Tampere
29 Mar, Friday
7° C

Proakatemian esseepankki

Palikka-asiaa alveista



Kirjoittanut: Salla Nieminen - tiimistä Promisia.

Esseen tyyppi: Blogiessee / 1 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Käytännön kirjanpito
Tomperi, S.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Artikkeli julkaistiin LinkedIn-sivullani 6.7.2019: https://www.linkedin.com/pulse/palikka-asiaa-alveista-salla-nieminen

Osaisitko vastata, jos kysyisin, mitä yritys saa vähentää verotuksessa? Entä jos pyytäisin sinua selittämään, mitä ylipäätään tarkoitetaan sillä, että yritys saa vähentää verotuksessa jotakin?

Olen huomannut omassa tiimiyrityksessäni ja Proakatemialla, että moni opiskelija on kyllä kuullut tästä, muttei välttämättä ihan tarkalleen tiedä, mitä tällä käytännössä tarkoitetaan. Lisäksi arvonlisävero on niin olennainen osa suomalaista kaupankäyntiä, että monelle voi olla vaikeaa myöntää, ettei asiaa niin hyvin osaa. Meidänkin osuuskunnassa on pari kertaa käynyt niin, että asiakkaalle on lähetetty epähuomiossa lasku, johon ei ole sisällytetty arvonlisäveroa. Perään on sitten lähetetty hyvityslasku, johon arvonlisävero on merkitty mukaan oikein. Mitään ongelmia ei ole meille tai asiakkaalle tästä aiheutunut, mutta jos tällaisia tapahtuisi vallattoman usein, niin olisihan se aika noloa. Johan siinä syntyisi asiakkaallekin sellainen tunne, että yrityksessä ei osata hoitaa asioita oikein.

On siis opiskelijoita, joille on jäänyt virheellinen käsitys siitä, että yrityksen ei tarvitse laskuttaa asiakkailtaan arvonlisäveroa, koska yritys saa vähentää ostojen arvonlisäveron. Näinhän asia ei kuitenkaan ole! Olen osallistunut kuluvan kesän aikana Haaga-Helian Kirjanpito ja raportointi -nimiselle kurssille sekä harjoitellut oman kirjanpitäjämme avustuksella tekemään osuuskuntamme kirjanpitoa. Olen näiden hommien tiimoilta sukeltanut syvälle arvonlisäveron syövereihin ja huomannut, että kaikille ei tosiaankaan ole selvää, mitä arvonlisäveron vähentämisellä tarkoitetaan. Ota siis mukava asento, nyt seuraa tosi lyhyt ja hyvin yksinkertaistettu pintaraapaisu arvonlisäverosta.

Kun yritys laskuttaa asiakkaitaan, laskuun merkitään aina, mistä arvonlisäverokannasta on kysymys: 24 %, 14 % vai 10 %. Suomessa arvonlisäveroprosentti on jokin näistä (Tomperi 2015, 57). Joitakin poikkeuksia löytyy: arvonlisäveroprosentiksi voidaan merkitä 0 %, jos kyse on esimerkiksi tavaroiden yhteisömyynnistä EU:n alueella (Verohallinto 2017). Yhteisömyynnin osalta arvonlisäveroon liittyy tosin monta muutakin liikkuvaa osaa, mutta niihin emme nyt lähde syventymään. On myös erikseen tiettyjä tavaroita ja palveluja, joista ei makseta arvonlisäveroa, kuten vakuutuspalvelut ja terveyden- ja sairaanhoitopalvelut (Tomperi 2015, 56). Kun kyse on oman osuuskuntamme kaltaisesta yrityksestä, poikkeukset ovat harvinaisia. Lähestulkoon aina laskussa on mukana arvonlisäveron osuus.

Kun lasku on lähetetty asiakkaalle, asiakas toivon mukaan maksaa sen eräpäivään mennessä. Asiakas maksaa laskun arvonlisäveroineen, ja tässä vaiheessa kirjanpito astuu kehiin! Jokainen yrityksen tilille tuleva ja sieltä lähtevä suoritus kirjataan kirjanpitoon. Edellisen kaltaisessa tapauksessa, jossa asiakas on maksanut laskun yrityksen tilille, summan sisältämä arvonlisävero ja summa ilman arvonlisäveroa kirjataan eri paikkoihin, kirjanpitokielellä “eri tileille” (Tomperi 2015, 15). Summat kirjataan erikseen, jotta voidaan pysyä kartalla siitä, kuinka paljon yrityksen tilillä on myynteihin sisältynyttä arvonlisäveroa.

Kun yritys sitten haluaa tehdä hankintoja ja ostaa vaikkapa työntekijälleen työpuhelimen, maksaa yritys puhelimesta aivan saman hinnan, kuin tavallinen ilman y-tunnusta puhelinkauppaan kävelevä ihminen. Puhelimen hintaan on sisällytetty arvonlisävero, ja kun summa lähtee yrityksen tililtä, kirjanpito tarttuu taas ruoriin. Kirjanpitäjä haluaa ostetusta puhelimesta kuitin eli tositteen, jotta hän voi nähdä, kuinka paljon ostos on sisältänyt arvonlisäveroa. Puhelimen arvonlisäveroton hinta ja ostoksen arvonlisäveron osuus kirjataan kirjanpidossa eri paikkoihin (eli eri kirjanpidon tileille), jotta pysytään kärryillä siitä, kuinka paljon yrityksen ostoihin on kuulunut arvonlisäveroa.

Se summa, joka yrityksen täytyy tilittää verokarhulle, saadaan vähentämällä yrityksen myynteihin sisältyneistä arvonlisäveroista ostoihin sisältyneen arvonlisäveron osuus. Tämä erotus maksetaan siis verottajalle. Jos taas ostoista on kertynyt enemmän arvonlisäveroa kuin myynneistä, yritys voi saada palautuksia verottajalta. Tällainen negatiivinen arvonlisävero vähennetään kuitenkin ensisijaisesti maksettavien työnantajasuoritusten määrästä (Tomperi 2015, 71). Jos yrityksellä on siis vaikkapa työntekijöiden palkoista perittyjä ennakonpidätyksiä vielä tilittämättä, edellä mainittu negatiivinen arvonlisävero voi pienentää näiden maksujen määrää.

Yritys ei siis osta mitään “alvittomasti”, ellei kyse sitten ole poikkeustapauksesta, jolloin arvonlisäverokanta voi olla 0 %. Ostoihin sisältyvät arvonlisäverot kuitenkin pienentävät verottajalle tilitettävää määrää, koska yritys saa vähentää ne myynteihin sisältyneistä arvonlisäveroista. Tuntuuko selkeämmältä? Jos ei, niin kysy! Kyse on yksinkertaisesta asiasta, joka voi tuntua vaikealta, varsinkin jos ennakkokäsitys on “veroja, yök!” Kokeile siinä tapauksessa lukea tämä teksti uudelleen niin, että korvaat jokaisen arvonlisävero-sanan vaikka sanalla nallekarhu tai jollain, mikä itseäsi nyt sattuu miellyttämään: “Kun yritys laskuttaa asiakkaitaan, laskuun merkitään aina, mistä nallekarhukannasta on kysymys.”

Usein jokin tietty sana voi aiheuttaa niin paljon ennakkoluuloja, että aiheesta on mahdoton oppia mitään uutta, kun pelkkä sana ällöttää. Sanan korvaaminen jollain toisella voi saada aiheen tuntumaan miellyttävämmältä, hauskemmalta ja tässä tapauksessa myös yksinkertaisemmalta. Ja vaikka arvonlisävero jäisi tämänkin jälkeen vielä mysteeriksi, oletpahan ainakin saanut hetkeksi hauskaa aivojumppaa!

 

LÄHTEET

Tomperi, s. 2015. Käytännön kirjanpito. Keuruu: Edita Publishing Oy.

Verohallinto 2017. Arvonlisäverotus EU-tavarakaupassa. Luettu 6.7.2019. https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48691/arvonlisaverotus_eutavarakaupass/

 

Raportointi

8.8.2019 artikkelia oli katsottu LinkedIn:ssä 39 kertaa, ja siihen oli reagoitu 13 kertaa. Lisäksi artikkelia oli kommentoitu kolme kertaa. Reagoinneista kaksi oli tullut oman kontaktiverkostoni ulkopuolelta.

Aihetunnisteet:
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close