämänkaltaisiin kauppoihin oman nimensä allekirjoittaminen tuntuu. Vaaditaan uskomatonta luottamusta ja rohkeutta omaan yritykseen, mutta myös kumppaniin.

 

Omat mietteet

 

Kirja oli erityisen koukuttava ja mielenkiintoinen lukuelämys, sillä siinä oli tietynlaista elämänmakua koko ajan mukana. Toki en pysty itse samaistumaan suuren teknologiajätin johtamisen haasteisiin, mutta johtajuuden teemat olivat tuttuja pienemmällä mittakaavalla. Useasti kirjaa lukiessa kiemurtelin sen tunteen kanssa, että ei asioita noin kuuluisi hoitaa ja teki mieli huomauttaa asiasta asianomaisille. Vaikka olen hyvin suorasanainen ihminen, mietin useaan otteeseen, olisinko tuollaisessa tilanteessa uskaltanut avata suutani. Todella kovaa itseluottamusta ja rohkeutta se vaatisi, että uskaltaa seistä omien sanojensa takana, kun muut olisivat erimieltä kanssani, eivätkä välittäisi mielipiteestäni. Enemmän vain hyssyttelisivät minua. Nokia sai kuitenkin muutettua suuntaansa ja noustua suostaan, tähän tilanteeseen pääsemiseen vaadittiin peiliin katsomista, nöyryyttä, päättäväisyyttä ja rutkasti luottamusta. Näitä kaikkia edellä mainittuja asioita vaaditaan hyvässä tiimissä, jotta voidaan rakentaa jotakin kestävää ja Nokian tarina antaa meille mahdollisuuden oppia paljon. Onneksi kirjassa kannustettiin myös siihen, että oppimisen tulee suhtautua melkein addiktion tavoin, eikä oppimista saa delegoida koskaan muilleTulevaisuuden työmarkkinatkin rakentuvat pitkälti sille, että elinikäiseen oppimiseen sitoutuneet ihmiset tulevat varmasti olemaan hyvässä asemassa ja saamme ihmiskuntana aikaan uskomattomia suorituksia, kun opimme toistemme virheistä ja omistamme 

 

“Some men see things as they are and say, why? 
I dream of things that never were and say, why not?”
– George Bernard Shaw 

 

Lähteet

 

Siilasmaa, R. 2018. Paranoidi optimisti. Tammi

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close