Huonon palautteen seuraukset 

Jokainen on varmasti kokenut tilanteen, jossa on saanut kuraa niskaan toisen ihmisen suusta. Tilanteen missä on vaikea pysyä positiivisena tai edes suhtautua neutraalisti palautteen antajaan. Saatoit jopa suuttua tai katkeroitua kyseistä ihmistä kohtaan, tämän palautteen jälkeen. Tällainen tilanne on mielestäni huonoin mahdollinen lopputulos, kun annetaan palautetta. Onko tällöin kyseessä edes palautteenantaminen vai jotain muuta? 

Suomalainen stereotypia positiivista palautetta vastaanottaessa on palautteen kieltäminen tai aiheen vaihtaminen. Esimerkiksi näin “Hei! tosi hyvin esitetty Pena..” ja Pena voisi vastata “En minä mitään… Anttikin auttoi tuossa paljon..”. Tilanne olisi paljon mukavampi kummallekin osa puolelle, jos Pena olisi vain kiittänyt. Tekisikö mieli antaa uudelleen palautetta ihmiselle, joka ei halua ottaa sitä vastaan? 

Miksi palautetta tarvitaan? 

Oikein annettu palaute on vastaanottajalle hyödyllistä riippumatta siitä, onko kyseessä sitten kiittävä tai korjaava palaute. “Hyödyllinen palaute vie tekemistä eteenpäin” kertoo tutkimusprofessori Jari Hakanen. Usein ajatellaan, että palaute liittyy lähinnä tekoihin. Hakasen mukaan palaute tai sen puute vaikuttaa kuitenkin myös vastaanottajaan ihmisenä ja työntekijänä. Siksi palaute on asiana hyvin merkityksellinen ja monisyinen. Palaute jää kuitenkin monella työpaikalla liian vähäiseksi ja harvinaiseksi tapahtumaksi. (M. Sarkkinen 2017) 

Palaute nostattaa työn imua 

Palautteen avulla ihminen tietää, että hänen työpanoksensa huomataan. Useassa organisaatiossa työntekijät kokevat puurtavansa yksin. Palautteen ansiosta syntyy mahdollisuus jakaa aikaansaannoksensa jonkun toisen kanssa. Positiivinen palaute lisää työntekijän halua tehdä jatkossakin hyvää työtä. Tämä energisoi sekä synnyttää positiivisia tunteita ja työn imua. (M. Sarkkinen 2017) 

“Iloa, innostusta ja ammattiylpeyttä kokevat ovat muita luovempia ja sosiaalisempia. He haluavat herkemmin ideoida ja kokeilla uutta”, Jari Hakanen kertoo. 

“Kaiken lisäksi palaute on kuin sementtiä, joka luo työpaikalle psykologisesti turvallista ilmapiiriä.” (M. Sarkkinen 2017) 

Palautteen antaminen tuntuu usein kiusalliselta. Välillä on vaikea kertoa palautetta toiselle, vaikka palautetta olisikin paljon annettavana. Joskus kriittisen palautteen antaminen tuntuu ilkeältä, turhalta tai asialta, josta seuraa kiusallinen tilanne. 

 Kriittisen palautteen lisäksi moni jättää myös myönteisen palautteen antamatta. Jotkut ajattelevat, että palautteen saaja ylpistyy tai jopa niin, että toiselle tullut positiivinen palaute olisi jollain tapaa itseltä pois. Palautetta pitäisi kuitenkin antaa, jonka tarkoituksena on auttaa toista kehittymään. (Duunitori 2021) 

Vinkkejä kriittiseen palautteenantoon: 

1. Esitä palaute aina kahden kesken henkilölle, jota se koskee – ei muille 
2. Älä vertaa vastaanottajan käyttäytymistä muiden käyttäytymiseen 
3. Esitä palaute heti, kun siihen tarjoutuu sopiva tilaisuus 
4. Anna palautetta vain sellaisesta, mihin toinen voi vaikuttaa 
5. Älä varoita etukäteen 
6. Älä pyydä anteeksi oikeutettua palautetta 
7. Vältä ironiaa ja sarkasmia 
8. Anna palautetta vain sellaisesta, jota voit aisteillasi havaita 
9. Vältä sanoja “aina” ja ” ei koskaan” 
10. Muista myös kiittää 

(Duunitori 2021) 

Vinkkejä positiivisen palautteenantoon: 

1. Reagoi nopeasti – anna palautetta heti, kun näet siihen aihetta 
2. Ole mahdollisimman konkreettinen ja kerro, miksi asia oli tärkeää 
3. Esitä toiveesi jatkosta 
4. Ole henkilökohtainen 
5. Keskity positiiviseen 
6. Hymyile ja ole aito 
7. Vältä superlatiiveja 
8. Suhteuta palaute tekoon 
9. Huomioi vastaanottaja 
10. Kiinnitä huomio kasvukohtiin 

(Duunitori 2021) 

“Meidän kaikkien on hyvä oikein janota palautetta. Sen avulla voi tulla paremmaksi omassa työssään. Ja jos palautetta ei muuten tipu, sitä voi pyytää” sanoo Jari Hakanen. (M. Sarkkinen 2017)  

Pohdinta 

Itse haluan ainakin jatkossa toimia näiden oppien mukaisesti, jotta voin olla muille hyödyllisempi tiimiläinen. Palautteen antaminen on todella tärkeä osa tiimitoimintaa, oli kyse sitten liiketoiminnasta tai urheilusta. Aion myös jatkossa pyytää palautetta useammin, jotta voin kehittää toimintaani. Palautteen antamisesta pitäisi mielestäni tehdä toistuvaa ja arkista tiimin toiminnassa, jolloin edes kriittisen palautteen antaminen ei enää jännittäisi. 

Lähteet: 

Marja Sarkkinen 20.3.2017, artikkeli. Viitattu 2.5.2022. https://www.ttl.fi/tyopiste/palaute-on-tyoelaman-pienin-suuri-asia  

Duunitori 17.11.2021, artikkeli. Viitattu 2.5.2022 https://duunitori.fi/tyoelama/palautteen-antaminen