Tampere
04 Dec, Friday
0° C

Proakatemian esseepankki

Palautteesta kehitykseen



Kirjoittanut: Jenna Keskinen - tiimistä Hurma.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Ilman palautetta ei tapahdu kehittymistä. Jokainen janoaa kuulla, miten oma toiminta on sujunut, mutta palautteen vastaanottaminen voi olla yllättävänkin vaikeaa. Lisäksi työelämässä tapaa liiankin harvoin palautteenantoa ylipäätään. Myös siinä on suuri ero, tuleeko palaute positiivisena, rakentavana vai negatiivissävytteisenä. Tätä on kunkin hyvä pohtia kohdallaan, jotta kommentit vaihtaisivat asiallisesti omistajaa.

Tommi Lindholm, Riikka Pajunen ja Jari Salminen pohtivat kirjassaan ”Keskustele ja kehity – Lisää tehoa kehityskeskusteluihin” kehityskeskusteluihin liittyviä oivalluksia sekä työntekijän että työnantajan näkökulmasta. Kolmikon tavoitteena kirjaa kirjoittaessaan oli kehittää itse kehityskeskusteluja ja ihmisten välistä vuorovaikutusta palautetilanteissa. Tämä on aihe, jota kerta toisensa jälkeen käsittelemme myös tiimiyrityksessä, minkä takia koen tässä esseessä olennaiseksi nostaa osion palautteesta, sen laadusta, vastaanottamisesta ja kritiikin sietämisestä.

Palautteen antamisen tulisi olla työyhteisössä jatkuvaa, mutta useinkaan näin ei tutkimusten mukaan ole. Toisinaan palaute annetaan enemmän tai vähemmän runsaana ainoastaan kehityskeskusteluiden yhteydessä, vaikka sitä olisi hyvä esiintyä myös jatkuvana arjessa. Toki liika on liikaa tässäkin asiassa, jottei palaute menetä merkitystään. Ero kehityskeskusteluiden ja arkisen palautteenannon välillä on kehityskeskusteluiden suunniteltu syvällisempi ja analyyttisempi kooste, kun taas päivittäin on helpompi nostaa esiin pienempiä ajatuksia. (Lindholm, Pajunen, Salminen 2012, 130.)

Palaute ei aina ole sanallista. Valitettavasti sorrumme jatkuvasti kommentoimaan toisten ihmisten käytöstä ilmeillä, eleillä ja eri asennoilla. Myös pukeutuminen, tilankäyttö ja ajankäyttö viestivät huomattavankin paljon ajatuksia. Työyhteisössä monesti esimerkiksi ylennys ja palkankorotus koetaan palautteenannoksi. Ne kertovat hyvin onnistuneesta työstä, jota arvostetaan. On tärkeä muistaa, että myös avun pyytämistä voidaan pitää palautteena. Se viestii parhaimmillaan siitä, että toisen osaaminen koetaan oleellisena. Toisaalta myös tunteiden osoittamista voidaan pitää palautteenantona, jossa toinen ihminen kertoo luottamuksellisesti asioita, joita ei ehkä halua kertoa kaikille. Tämä herättää usein ystävällisyyttä, luotettavuutta ja turvallisuutta toisessa ihmisessä. (Lindholm, Pajunen, Salminen 2012, 130-131.)

Välillä on hyvä pysähtyä pohtimaan, mitä oikeastaan on hyvä palaute. Mielestäni rakentava palaute on parhaimmillaan hyvää palautetta, kun sen osaa esittää oikealla tavalla, ja vastaanottava osapuoli ottaa sen käsitelläkseen. Palaute on onnistunut, kun palautteensaaja hyväksyy sen ja käyttäytymisessä tapahtuu enemmän tai vähemmän muutoksia myönteiseen suuntaan (Lindholm, Pajunen, Salminen 2012, 131). Toisaalta voi myös ajatella, että onnistuneesta palautteenannosta kertoo antavan osapuolen helpottunut tunne siitä, että ajatukset tuli sanottua ääneen, ja asiaan on ainakin siinä määrin vaikutettu. Pitää muistaa myös se olennainen asia, että palautteenantotilanne ei aina ole yksipuoleinen, vaan siitä voi oppia molemmat osapuolet.

Kuten aiemmin on todettu, työelämässä on paljon petrattavaa palautteenannossa. Jokaisen on hyvä muistaa kohdallaan, että kuka tahansa voi vaikuttaa palautekulttuuriin. Pieni positiivinen ele tai kehu ei ole keneltäkään pois, vaan voi parhaimmillaan pelastaa tiimikaverin päivän. Kun palautetta jakaa itse pyyteettömästi, saa sitä varmasti myös aikanaan takaisin samalla määrin. Ei kannata myöskään unohtaa, että jokainen voi olla myös oman itsensä palautteenantaja ja -vastaanottaja. Toiseksi palautetta voi myös rehellisesti pyytää eri tilanteissa. Tässä päästään myös siihen, että esimies tai tiiminvetäjä ei ole ainoastaan se, joka jakelee palautetta, vaan voi ja pitääkin myös itse pyytää sitä. Koska mikäli porukan vetohahmo ei halua kehittyä palautteen kautta, miksi muutkaan tiimiläiset haluaisivat. Yksinkertainen kysymys avuksi on ”Mikä omassa toiminnassa on toisen mielestä hyvää, ja mikä vaatisi muutoksen?”. Valitettavasti tämä on usein helpommin sanottu kuin tehty. Kolmantena, mutta ei vähäisimpänä, nostettakoon palautteen rakentava vastaanottaminen. Se on kaiken a ja o, jotta palautteesta on hyötyä. Kun henkilö vastaanottaa rakentavaa palautetta, on olennaista kuunnella tarkkaan ja esittää tarvittaessa täsmentäviä kysymyksiä. Mitä voisin tehdä, jotta asiaan tulisi muutos? Miten tässä tilanteessa olisi asiallisempi toimia jatkoa ajatellen? Pitää myös muistaa nauttia positiivisesta palautteesta ja olla ylpeä siitä, miten on vaikuttanut toisen ajatteluun. (Lindholm, Pajunen, Salminen 2012, 132-133.)

Positiivisen palautteen anto on mielenkiintoinen asia verraten rakentavaan palautteeseen. Tässä pätee täydellisesti ihmisten välisen vuorovaikutuksen psykologia. Kun halutaan antaa yksi niin sanottu korjaava palaute, sitä vastaan tulisi antaa kolme myönteistä palautetta, jotta korjaava ei varastaisi täyttä huomiota. Molempien osien tulee olla aitoja ja perusteltuja. Jokaisen on hyvä pohtia, miten itse luontevimmin antaa palautetta, mitä vahvuuksia omassa palautteenannossa on ja mikä saisi huomaamaan tiimiläisten onnistumiset paremmin. (Lindholm, Pajunen, Salminen 2012, 135.)

Mikäli palautteenannon suunnittelee hyvin etukäteen ja toinen osapuoli osaa ottaa sen asiallisesti vastaan, lopputulos on parhaimmillaan. Kolme ohjenuoraa vastaanottajalle on kiittäminen, tarkennusten pyytäminen ja omista palautteenannon kautta esiin tulleista vahvuuksista oppiminen. Kun jokainen tiimin jäsen muistaa nämä kolme, toimii tiimi entistä paremmin ja parhaimmillaan tilanteet myös lujittavat luottamusta. (Lindholm, Pajunen, Salminen 2012, 137.)

Lindholm, T. Pajunen, R. Salminen, J. 2012. Keskustele ja kehity – Lisää tehoa kehityskeskusteluihin. 1. painos. Helsinki: Kopioniini Oy.

Kommentit
  • Minna Järvinen

    Hei huikeeta!! Olit todella hienosti nitonut omat ajatukset ja kirjan ajatukset yhteen 🙂 Minulla on juuri työn alla yksi kehityskeskustelu kirja, saa nähdä saanko asiat yhtä ytimekkäästi tuotua esille!

    21.10.2018
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close