Tampere
23 Jan, Saturday
2° C

Proakatemian esseepankki

 Palaute osana viestintää  



Kirjoittanut: Ida Laaksonen - tiimistä Apaja.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Toteutimme Apajalle hyvinvointikyselyn, jonka tarkoituksena oli kartoittaa yleiskuvaa tiiminjäsenten kokemuksesta tiimissä. Kyselystä nousi erilaisia teemoja esiin, joita olemme jo alkaneet parantaa. Yksi niistä oli palautteenanto. Koen, että tiimin sisällä on tärkeää antaa palautetta, sillä suoran puheen avulla saadaan luotua avoin ilmapiiri ja luottamus vahvistuu. Olemme keskustelleet myös miellyttämisen halusta tiimissä. Oikeanlainen ja hyväntahtoinen palaute auttaa myös rohkaisemaan puhumaan suoremmin, eikä vain nyökyttelemään mukana. 

 

Palaute on osa sisäistä viestintää: palautetta voi antaa kohdennetusti yhdelle henkilölle tai koko tiimille. Viestinnän yksi osa-alue on palautteen antaminen ja sen vastaanottaminen. Positiivista palautetta on mukava antaa ja vastaanottaa. On kuitenkin myös tilanteita, joissa on annettava rakentavaa palautetta. Palautteen antamisessa tärkeintä on mielestäni tilannetaju ja ihmistuntemus, etenkin, jos palautteessa keskitytään henkilön kehityskohtiin. Palautteenantajan on arvioitava palautteen välittömyyttä, joskus on järkevämpää antaa palaute vasta jälkeenpäin kuin suoraan tilanteessa. Välitön palaute on suoraa ja tapahtuu heti tilanteen tullessa esiin.  

 

”Palautteella joko vahvistetaan toisen onnistumista ja lisätään tätä kautta hänen motivaationsa tai sillä pyritään vaikuttamaan henkilön jo tekemiin asioihin kehittävästi ja parantavasti” (Sisäinen viestintä työyhteisössä – kohti parempaa, 2007). Palautteen antamisella on yleensä tarkoitus kehittää yksittäisen henkilön suoritusta, mutta sen syvällisempi merkitys näkyy koko tiimille. Palautteen avulla kehitetään yksilöiden toimintaa oikeaan suuntaan, mikä vaikuttaa koko yritykseen. Liian harvoin saamme palautetta, kun olemme tehneet jotain oikein tai hyvin. Työelämän hektisyys näkyy myös läsnäolossa ja siksi usein positiivista palautetta ei edes huomata antaa, kun täytyy keskittyä jo seuraavaan asiaan. 

 

Palautteenantamisessa on tärkeä keskittyä läsnäolon lisäksi myös eleisiin. On täysin eriasia puhua kovaäänisesti ja kertoa, mikä meni projektissa pieleen kuin kertoa rauhallisesti parannettavat asiat jatkoa varten. On tärkeää pitää itsellään mielessä, miksi antaa palautetta ja mikä on sen perimmäinen syy. Kehitykseen tähdättäessä on turhaa alkaa huutamaan tiimin edessä, se ei motivoi jatkamaan kohti yhteistä päämäärää. Palautetta antaessa on tärkeää tuntea henkilö ja tietää, mitä henkilökohtaisessa elämässä sillä hetkellä tapahtuu. Monta huomioitavaa asiaa samalla kertaa, ei siis ihme, että palautteenannossa joskus epäonnistutaan. 

 

Millaista on sitten palautteen saaminen? Mielestäni on aina tärkeää saada palautetta työstä, jonka eteen on nähnyt vaivaa. Rehellinen palaute rohkaisee jatkamaan eteenpäin ja parhaimmassa tapauksessa lisää itseluottamusta. Kuitenkin tärkeää on antaa palautetta sopivassa suhteessa. Tiedämme arjestakin, ettei kukaan halua saada kommentteja ja palautetta jokaisesta liikkeestä. Työntekijä saattaa kokea liiallisen palautteenannon ahdistavana tarkkailuna. Mielestäni esimiehellä on velvollisuus antaa palautetta niin negatiivista kuin positiivistakin. Viime päivinä olen miettinyt nykyisessä työpaikassani palautteenantoa ja sitä miksi se usein kohdistuu työtekijöihin, eikä esimieheen. Onneksi Apajassa ei ole esimiestä tai naista ja olemme kaikki tasa-arvoisia myös palautteenannossa. Uskon, että motivoiva ja kannustava palaute vaikuttaa koko tiimin hyvinvointiin.  

 

 

 

 

 

Lähteet 

 

Pitkämäki P. Joulukuu 2017. Sisäinen viestintä työyhteisössä- kohti parempaa viestintää. Luettu 21.2.2019 

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/9123/PitkÃ%3FmÃ%3Fki.PÃ%3Fivi.pdf?sequence=2 

 

 

 

Aihetunnisteet:
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close