Tampere
01 Dec, Wednesday
-11° C

Proakatemian esseepankki

Palkanlaskennan perusteet



Kirjoittanut: Siiri Hyytinen - tiimistä Evision.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Taloushallinnon taitajaksi
Irina Eklund
Marika Hakonen
Miia Roos
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Johdanto 

Jokaiselle palkkatyössä käyvälle ihmiselle on tuttua palkan saaminen. Usein pimentoon jää kuitenkin, kuinka paljon tarvitaan työtä siihen, että palkka ilmestyy työntekijän tilille oikeaan päivään mennessä. Tässä esseessä pureudutaan palkanlaskennan perusteisiin ja esseen tavoitteena on hahmottaa, kuinka monitahoista palkan maksaminen loppu viimein on. Esseen teoriapohjana käytetään Marika Hakosen, Irina Eklundin sekä Miia Roosin kirjoittamaa kirjaa Taloushallinnon taitajaksi.  

 

Työsuhde ja työsopimus 

Palkkatöitä tehdessä luodaan työnantajan ja työntekijän välille aina työsuhde. Työsuhteessa työntekijä sitoutuu työskentelemään työnantajalleen sekä noudattamaan tämän antamia ohjeita ja määräyksiä. Korvauksena tehdystä työstä työntekijä on oikeutettu palkkaan tai muihin etuuksiin. Työsuhde velvoittaa aina molempia osapuolia, niin työntekijää kuin työnantajaa. Työnantajan velvollisuuksia työsuhteessa ovat muun muassa kohdella jokaista työntekijää tasapuolisesti, huolehtia asianmukaisista työoloista sekä järjestää tarvittavaa koulutusta työntekijöille, jotta he voivat edetä urallaan. Työntekijän velvollisuuksia on muun muassa huolellinen työtehtävien suorittaminen noudattaen annettuja ohjeita sekä varmistaa työturvallisuus töitä tehdessä ja ilmoittaa työnantajalle mahdollisesti huomaamistaan puutteista työturvallisuudessa. Lisäksi työntekijät eivät saa harjoittaa kilpailevaa toimintaa työnantajansa kanssa tai kertoa kolmannelle osapuolelle työnantajansa liike- tai ammattisalaisuuksia. Monissa työpaikoissa kirjoitetaan erillinen salassapitosopimus työsopimuksen kirjoittamisen yhteydessä, jossa usein mainitaan mahdollinen sakko sopimuksen rikkomisesta. Tämän tarkoituksena on suojella liike- ja ammattisalaisuuksien vuotaminen kilpailijoille.  

Työsopimus luodaan usein työsuhteen alkaessa. Se voi olla joko kirjallinen, sähköinen tai suullinen sopimus. Työsopimuksesta tulee käydä ilmi:  

  • Työnantajan nimi sekä yrityksen perustiedot (esim. Y-tunnus ja osoite)  
  • Työntekijän nimi, henkilötunnus ja osoite  
  • Työnteon alkamisaika  
  • Työsopimuksen voimassaoloaika (määräaikainen tai osa-aikainen)  
  • Mahdollinen koeaika  
  • Työntekemisen toimipaikka  
  • Pääasialliset työtehtävät  
  • Työhön sovellettava työehtosopimus  
  • Säännöllinen työaika  
  • Palkan määräytymisen perusteet  
  • Palkka työsuhteen alkaessa  
  • Luontoisedut sekä niiden raha-arvo 
  • Palkanmaksukausi sekä palkan maksupäivä ja tilinumero, jolle palkka maksetaan 
  • Vuosiloman määräytyminen  
  • Irtisanomisaika  
  • Muut työsuhteen ehdot  
  • Salassapito tai kilpailukielto  

Työsopimuksen tulee olla sellaisessa muodossa, että sen olemassaolo voidaan tarvittaessa todistaa. Tästä syystä kirjallinen työsopimus on usein paras vaihtoehto.  Työsopimus voi olla joko toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen. Mikäli työsuhde on määräaikainen, tulee työsopimuksessa käydä ilmi, mikä on määräaikaisuuden peruste sekä päivämäärä, jolloin työsuhde loppuu. Määräaikaisuuden perusteita voi olla esimerkiksi sairausloman tai vanhempainvapaan sijaisuus. Joskus määräaikaisuus voi koskea myös projektityöskentelyä, jolloin työsuhde päättyy, kun tietty projekti saadaan valmiiksi.  

 

Palkka ja sen määräytyimen 

Yleisesti ottaen palkka määräytyy toimialalla vallitsevan työehtosopimuksen mukaan. Kaikkien alan toimijoiden on noudatettava työn tekemiseen liittyvien lakien lisäksi työehtosopimuksen säännöksiä. Työntekijä- ja työnantajajärjestöt neuvottelevat yhdessä työehtosopimukset aina kahdeksi – kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Sopimuksessa määritellään muun muassa alan vähimmäispalkat.  

Palkan määrään vaikuttavat työtehtävän laajuus ja vaativuus, työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet sekä paikkakuntien kalleusluokitus. Työehtosopimuksissa on luokiteltu työtehtävät eri vaativuustasoihin ja määritelty niistä maksettava palkka. Työsopimuksissa palkka voidaan määritellä joko aika- tai suorituspalkaksi. Aikapalkkaa ovat tunti- ja kuukausipalkka ja suorituspalkkaan lukeutuu urakka-, palkkio- ja provisiopalkat.     

Ennen palkan saapumista työntekijän tilille vähennetään siitä ensin ennakonpidätys eli ennakkovero. Tämä vero määräytyy aiempien vuosien tulojen perusteella tai sen voi itse arvioida. Jokainen työntekijä toimittaa työnantajalle verokortin työsuhteen alkaessa, jossa on huomioitu hänen ennakkoveroprosenttinsa. Työntekijän bruttopalkasta vähennetään veroprosentin verran rahaa ennen palkan maksamista. Työnantaja tilittää työntekijöiltä veloitetut ennakonpidätykset Verohallintoon yhtenä summana aina palkanmaksukuukautta seuraavan kuukauden 12. päivänä. Mikäli työntekijä ei toimita verokorttiaan työnantajalle ajoissa, on ennakonpidätys 60 % palkasta.  

Ennakkopidätyksen lisäksi työntekijän bruttopalkasta vähennetään työntekijän eläkevakuutusmaksu ja työntekijän työttömyysvakuutusmaksu. Eläkevakuutusta maksavat kaikki 18–67-vuotiaat työntekijät. Maksun suuruus vaihtelee vuosittain ja lisäksi se on porrastettua. Mitä vanhempi työntekijä on, sitä suurempi eläkevakuutusmaksun osuus palkasta on. Työttömyysvakuutusmaksua peritään 17–64-vuotiailta ja maksun suuruuden määrittelee vuosittain sosiaali- ja terveysministeriö. Mikäli työntekijä kuuluu kirkkoon, vähennetään palkasta myös kirkollisvero. Myös mahdolliset ammattiyhdistysmaksut voidaan ottaa suoraan työntekijän palkasta, jolloin työnantaja tilittää sen suoraan ammattiyhdistykselle. Työntekijältä voidaan pidättää osa palkasta ulosottoon. Tällöin ulosottovirastolta tulee ilmoitus työnantajalle palkanmaksukiellosta, jolloin työnantaja toimittaa osan palkasta suoraan ulosottovirastolle.  

Työntekijälle käteen jäävä palkka eli nettopalkka saadaan, kun bruttopalkasta vähennetään luontoisetuvähennykset, ennakonpidätys, työttömyysvakuutusmaksu sekä mahdollinen ammattiyhdistyksen jäsenmaksu. Lisäksi palkkaan lisätään vielä päivärahat ja kilometrikorvaukset. Näin saadaan muodostettua työntekijälle maksettava palkka.  

 

Vuosiloma  

Vuosiloma on lakisääteistä ja sitä koskevat säädökset on kirjattu vuosilomalakiin. Vuosilomalaki koskee vain työntekijöitä eli se ei esimerkiksi koske toimitusjohtajia, yrittäjiä tai ammatinharjoittajia. Vuosilomaan vaikuttavia keskeisiä termejä ovat lomanmääräytymisvuosi sekä lomakausi. Lomanmääräytymisvuosi on 1.4.–31.3. oleva ajanjakso, jonka ajalta lasketaan lomapalkan suuruuteen vaikuttava vuosiansio ja kertyneet lomapäivät. Lomakausi on 2.5.–30.9. ja tyypillisesti kertyneet lomat pidetään aina tällä aikavälillä. Lisäksi vuosiloman pituuteen vaikuttavat työsuhteen kesto, työssäoloaika sekä työssäolon veroisten päivien tai tuntien lukumäärä.  

Pääsääntöisesti lomaa kertyy aina 2,5 päivää jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.  Lomaa laskettaessa puolikkaat päivät pyöristetään aina ylöspäin. Täysipäiväisesti työskentelevällä lomanmääräytymiskuukausi tarkoittaa kuukautta, jonka aikana kertyy 14 työpäivää. Osa-aikaisesti työskentelevällä tulee kertyä vähintään 35 tuntia töitä kuukaudessa, jotta hän on oikeutettu lomapäivien kertymiseen. Yli vuoden mittaisessa työsuhteessa lomapäiviä kertyy 2,5 päivää ja alle vuoden mittaisessa työsuhteessa 2 päivää per lomanmääräytymiskuukausi.  

Työntekijöille on maksettava lomaraha ja lomapalkka. Loman ajalta työntekijä on oikeutettu samaan palkkaan, jonka hän tienaisi normaalisti töissä ollessa. Tähän lisätään usein myös normaalisti saatavat luontoisedut. Lomapalkka maksetaan työntekijälle ennen loman alkamista ja sen yhteydessä on toimitettava myös laskelma siitä, miten lomapalkka on laskettu.  

Mikäli työsuhde päättyy enne loman pitämistä, voidaan loma korvata työntekijälle rahallisesti lopputilin yhteydessä. Tätä kutsutaan lomakorvaukseksi. Työsuhteen jatkuessa lomien ylitse, ei lomia voida korvata työntekijälle rahallisesti vaan ne tulee pitää normaalisti.  

 

Yhteenveto 

Lopullisen palkan määräytyminen työntekijälle on monen tekijän summa. Palkanmaksun perusteet ovat kuitenkin tarkasti säänneltyä laissa, mikä tuo siihen selkeyttä niin työnantajan kuin työntekijän näkökulmasta. Monilla aloilla on myös vahvat ammattiyhdistykset taustalla, joilta työntekijät pystyvät tarvittaessa pyytää apua palkanmaksuun liittyvissä kysymyksissä.  

 

Lähteet 

Hakonen, M., Eklund, I. & Roos M. 2016. Taloushallinnon taitajaksi. Helsinki: Sanoma Pro Oy.  

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close