Tampere
28 Mar, Thursday
8° C

Proakatemian esseepankki

Palaute pala palalta



Kirjoittanut: Timo Myöhänen - tiimistä Value.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Palautteen antaminen ja palautteen saaminen katsotaan olevan toisinaan jopa taitolaji. Minna Rasila ja Maria Pitkonen käsittelevät palautetta kirjassaan Ihana, kamala palaute aihetta hyvinkin tarkkaan. Aiheeseen perehdyttyäni on selvää, että palautetta voi antaa ja ottaa vastaan hyvinkin eri tavoin. Pienet yksityiskohdat huomioiden toimenpiteestä selvitään kuitenkin yleensä kunnialla maaliin asti.

Johtamisen näkökulmasta palaute, tai pikemminkin sen puute, luo haasteita toimintaan. Palautteen antaminen ja vastaanottaminen koetaan monesti hankalaksi, jolloin sen määrä ja laatu karsiutuvat vain välttämättömäksi koettuun mittasuhteeseen. Palautteen tarkotus on kuitenkin aina auttaa palautteen saajaa kehittymään ja toimimaan paremmin. On siis syytä tiedostaa palautteen oleva kasvun ja oppimisen lähtökohta.

 

Positiivinen ja negatiivinen palaute

Yleisesti puhuttaessa palaute jaetaan kahteen osaan. On positiivista eli myönteistä palautetta ja sitten on negatiivista eli kielteistä palautetta. Molemmilla palautteen alalajeilla on suuri merkitys palautteen antamisessa yleensäkkin. Positiivista palautetta annettaessa palautteen antajan viestistä välittyy kehu ja kiitos. Negatiivinen palaute kertoo taas puolestaan sen, mikä osa-alue toiminnassa vaatii muutosta tai kehittymistä. Jotta käsitteet eivät menisi täysin sekaisin, avaan niitä hieman sisällön näkökulmasta. Posiviivisesta palautteesta voidaan käyttää myös seuraavia termejä: Myönteinen palaute, Kehu, Kiitos, Kannustus, Rohkaisu Negatiivisesta palautteesta voidaan käyttää puolestaan seuraavia termejä: Kielteinen palaute, Haukku, Moite, Rakentava kritiikki, Korjaava palaute, Kriittinen palaute. Jokainen nimitys pitää sisällään hieman erilaisen sanoman ja tarkoituksen. Palautteen antamisen näkökulmasta kaikki edelläolevat käsitteet eivät ole yhtä käyttökelpoisia keskenään.

 

Positiivinen palaute

Sanotaan että kiitos ja kehu ovat helppoja energianlähteitä. Se pitää varmasti paikkansa mikäli miettii omalla kohdalla kiitoksen ja kehun vaikutuksia. Kehujen ja kiitoksen jälkeen tulee lähes poikkeuksetta hyvälle mielelle. Tiimin johtamisessa kiitos ja kehu ovat yhtälailla tehokas tapa buustata tiimin toimintaa. Se ei vaadi antajalta paljoa, mutta merkitsee vastaanottajalle paljon. Ei siis ole syytä aristella kiittämisessä. Positiivinen palaute antaa vastaanottajalle vahvistuksen tämän toimimisesta oikein. Ihminen kun tuppaa monesti epäilemaan toimintaansa turhankin kriittisesti. Positiivinen palaute on myös omiaan antamaan huomiota tehdylle työlle. Liian monesti keskitytään arvioimaan tekemättömiä töitä. Tämä luo paineistetun ilmapiirin, missä työn tehtyä siirrytään jo seuraavaan ja palaute haetaan keskeneräisestä toimesta. Kun palautetta annetaan valmiista työstä, jotka on tehty hyvin, saadaan luotua pienimuotoinen palkinto tehdylle työlle. Kysesitä seikkaa olisi syytä käyttää entistä tehokkaammin hyväksi myös omassa tiimiyrityksessämme. Kuinka huomioimme hyvin tehdyt työt, kuinka palkitsemme positiivisella palautteella ja kaunka usein näin on syytä toimia. Vähintä mitä asialle voisi helposti tehdä on kiittää ja tsempata. ”Kiitos hyvästä työstä ”, ”Mahtavasti oivallettu ”, ”Onnittelut tämän johdosta ”.

 

Korjaava palaute

Korjaava palaute on monesti toiminnan kehittymisen tae. Korjaavalla palautteella saadaan oikein annettuna valtavasti hyvää aikaan. On jopa aivan tervettä janota korjaavaa palautetta toiminnalleen kehityksen varmistamiseksi. Korjaavaa palautetta voi kuitenkin antaa kamalalla tavalla väärinkin. Pahimmillaan palaute on suora moite tai haukkuminen, mikä ei tee hyvää kenellekkään missään mittasuhteessa. Kuinka korjaavaa palautetta tulisi sitten antaa?

  1. Palaute ei saisi koskaan kohdistua suoraan persoonan ominaisuuksiin tai piirteisiin. Palautteen on kohdistuttava ainoastaan tekemiseen tai käytökseen.
  2. Palaute ei ole myöskään koskaan mitään yleiseen tekemiseen liittyvää, vaan se on osattava kohdentaa johonkin tiettyyn tapahtumaan tai tilanteeseen.
  3. Palaute olisi hyvä antaa mahdollisimman pian käsiteltävän tapahtuman jälkeen. Tällöin palautteen vaikutus on paras ja toimintaa voi lähteä korjaamaan välittömästi.
  4. Negatiivinen palaute on annettava asianosaisten kesken. Julkinen palaute tekee palautteen vastaanottamisesta haastavampaa ja kehittyminen on haasteellisempaa.
  5. Palaute on osattava antaa mahdollisimman hyvin palautteen saajan hyväksi. Myönteinen ja rakentava suhtautuminen helpottaa molempien osapuolien tilannetta palautetta annettaessa.
  6. Palautteen antamisessa ei saa yleistää. On hyvä tehdä selväksi että kyse on omista havainnoista ja tulkinnoista eikä yleisestä mielipiteestä tai käsityksestä.
  7. Toisen osapuolen näkökulma on kuunneltava tarkkaan ja ymmärrettävä taustalla olevat tekijät.
  8. Syyttelyä ja tuomitsemista pitää välttää vahvasti, sillä se johtaa helposti vastareaktioon tai puolustautumisreaktioon.
  9. Rehellinen ja suora palaute on kivuttomampi ja helpompi molemmille osapuolille asioiden kiertelyn ja kaartelun sijaan.
  10. Myös negatiivisesta palautteesta on hyvä kiittää. Vastaanottaja palautteen saamisesta ja palautteen antaja siitä että palaute on otettu vastaan.

Edelliset kohdat luovat hyvän ja turvallisen pohjan negatiivisen palautteen antamiselle. Ne tiedostamalla on mahdollista kehittyä rautaiseksi palautteen antajaksi.

 

Palautteen vastaanottaminen

Jos palautteen antaminen on taitolaji, niin palautteen vastaanottaminen on vähintäänkin yhtä merkittävää. Mikäli palautetta ei pysty ottamaan oikein vastaan, on palautteenantajan hyvä työ mennyt melkolailla hukkaan. Palautteen vastaanottamisessa pätee tietyt laialaisuudet.

  1. Palautteen saajalla on oikeus saada palaute kahdenkesken. Sitä on hyvä pyytää palautteen antajalta mikäli tämä ei sitä itse huomaa.
  2. Kielteinen palaute ei kohdistu omaan persoonaan vaan ainoastaan tekoihin.
  3. Palautteen tarkoituksena ei ole loukata vaan auttaa kehittymään.
  4. Jos palaute on negatiivista, niin tilanne ei ole usein helppo kummallekkaan osapuolelle.
  5. Palautetta on pystyttävä kuuntelemaan tarkasti ja tulkitsematta.
  6. Palautteen saajan on hyvä tarkistaa että on ymmärtänyt palautteen oikein ja samalla tavalla palautteen antajan kanssa.
  7. Hyökkäys on erittäin huono puolustus.
  8. Palautteen saamisesta on syytä kiittä. Palaute on kuitenkin pohjimmiltaan lajha palautteen antajalta palautteen saajalle.

Palautteen antamisessa ja saamisessa on siis paljon muuttujia. Onnellinen tilanne on silloin, kun molemmat osapuolet ovat taitavia palautteen antamisessa sekä vastaanottamisessa. Tilanne on kuitenkin riittävä silloinkin kun vain toinen osapuoli osaa asiansa. Jos palautteen antaja osaa antaa palautteen erittäin taitavasti, niin palautteen vastaanottajan ei tarvitse hallita asiaansa täydellisesti saadakseen palautteen hyvin perille. Hyvä tilanne on myös silloinkin vaikka palautteen antaja ei osaa antaa palautetta oikein, mutta palautteen saaja osaa suodattaa ja ymmärtää oikeat asiat viestistä. On siis suurenmoinen hyöty jos ihminen hallitsee palautteen vastaanottamisen ja antamisen! Tiimityöskentelyssä ja erityisesti tiimin johtamisessa käsitellyt seikat ovat arvokkaita. Johtamisessa palautteen antaminen ja vastaanottaminen kyseisten seikkojen avulla luo tukevan ja turvallisen pohjan työskentelylle ja kehittymiselle.

Kommentit
  • elina merviö

    Miten kehittäisit palautekulttuuria Valuessa? Miten palautteesta saisi toimivan ja jatkuvan osan jokapäiväistä toimintaa?

    15.3.2018
Post a Reply to elina merviö cancel reply

Add Comment
Loading...

Vastaa käyttäjälle elina merviö Peruuta vastaus

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close