Tampere
04 Dec, Saturday
-6° C

Proakatemian esseepankki

Palvelumuotoilun työmaa



Kirjoittanut: Juha Kankaanpää - tiimistä Waure.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Palvelumuotoilun bisneskirja
Mikko Koivisto
Johanna Säynäjäkangas
Sofia Forsberg
Esseen arvioitu lukuaika on 8 minuuttia.

Palvelumuotoilun työmaa

Syvennyimme palvelumuotoilun ihmeelliseen maailmaan ja kirjoitimme soluesseen aiheeseen liittyen. Esseessä näkyy Emma Lehdon, Amanda Teuhon, Johannes Mäkisen ja Juha Kankaanpään kädenjäljet.

Johdanto

 

Yritysten yksi trendikkäimmistä käsitteistä tuntuu tänä päivänä olevan palvelumuotoilu. Sanan määritelmä on kuitenkin universaali ongelma, koska kyseessä on niin laaja aihe, eikä siihen ole vain yhtä tyhjentävää määritelmää. Jos kuvailisin itse palvelumuotoilua muutamalla sanalla niin mieleeni tulee ensimmäisenä asiakaslähtöisyys, kokonaisvaltaisuus ja asiakkaan tarpeen, toiveen ja unelman ymmärtäminen. Palvelumuotoilun kurssilta meille kaikille varmasti jäi vahvimpana mieleen kysymyssana miksi? Palvelumuotoilussa ei saa tyytyä yksinkertaisiin vastauksiin vaan meidän täytyy syväluodata asiakkaat, jotta saamme tarkemman käsityksen aiheesta. Tähän paras keino onkin juuri tuo miksi. Esseessämme syvennymme ja pohdimme palvelumuotoilua kurssin, kirjojen, artikkelien ja omien kokemuksiemme kautta.

 

 

Palvelumuotoilun idea ja tavoite

 

Viimeisten vuosien aikana yhä useampi yritys on havahtunut toimivansa täysin uudenlaisessa toimintaympäristössä. Nykypäivänä ihmisillä ei ole enää tarvetta omistaa tavaroita, vaan tärkeämmiksi ovat tulleet palvelut, jotka helpottavat jokapäiväistä elämää. Suosituksi ovat tulleet myös tuotteiden yhteiskäyttö, joita on esimerkiksi leasing-autoilu, jonka takia ihmisten ei enää tarvitse ostaa omaa autoa, eikä huolehtia ylimääräisistä korjauskuluista tai vakuutuksista. Yritykset siis tekevät tuotteistaan ja palveluistaan asiakkaille mahdollisimman vaivattomia ja myönteisiä. Tämän lisäksi asiakaskokemuksesta on myös tullut entistä tärkeämpi kilpailutekijä. Tähän ovat syynä mm. kilpailun lisääntyminen ja negatiivisten kommenttien nopea leviäminen sosiaalisessa mediassa asiakkaan saatua huonon asiakaskokemuksen.

Palvelumuotoilun ideana onkin saada asiakas 100% tyytyväiseksi palveluun ja helpottaa ihmisten elämää ratkaisemalla ongelmia. Lähtökohtana ei siis ole aina luoda uutta, vaan innovoida jo keksityn ympärille jotain uutta, jolla nostaa vanhan arvoa asiakkaalle ja rakentaa omaa liiketoimintaa. Palvelumuotoilussa ratkaisuja lähdetään etsimään asiakkaan näkökulmasta oikeisiin ongelmiin ja tunnistetaan mitä asiakas ratkaisussa arvostaa. Prosessin alkuvaiheessa yritetään saada vastauksia mm. näihin kysymyksiin. Kuka on asiakas? Kuinka asiakas käyttäytyy? Mitä asiakas tarvitsee? Haastatteleminen on siis suuri osa palvelumuotoilijan työtä. Koko palvelumuotoiluprosessin aikana tärkeintä on osallistaa asiakasta ja käyttää paljon aikaa asiakkaan tarpeen ja toiveen ymmärtämiseen, jotta tiedetään, miten asiakas kokee palvelun. Suositeltavaa on myös tehdä prototyyppejä tuotteista ja palveluista, joilla ongelman ratkaisua voidaan testata nopeasti ja edullisesti. Taustalla on ajatus, että vain ymmärtämällä käyttäjää voidaan tuottaa menestyviä palveluita. Haasteen palvelumuotoiluun tuo se, että jokainen asiakas on erilainen ja muodostaa mielipiteensä itse joka käyttökerran jälkeen uudestaan eli kokemukset ovat subjektiivisia. Tämän takia on siis erittäin tärkeää tietää tarkasti, kenelle palvelua ollaan rakentamassa ja mitä hän todella tarvitsee, haluaa ja arvostaa.

 

Yrittäjänä on myös hyvä miettiä sitä, miten yritys hyötyy hyvästä palvelumuotoilusta. Suurin hyöty on ilmiselvä eli se kun saadaan asiakkaat tyytyväisiksi, he palaavat takaisin ja saat heistä vakituisia asiakkaita ja tämä taas tehostaa omaa liiketoimintaasi. Vaikka palvelumuotoilun keskiössä ovatkin asiakkaat ja heidän tarpeensa niin lopullisena tavoitteena onkin yrityksen kasvun edistäminen ja oman liiketoiminnan parantaminen. Tämän lisäksi työn merkityksellisyys lisääntyy, kun ajattelumaailma muuttuu palvelukeskeiseksi ja työntekijätkin kokevat tekevänsä työtä yhteisen hyvän saavuttamiseksi. Palvelumuotoilu on myös hyvä keino välttää virheelliset käsitykset asiakkaasta, koska liian usein yritykset saattavat vain olettaa mitä asiakkaat haluavat. Olettamalla asiakkaan tarpeet yritys voi tuottaa palveluita, jotka eivät vastaa sitä mitä asiakas haluaa ja tämän seurauksena menettää paljon aikaa ja rahaa. Palvelumuotoilu on yrityksissä myös erinomainen työkalu harjoittaa yhdessä oppimisen taitoja, tiimityöskentelyä ja opetella katsomaan tilanteita asiakkaan silmin.

 

 

Yritysten pelikenttä muutoksessa

 

Palveluiden enenevä rooli maailmantaloudessa on merkittävä tekijä palvelumuotoilun kysynnän kasvaessa samalla. Palvelujen osuus kehittyneiden maiden tuotanto- ja työllisyysrakenteesta on ollut tasaisessa kasvussa 70-luvulta alkaen, maatalouden ja teollisen tavarantuotannon hävitessä osuuksiaan. Palvelut ovat tänä päivänä suurin talouden toimiala länsimaissa. (Koivisto, M. 2019, 17). Voidaan siis todeta liiketalouden olevan yhteiskunnallisessa muutoksessa, jossa oleellisena osana on palvelujen merkityksen ja palvelutalouden kasvu. Yritykset siis uudistavat tarjoamaansa vain tuotteiden myynnistä tuote-palvelukokonaisuuksien tarjoamiseen.

 

Mitä tämä niin sanottu palvelullistaminen sitten yrityksiltä edellyttää? Se edellyttää vahvaa asiakaslähtöisyyttä. Pelkkien tuotteiden tarjoamisen sijaan, se edellyttää kattavampaa ymmärrystä asiakkaan tarpeista. Palvelullistamisen tavoite on pelkän tuotteen sijaan tarjota paljon laajempi ratkaisu ja entistä monipuolisemmin arvoa. Yritysten on siis muutettava ajatusmalliaan tuotelähtöisestä palvelulähtöisen ajattelun suuntaan ja huomiota tulee kiinnittää yrityksen ja asiakkaan vuorovaikutukseen sekä siihen liittyviin prosesseihin, malleihin ja hyötyihin. Palvelusta tulee näin ollen vaihdannan perusta ja tuotteesta paremminkin apuväline. (Koivisto, M. 2019, 18).

 

Palvelulähtöisen ajattelun lisäksi pinnalle on noussut lähivuosina asiakaskeskeinen ajattelu ja runsaasti on painotettu sen tärkeyttä. Päätavoite on huomioida asiakkaan ja yrityksen vuorovaikutuksen lisäksi laajemmin yrityksen vaikutus asiakkaan arjessa tai liiketoiminnassa yrittäen ymmärtää, miten arvo asiakkaalle muodostuu ja suunnitella toiminnot tämän palvelemiseksi. Huomiota tulee kiinnittää sen sijaan, mitä pitäisi tehdä luodakseen haluttavia palveluita siihen, millaisia tavoitteita asiakkaat haluavat palvelulla saavuttaa. (Koivisto, M. 2019, 19).

 

 

Mikä ihmeen asiakkaan aikakausi?

 

Elämme aikaa, jolloin asiakaslähtöisyys ja asiakaskokemus on noussut yhdeksi merkittävimmäksi strategiapisteeksi yritysten kilpailukeinona ja se näkyy suoraan palvelumuotoilun kasvaneena kysyntänä. ”Forrester Researchin mukaan elämme nykyään asiakkaan aikakaudella, jossa pärjäävät parhaiten ne yritykset, jotka syvällisesti ymmärtävät asiakkaiden tarpeita, ja jotka osaavat tuottaa asiakkaille mieleisiä asiakaskokemuksia.” (Koivisto, M. 2019, 20-21.)

 

Pärjätäkseen markkinoilla on yritysten asettava asiakas, sekä hänen tarpeensa kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa sijalle numero yksi. Yritysten tulee johtaa asiakaskokemusta ja kaikki kehittäminen pitää tehdä asiakaslähtöisesti. Saavuttaakseen kestävän asiakasuskollisuuden ei riitä, että asiakkaan tarpeet täytetään, vaan ne tulee myös ylittää. Lisäksi yritysten pitää osata kontrolloida asiakaskokemuksen ja palveluiden yksityiskohtia sekä niistä syntyneitä tunnetiloja. Yrityksessä on siis ymmärrettävä, että kultainen avain ja syyseuraus positiiviseen asiakaskokemukseen on positiivinen työntekijäkokemus. Ensimmäistä ei siis voi saavuttaa ilman toista. (Koivisto, M. 2019, 22.)

 

Samasta aiheesta nousi myös mielenkiintoista keskustelua, 20.2.2020 Proakatemialla pidetyssä pajojen yössä Veijo Hämäläisen vetämässä pajassa aiheesta ”Syökö kulttuuri strategian aamupalaksi?”, mistä positiivinen asiakaskokemus on seurausta? Pajassa nostettiin esiin, että lähihistoriassa yritykset ovat menneet tavallaan niin sanotusti ”perse edellä puuhun”. Vuosituhannen vaihteessa mentiin kyllä eteenpäin, kun ensin päähuomio yritysten kehittäessä liiketoimintaansa oli paremmassa asiakaskokemussa ja vasta joitain vuosia myöhemmin alettiin ymmärtää positiivisen asiakaskokemuksen olevan seurausta positiivisesta työntekijäkokemuksesta. Panostamalla työntekijäkokemukseen panostat siis asiakkaisiisi, mikä näkyy tyytyväisempinä sekä sitoutuneempina asiakkaina ja mikä tärkeintä, positiivisena vaikutuksena suoraan kassalippaassasi.

 

 

Mitä asiakkaat odottavat palveluilta?

 

Lähtökohtana on, että asiakkaat odottavat palvelun tuottavan heille arvoa ja hyötyä. Muutoin he jättävät palvelun ostamatta, eivätkä ole valmiita uhraamaan kuvettaan, saati aikaansa sen kuluttamiseen. Nykyään ihmiset odottavat, että heille tarjotaan ennakoituja palveluratkaisuja, ennen kuin edes tiedostavat tarvitsevansa sellaista. Pelkkä palvelun tuottama hyöty ei enää tänä päivänä riitä, vaan kokemus palvelun käytöstä on yhä tärkeämmässä roolissa. Palvelu, joka täyttää tarpeesi, voi silti olla surkea, jos siitä jää todella huono kokemus. (Koivisto, M. 2019, 22.)

 

Ennen kaikkea palveluiden tulee olla toiminnaltaan helppokäyttöisiä ja ymmärrettäviä. Palvelun tulisi olla näppärästi saatavilla ja mielellään säästää käyttäjänsä aikaa. Palvelukokonaisuudet ja -kanavat yrityksissä tulisi toimia saumattomasti ja siirtyminen niissä tapahtua helposti, jonka lisäksi palvelukokemuksen tulisi tuntua yhtenäiseltä. Samalla odotetaan entistä henkilökohtaisempaa palvelua, tarkemmin räätälöityjä paketteja, tarjouksia ja etuja. Yhtä aikaa ollaan innokkaita kokeilemaan kaikkea uutta ja halutaan yllättyä kerta toisen jälkeen. Viimeisimpinä ja tärkeimpinä asioina asiakkaat odottavat, että heidät kohdataan ihmisinä, ja että heidän aikaisempi toimintansa muistetaan ja asiakassuhdetta arvostetaan. (Koivisto, M. 2019, 23.)

 

Siinäpä meille uusille yrittäjille pikkuisen pohdittavaa ja työnsarkaa. Parhaillaan, kun pohdimme tiimissämme erilaisia liikeideoita ja mahdollisia palveluita myytäväksi, ymmärtää kuinka tärkeä asia palvelumuotoilu on lähes kaikessa liiketoiminnassa tämän päivän yrittäjälle. Ilman palvelumuotoilun kurssia tämänhetkiset ajatukset ja fiilikset markkinoilla olisivat hyvin nopeasti kuvailtavissa, että sinut ja tiimisi lykättäisiin palveluviidakossa Amazon-jokeen soutuveneellä ilman airoja. Sormisuussa siinä sitten pohdittaisiin, mikseivät meidän palvelumme mene kaupaksi.

 

 

 

 

 

 

Palvelumuotoilun työkalut

 

Palvelumuotoilun yhteydessä käytettävät erinäiset menetelmät ovat myös hyvin soveltuvia palveluiden ja palveluliiketoiminnan kehittämiseen. Osat näistä menetelmistä ovatkin ennestään tuttuja kauppatieteistä ja tietojenkäsittelystä, sekä muilta muotoilun osaamisaloilta.

 

Proakatemian palvelumuotoilun kurssin aikana huomasimme, että palvelumuotoilun prosessin jokaisessa vaiheessa hyödynnettiinkin omia menetelmiään. Esimerkiksi asiakas- ja käyttäjätunnukseen, ideointiin ja konseptointiin, prototypointiin ja fasilitointiin on jokaiseen olemassa omanlaisensa menetelmät, joiden hallitseminen on juuri sitä palvelumuotoilijan ydinosaamista. Prosessin aikana ryhmät pyrkivät hyödyntämään myös liiketoiminnan kehittämisen menetelmiä. Näitä olivat esimerkiksi kilpailija- ja markkina analyysit. Näiden lisäksi palvelumuotoilussa käytetään usein myös ansainta- ja liiketoimintamallien generointimenetelmiä, kannattavuus ja tuotto laskelmia sekä erilaisia riskianalyyseja.

 

Näiden tietojen pohjalta me voimmekin todeta palvelumuotoilun olevan sekä erityisen luovaa, mutta myös erittäin analyyttistä. Se yhdistää samaan prosessiin sekä asiakas- että käyttäjätarpeiden tutkimisen kuin ratkaisujen kehittämisen. Palvelumuotoilun tarkoituksena on tunnistaa asiakas- ja käyttäjätarpeet, joiden pohjalta pystytään identifioimaan arvoluontimahdollisuuksia, sekä parantamaan palvelun laatua kehittämällä uusia luovia ratkaisuja asiakas- ja käyttäjätarpeisiin.

 

Palvelumuotoilun prosessista puhuttaessa käytetään usein pohjustuksena Brittiläisen Design Councilin Tuplatimantti-prosessimallia (the ”Double Diamond” Process). Tässä mallissa on kaksi toisiaan seuraavaa vaihetta eli ns. ”Timanttia”. Ensimmäinen vaihe on ongelman tunnistaminen, jonka aikana palvelumuotoilija pyrkii tunnistamaan prosessin oikean ongelmatilanteen tai vaihtoehtoisesti löytämään erilaisia arvonluomisen mahdollisuuksia. Se on luonteeltaan näistä kahdesta selkeästi enemmän tutkimuksellinen ja analyyttisempi. Ensimmäiseen vaiheeseen liittyy paljon asioiden kartoitusta ja ongelman rajaamista, jonka tarkoituksena on päästä pureutumaan prosessin todelliseen ytimeen. Toinen vaihe on ratkaisun kehittäminen, jonka aikana puolestaan pyritään kehittämään löytyneeseen ongelmaan tai mahdollisuuteen siihen sopiva ratkaisu. Tämä vaihe vaatii palvelumuotoilijalta erityisesti luovuutta. Koko prosessin tavoitteena on ratkaista juuri oikea ongelma sille sopivalla oikealla ratkaisulla.

 

Tuplatimantissa on yhteensä neljä vaihetta: Löydä, Määritä, Kehitä ja Tuota. Löytäminen ja määrittäminen ovat luonnollisesti osa ongelman tunnistamista ja kehitä ja tuota puolestaan osana ratkaisun kehittämistä. Tuplatimantissa vuorottelevat divergentti- ja konvergentti- ajattelu. Kehitä ja Löydä yhteydessä joudumme siis luomaan itsellemme erilaisia vaihtoehtoja (divergentti) kun taas puolestaan Määrittäessä ja Tuottaessa joudumme rajaamaan niitä (konvergentti).

 

Löydä

 

Löydä -vaiheessa pyritään keräämän tietoja palveluntarjoajan liiketoiminnallisista tavoitteista, asiakkaiden tarpeista.  Mielenkiinnonkohteena on erityisesti asiakkaan käyttäytyminen, motiivit ja unelmat sekä toiminnan sosiaalinen ja kulttuurinen konteksti. Tietoa kerätessä hyödynnetään palvelumuotoilun asiakas- ja käyttäjätiedon keräämisen menetelmiä. Nämä menetelmät voidaan jakaa kahteen ryhmään:

 

  1. Perustutkimuksen menetelmät

Tähän kuuluu esimerkiksi haastattelut, ryhmäkeskustelut ja kyselyt. Näiden avulla pyritään kartoittamaan mahdollisimman laajalti tietoa ihmisistä vastauksia kuuntelemalla ja lukemalla.

 

  1. Kontekstuaalisen tutkimuksen menetelmät

Tässä pyritään oppimaan havainnoimalla ja tarkkailemalla ihmisten toimintaa ja käyttäytymistä erilaisissa tilanteissa. Tietoa voidaan kartoittaa joko aidossa ympäristössä tai testiolosuhteissa

 

 

Perinteisesti yrityksissä on osattu asiakasymmärryksen keräämisessä hyödyntää ainoastaan perustutkimuksen menetelmiä. Tämän avulla kerätty asiakastieto kuitenkin paljastaa vain murto-osan todellisuudesta. Perustutkimuksen avulla kerätty asiakastieto edustaa siis vain pientä osaa siitä kaikesta mahdollisesta tiedosta, jota voitaisiin kerätä, jos mukaan otettaisiin myös kontekstuaalisen tutkimuksen menetelmät.

 

Määritä

 

Määritä -vaiheessa on tarkoitus tulkita ja analysoida kaikki aiemmin kerätty tieto ja data ymmärrykseksi. Tämän vaiheen lopputuloksena tulisi siis syntyä tarkka ongelma tai mahdollisuus, johon seuraavissa prosessin vaiheissa ruvetaan ideoimaan ratkaisua. Vaiheen tuotos voi vaihtoehtoisesti olla myös syvä ymmärrys asiakaskunnan tarpeista ja käyttäytymismalleista tai vaatimusmäärittely tulevalle kehitettävälle ratkaisulle. Analyysin tulee perustua asiakkaiden tarpeisiin ja kalastaa esiin liiketoiminnan kannalta kiinnostavia löytöjä. Syntynyt tieto ja ymmärrys tulee tiivistää helppokäyttöiseen muotoon, esimerkiksi asiakasprofiileiksi tai palvelupoluksi.

 

Kehitä

 

Kehitä -vaiheessa keksitään ja ideoituun ongelmaan tai mahdollisuuteen erilaisia ratkaisumalleja ja konsepteja. Keskeistä on rakentaa prototyyppejä, visualisoida kehitettyjä ideoita ja simuloida kokemuksia. Tässä työvaiheista on erittäin hyödyllistä käyttää tiimin ja osallistujien esittämää kritiikkiä sekä luovia parannusehdotuksia.

 

Tuota

 

Tuota -vaiheessa pyritään aina rajaamaan ja tunnistamaan syntyneistä ideoista vaihtoehtoja, jotka olisivat mahdollisimman toimivia ja vastaisivat mahdollisimman hyvin asetettuja tavoitteita. Tässä vaiheessa vaihtoehtoja testataan asiakkailla, henkilökunnalla tai sidosryhmällä. Syntyneet ratkaisut arvioidaan teknisen- ja taloudellisen toteutettavuuden näkökulmasta. Lopputuloksena on tarkoitus saavuttaa valmis konsepti, jonka pohjalta voidaan päättää, viedäänkö idea toteutukseen vai ei.

(Koivisto, M. 2019, 20-21.)

 

 

 

Miten palvelumuotoilu näkyy tiimiyrityksessä?

 

Palvelumuotoilu näkyy nykypäivänä yhä selkeämmin yritysten toiminnassa. Näin ollen palvelumuotoilu on läsnä myös tiimiyritysten toiminnassa. Tarjottavaa palvelua miettiessä, tiimiyrityksen yksi tärkeimmistä lähtökohdista on miettiä asiakasryhmän tarpeita. Helposti oman tiimin keksimiin business-ideoihin tykästyy liialti ja perusymmärrys siitä, mitä kuluttaja oikeasti tarvitsee ja haluaa, sotkeentuu omien ajatusten kesken. Palvelumuotoilunkurssi antaa tiimien jäsenille hyvät lähtökohdat oman tiimiyrityksen palvelumuotoilun kehittämiseen, mutta lopullinen työ ja palvelumuotoilun ymmärrys tapahtuvat vasta käytännön toiminnassa. Se, miten kaiken teorian saa valjastettua oman yrityksen kehittämiseen vie aikaa. Tämä prosessi vaatii koko tiimin ymmärrystä siitä, kuinka tärkeä palvelumuotoilu on toimivan liiketoiminnan kannalta.

 

Palvelumuotoilussa pääosassa ovat asiakkaat ja heidän asiakaskokemuksensa. Tiimiyrityksien toiminnassa asiakaskokemus on erityisen tärkeä, sillä tiimiyrityksen kehitys menee hieman eri järjestyksessä, kuin tavallista yritystä perustaessa. Yritystä perustaessa kaikki alkaa liikeideasta toisin kuin tiimiyrityksessä, missä kaikki lähtee tiimistä. Silloin kun tiimi toteuttaa liiketoimintaa, joka ei perustu alun perin tiettyyn liikeideaan, alkaa kehitys siitä, mitä kuluttajat tarvitsevat, mitä voisimme tarjota heille. Kun myydään palveluita, joita myymässä on joukko opiskelijoita, joilla ei ole valmista koulutusta, nousevat asiakaskokemukset tulevaisuuden kannalta oleellisiksi. Asiakas käyttää uudelleen opiskelijoiden tarjoamaa palvelua siinä tapauksessa, että asiakaskokemus on ollut onnistunut. Samalla voidaan mitata palvelumuotoilun tuomia positiivisia vaikutuksia liiketoiminnalle. Palvelumuotoilun mittareita on lukematon määrä, mutta jokaisen yrityksen tulee löytää omalle toiminnalleen parhaiten sopivat raamit. Mitattavia asioita voi muun muassa olla CES (Customer Effort Score), CTS (Cost to Serve), CSAT (Customer Satisfaction), CLV (Customer Life Value) ja TtM (Time to Market). Tiimiyrityksessä palvelumuotoilun voi oppimisen kannalta jakaa useammalle ihmiselle. Tehtävien jakaminen mahdollistaa esimerkiksi laajemman jälkiseurannan palvelumuotoilun positiivisista vaikutuksista. Samalla asiakaskontaktia voi paremmin ylläpitää.  (Hellon. 2019)

 

Palvelumuotoilun jatkuva kehitys sopii Proakatemian ajatusmalliin hyvin. Asiakkaat muuttuvat ja ovat yhä tietoisempia siitä, minkälaista palvelua haluavat. Palvelumuotoilu vaatii siis palveluntarjoajilta, tiimiyrittäjiltä jatkuvaa itsensä kehittämistä, jotta liiketoiminta pysyy muuttuvan yhteiskunnan mukana.

 

 

 

Lähteet:

Koivisto, M.  Säynäjäkangas, J. Forsberg, S. 2019. Palvelumuotoilun Bisneskirja. 2.painos. Liettua: Alma Talent Oy

 

Hellon. 2019. Luettu 29.3.2020

https://blog.hellon.com/palvelumuotoilun-5-nakyvaa-hyotya-liiketoiminnalle

 

Aihetunnisteet:
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close