Ennen Proakatemialle tuloani olin elänyt pitkään melko toksisen palautekulttuurin työilmapiirissä. Tunnistin tehottomat ja rikkovat tavat antaa palautetta. Itse koin olevani hyvä antamaan ja vastaanottamaan palautetta. Terveen ja toimivan palautekulttuurin rakentaminen omaan tiimiini on ollut minulle ensisijaisen tärkeää oman ja tiimikavereideni hyvinvoinnin turvaamiseksi. Uuden tiimin myötä minun on kuitenkin täytynyt tarkastella omia palautetaitojani lähemmin ja todeta, että en ehkä ole tässä asiassa lähellekään niin valmis, mitä olen antanut itselleni ymmärtää. Miten voin tukea itseni ja tiimiläisteni kehitystä palautteen antamisen ja vastaanottamisen taidon kuoppaisella ja kivisellä tiellä? Miten vältämme sudenkuopat ja rakennamme tiimiimme hyväksyvän ilmapiirin sekä toisia tukevan ja kehittävän palautekulttuurin?

Toimiva palautekulttuuri vaatii luottamuksen ja kunnioituksen rakentamista

Toimiva palautekulttuuri vaatii tiimin sisäistä luottamusta ja kunnioitusta. Luottamus kehittyy hyvin pitkälle käsikädessä dialogin kehittymisen kanssa – kun opimme kuuntelemaan, odottamaan ja puhumaan suoraan, arvostuksen ja psykologisen turvallisuuden tunne tiimissä kasvaa.

Tiimissä on ymmärrettävä, että tiimin jäsenet tulevat erilaisista lähtökohdista ja tällöin myös omat palautteen antamisen ja vastaanottamisen taidot ovat hyvin erilaiset. Noin kuukausi ennen tämän esseen kirjoittamista pidimme tiimissämme pajan aiheesta palaute. Tiimillämme oli yhteistä matkaa takana tässä kohtaa noin kolme kuukautta. Olimme siis hieman ehtineet oppia tuntemaan toisiamme ja rakentamaan tiimimme perustuksia, joten paja oli erittäin ajankohtainen, opettavainen ja silmiä avaava.

Olen itse aina ollut suorapuheinen ja olen tottunut myös antamaan palautetta melko suoraan, kuitenkin niin, että tarkoituksena ei ole loukata ketään. Tiimimme alkutaipaleella huomasin kuitenkin pian, että kaikki tiiminjäsenet eivät vielä olleet valmiita näin suoraan palautekulttuuriin ja herkästi tuntui siltä, että annettu palaute otettiin hyvin henkilökohtaisesti. Itselleni alkoi nousta pelko siitä, että mitä uskallan sanoa, etten loukkaa ketään. En siis voinut luottaa siihen, että antamani palaute otettaisiin vastaan asiallisesti. Samalla luotto omaan palautteenantotaitooni horjui.

Vastuun ymmärtäminen palautetilanteessa

Pajassamme pääsimme mielestäni hyvin pureutumaan tiimissämme vallitsevaan palautekulttuuriin, sen ongelmiin ja haasteisiin sekä eri yksilöiden valmiuteen antaa ja vastaanottaa positiivista tai korjaavaa palautetta. Ennakkotehtävänämme pajaan oli lukea essee 4 + 1 askelta positiiviseen palautekulttuuriin tiimissä. Lisäksi pajan rakennetta tukemassa oli muutama video Muutostoimisto Flow’lta – suosittelen tutustumaan näihin lyhyisiin videoihin, linkit lähdeluettelossa! Tämän esseen pohdinta pohjautuu näihin materiaaleihin sekä pajastamme nousseisiin oivalluksiin.

Palautetilanteessa on aina huomattava, että siinä on kaksi osapuolta – palautteen antaja ja vastaanottaja. Vastuu tilanteessa on molemmilla. Palautteen antajan vastuulla on noudattaa hyviä palautteenannon tapoja. Positiivista palautetta voi (ja tulee!) antaa usein ja sitä voi antaa aiheesta kuin aiheesta – tekemisestä ja jopa ihmisen tavoista ja persoonasta. Rakentava palaute taas saa ainoastaan kohdistua tekemiseen tai tekemättä jättämiseen ja sen tulee olla selkeää ja konkreettista. Hajottava palaute on asia erikseen, eikä se kuulu hyviin palautteenantotapoihin.

Palautteen vastaanottajan vastuulla on kuunnella ja kysyä lisää, mikäli jokin kohta jää mietityttämään. Vastaanottajan vastuulla uskoa ja luottaa siihen, että hyvä palaute on totta ja antaa itselleen mahdollisuus rakentaa itseluottamustaan sen perusteella. Samoin on ymmärrettävä, että rakentavan palautteen taustalla on halu kehittää toimintaa, ei lytätä persoonaa tai sitä, että on yritetty. Eräässä lähteiden videoissa todettiinkin, että on muistettava, että palaute on aina arvostuksen merkki!

Pajakeskusteluissamme nousi esiin myös saadun palautteen määrä. Mikäli positiivista palautetta, joka ei välttämättä ole kovin konkreettista, tulee ovista ja ikkunoista, voi palautteen saaja ruveta miettimään, onko hyvä palaute todellista. Mikäli korjaavaa palautetta taas tulee kottikärrykaupalla, alkaa se jossain kohtaa tuntua murskaavalta ja syö onnistumisen tunteita. Eittämättä yksi haaste palautekulttuurille on löytää tasapaino positiivisen ja rakentavan palautteen välille sekä oikeat tavat ja kanavat palautteen antamiselle. Esimerkiksi kahden kesken annettu korjaava palaute voi tuntua rakentavalta, kun taas tiimin edessä annettu sama palaute tuntuukin hajottavalta, kun usein tähän saattaa useampi ihminen vielä yhtyä.

Tiimillä on yhteinen tavoite

Olemme useaan otteeseen kevään aikana muistuttaneet toisiamme, että meillä kaikilla on yhteinen tavoite – olla huipputiimi. Tämä on hyvä muistaa myös palautteen antamisen kanssa. Millä tavalla tämä palaute vie meitä kohti yhteistä tavoitettamme?

Olemme pajamme jälkeen ollut useita kertoja palautteen antamisen ja saamisen äärellä. Palautteenantokulttuurissamme on vielä hurjasti kehitettävää, mutta koen että olemme ottaneet sen suhteen jo isoja harppauksia tämän kevään aikana. Palautekulttuurin kehittäminen vie kuitenkin aikaa, joskus jopa vuosia. Meidän tehtävämme on pitää aihe pinnalla ja reflektoida aika-ajoin, missä kohtaa tiimimme menee. Mikä on hyvää? Mitä tulee kehittää? Onko meillä tilaa antaa palautetta? Onko meillä siihen oikeat kanavat? Onko meillä riittävästi luottamusta? Näihin kysymyksiin on hyvä pureutua jälleen syksyllä, kun ensimmäisen akatemiakevään turnausväsymyksestä on selvitty.

Lähteet

Innanmaa, K. 4 + 1 askelta positiiviseen palautekultuuriin tiimissä. Proakatemian esseepankki. 2019. https://esseepankki.proakatemia.fi/41-askelta-positiiviseen-palautekulttuuriin-tiimissa/

Muutostoimisto Flow, Juri Röhr:
Miksi palautteen antamista täytyy treenata? (2016) https://www.youtube.com/watch?v=yPrhGOA_9zk
Palaute – harjoiteltavissa oleva taito (2020) https://www.youtube.com/watch?v=jfxOiHfu-4Y
Palaute – Palautteen pelisäännöt (2020) https://www.youtube.com/watch?v=fmOZpxXY22A