Tampere
22 Jan, Friday
0° C

Proakatemian esseepankki

Palaute on lahja



Kirjoittanut: Tea Kivinen - tiimistä Waure.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Palaute kuuluu kaikille
Risto Ahonen
Sirke Lohtaja-Ahonen
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

Miksemme korostaisi onnistumisia ja hyviä puolia toisissamme kritisoimisen sijaan. Luomme ympärillemme negatiivista ilmapiiriä kritisoimalla toisiamme esimerkiksi rakentavan palautteen sijasta. Innostus syntyy nostamalla toisiamme ylöspäin. Palautteen antaminen on koko tiimin ja työyhteisön kehittymisen työkalu, jota jokaisen olisi hyvä oppia käyttämään. Haluamme varmasti jokainen kehittyä palautteen antajina ja oppia käyttämään tätä työkalua niin, että hyöty siitä on paras mahdollinen. On huomattu, että palautetta halutaan jatkuvasti saada kanssa työskentelijöiltämme ja koko yhteisöltä ja sen lisäksi että sitä pitää osata antaa, niin pitää sitä myös osata kysyä. Mitä hyötyjä siitä on meille kaikille? Entä miten annamme palautetta? Kolmantena kysymyksenä vielä se, että miten otamme palautetta vastaan ja kuinka käsittelemme sitä? Tässä esseessä tarkoitukseni on käsitellä näitä kysymyksiä ja etsiä niihin vastauksia sekä ratkaisuja ja tätä kautta auttaa muita oppimaan taitaviksi palautteen antajiksi kuin myös vastaanottajiksi. Niin kuin kirja, jota käytän tiedon lähteenäni otsikossaan sanoo: ”Palaute kuuluu kaikille”.

 

Mitä hyötyjä siitä on meille kaikille?

 

Palautteella on suuri voima ja vaikutus meihin kaikkiin. Se vaikuttaa moneen eri osa-alueeseen ihan henkiselläkin tasolla, kuin myös itse tekemisen laatuun. Saamalla palautetta itsetuntemuksemme kasvaa. Opimme paljon itsestämme, kun ihmiset, joiden kanssa olemme jatkuvasti vuorovaikutuksessa antavat palautetta siitä, millaisina he meitä pitävät ja tätä kautta opimme tunnistamaan heikkouksia ja vahvuuksia. Itsensä tunteminen helpottaa toimimista omalla mukavuusalueella. Tämä itsetuntemuksen kehittäminen ja kasvattaminen vaatii kuitenkin sitä myönteistä ajattelua ja palaute pitää osata ottaa vastaan palautteena, ei kritiikkinä. Palautteen antajan on kuitenkin tiedettävä ero palautteen ja kritiikin välillä.

 

Niin kuin moni asia, myös palautteen antaminen linkittyy vahvasti tunteisiimme. Oli ne tunteet sitten myönteisiä tai negatiivia, ei niitä kannata kätkeä, sillä ne ovat tietoa tarpeistamme. Aina puhutaan siitä, kuinka ihmisillä on taipumusta tehdä ja ajatella tunteet edellä ja järki tulee aina perästä. Tähän on yksi keino vaikuttaa, nimittäin hyvin annettu palaute. Siinä yhdistyy sekä tunteet, että järki. Palautteessa on aina ripaus sen antajan tunteista mukana. Ei ole väliä, onko ne tuntemukset myönteisiä vai negatiivia, kun ne ovat muotoilu järkevästi ja rakentavasti ja että niiden tarkoitus on edesauttaa asioita, ei pahentaa niitä. Palaute pitää siis osata antaa hyvin, jotta sen tuoma hyöty pääsee käytäntöön.

 

Entä miten annamme palautetta?

 

Työyhteisössä palautteen antaminen toiselle on osoitus siitä, että olet kiinnostunut hänen suorituksistansa ja saavutuksista ja kiinnostus toisen työtä kohtaan kasvattaa merkityksellisyyden tunnetta. Tarvitsemme työssämme merkityksellisyyden tunnetta innostuaksemme ja onnistuaksemme ja siksi onkin tärkeää muistaa säännöllisesti kannustaa toisiamme. Paras tiimi on se tiimi, jossa kannustetaan toisia suhteessa enemmän, kuin moititaan. Iloitessamme toisten puolesta iloitsemme itsekin. Se tekee työstämme merkityksellistä ja säilyttää motivaation ja innokkuuden. Tiiminä haluamme jokainen saavuttaa tavoitteita ja olla aikaan saavia, onnistua siinä, mitä teemme ja olla tyytyväisiä sekä itseemme, että toisiimme. Innostava ja myönteinen palaute lisää meidän onnistumisiamme ja sitä kautta opimme niistä onnistumisista ja voimme hyödyntää yhden ihmisen onnistumista koko työyhteisölle. Osoittamalla onnistumisia on ne suoritukset helpompi toistaa tulevaisuudessa, koska opimme onnistumisistamme saamamme palautteen kautta ja saamme arvokasta tietoa siitä, mitä, milloin, miksi ja missä teimme oikein. Samalla on hyvä oppia säännöllisesti jakamaan kehuja toisille ja ottaa aina kehut vastaan, kun niitä saa itselleen!

 

Johtaja vaikuttaa parhaiten alaisiinsa, kun toimii saamansa palautteen pohjalta ja käyttää niitä kommentteja kannustimena korjata asioita, joissa muut näkevät kehitettävää. Tässä siis vinkki kaikille yhteisön Bisnes Leanderina toimiville tai sellaiseksi haluaville – pyytäkää palautetta suoraan ja säännöllisesti, jotta pystytte vaikuttamaan tiimin toimintaan ja vastaamaan muiden tarpeisiin juuri niillä keinoilla, mitä tiimi haluaa. Älä oleta koskaan, vaan pyydä rohkeasti! Vastapallona sanottakoon vielä se, että jos toiminta ei miellytä sinua itseäsi tiimin jäsenenä ja jos et osaa antaa rakentavaa sekä kannustavaa palautetta on turha olettaa, että muutosta tapahtuu. Asioihin on ihmeellisen helppoa puuttua, kun ne tiedostetaan ja otetaan reilusti esiin. Palautteen antaminen on suora osoitus siitä, että välität. On täysin normaalia haluta palautetta ilman, että osaa sitä aina kysyä ja siksi on hyvä muistaa, että on hieno taito antaa jotain pyyteettömästi ilman, että sitä aina suoraan vaaditaan. Anna siis palautetta, vaikka sitä ei aina sinulta pyydettäisi.

 

Miten otamme palautetta vastaan ja kuinka käsittelemme sitä?

 

Saamamme palaute voi olla aika lailla minkälaista tahansa. Miten voimme itse vaikuttaa on se, miten me käsittelemme sitä. Yleensä, kun joku antaa meille palautetta, kertoo hän omista tunteistaan ja tuntemuksistaan. Sen takia on meidän aina kuunneltava ja myös uskottava se, mitä meille kerrotaan. Sanotaan, että palaute on aina lahja toiselta. Sen avulla toinen ihminen haluaa kertoa, miltä joku asia hänestä itsestään tuntuu. On tärkeää tunnistaa ja tuntea itsensä ja omat tunteet. Miltä asioiden kuuleminen tuntuu ja miten niitä omassa päässään käsittelee. Muista aina avoin mieli. Palaute ei ole aina positiivista, mutta sen tarkoitus olisi kehittää asioita ja saada muutosta aikaan. Avoin mieli vaikuttaa siten, että on sinun itsesi helpompi lähestyä muita ja muiden sinua. Avoin mieli tietenkin vaatii molemminpuolista luottamusta. Miten reagoin, miten otan palautteen vastaan ja mitä vastaan saamaani palautteeseen. Otanko sen kehitysideana vai kritiikkinä?

 

Palautteen käsittelyllä on määritelmä ja se tarkoittaa sitä, millä tavalla haluat itse saada palautetta, miten otat sitä vastaan ja miten sitä ymmärrät. Käsi kädessä käsittelyn kanssa kulkee avoin mieli. Avoimuuteen vaikuttaa itsetuntemuksemme ja uskomuksemme itsestämme. Vaikka palaute olisin annettu huonosti, voit sitä itse vaikuttaa siihen, mitä koppia otat kuulemastasi. Vaikkei se saata siltä tuntua, niin usein huonon palautteen takana piilee kuitenkin se erinomainen pointti, mitä antaja hakee takaa ja haluaa sinun ymmärtävän. Meidän omat uskomuksemme voivat vaikuttaa siihen, tunnistammeko omat heikkoudet ja vahvuudet, mutta ne tunnistamalla pystymme kehittymään. Palautteeseen linkittyy vahvasti kuunteleminen. Kuuletko mitä sinulle sanotaan, vai kätkeytyykö se tieto jonnekin. Jos haluat oppia itsestäsi ja tietää, mitä muut ovat mieltä, niin kuuntele. Voidaksemme ymmärtää saamaamme palautetta on meidän osattava kuunnella. Tavoite on aina ymmärtää toista ja se tapahtuu aktiivisien kuuntelun ansiosta. Älä koskaan keskeytä puhujaa.

 

Sanottakoon se, että on olemassa myös niitä rähjääjiä, jotka antavat palautteensa raivostuneena ja silloin on saatava kyseinen henkilö rauhoitettua, jotta voimme ymmärtää hänen tunteitaan ja antamaansa palautetta. Huonoa käytöstä ei tarvitse hyväksyä. Jos joku antaa negatiivista palautetta ylisesti, voi häntä pyytää tarkentamaan, kenelle tämä palaute on suunnattu. Kenenkään ei tarvitse kuunnella kiroilua, nimittelyä, huutamista eikä muutenkaan epäasiallista käyttäytymistä, sillä pahimmillaan se voi estää meitä ajattelemasta ja kuuntelemasta selvästi. Palautetta antaessa ei kuulu yleistää, vaan antaa palaute sille, kenelle se on tarkoitettu. Silloin sitä ei ole pakko kuunnella, jos toinen ei suostu olemaan rauhallinen ja asiallinen.

 

Palautteen vastaan ottamiseen on kolme toimintatapaa, jotka ovat varmistaminen, vahvistaminen ja vastaaminen. Varmista, että ymmärsit, mitä puhuja palautteellaan tarkoitti ja miksi. Vahvista kuulemasi toistamalla, jotta varmasti ymmärsit sen, mitä toisella oli sanottavana ja näin ymmärrät, miten toinen koki toimintasi ja tekemisesi. Viimeisenä vastaa palautteen antajalle kiitoksena, että olet ymmärtänyt hänen viestinsä ja tunteet. Toisen antama palaute on aina hänen mielipiteensä tapahtuneesta. Koskaan ei tarvitse olla asioista samaa mieltä tai saada samaa näkemystä, mutta meidän on silti löydettävä ymmärrys. Palautteen antaja koki asian omalla tavallaan ja se mitä sinun on tehtävä niin ymmärrettävä hänen näkemyksensä tapahtuneesta selittelemättä itseäsi sen enempää. Lopussa kuitenkin se olet aina sinä itse, joka päätät, miten haluat saamasi palautteen käyttää tai hyödyntää tai jättää kokonaan huomiotta. Sinä itse päätät, miten käyttäydyt. Jos et osaa ottaa palautetta vastaan tai käsitellä sitä, kannattaa miettiä voisitko aloittaa muuttamalla omaa käyttäytymistäsi toisia kohtaan. Se voi olla vaikeaa, mutta kaikki lähtee omasta motivaatiosta ja tavoitteista.

 

Meillä on usein tiimissä noussut esiin se, että ajatellaan asioita, joissa näkyy selkeitä ongelmakohtia, muttei niistä sanota ääneen. Tehdään siihen asiaan muutos ja aletaan antamaan kaikesta palautetta toisillemme, koska sillä annamme mahdollisuuksia korjata virheitä ja luomme jälleen kerran onnistumisia. Sitä kautta meistä tulee erinomainen ja toimiva kokoonpano ja kasvamme vahvemmaksi tiimiksi. Pitäisi keskittyä kannustavan- sekä korjaavan palautteen antamiseen kritisoinnin, haukkumisen ja valittamisen sijasta

 

Palaute on keino kehittyä. Asioita on huomattavasti helpompi aloittaa korjaamaan, kun on saanut palautetta tehdystä työstä tai asiasta ja tietää, mikä on mennyt hyvin ja missä asioissa on parannettavaa. Missä on meidän tiimimme säännöt palautteen antamisesta ja itse palautekulttuurista? Onko palautteen antaminen sama asia, kuin muiden kritisoiminen? Parannetaan palautteen antamisen taitoa ja tätä kautta parannetaan koko tiimiä ja työyhteisöä. Minkä avulla onnistumme? No palautteen avulla, sillä sitä kautta saamme erittäin arvokasta tietoa tekemisistämme. Sen lisäksi on osattava olla kannustava, sillä silloin näemme parhaiten, kun onnistumme ja lisäksi se rakentaa luottamusta. Ei ole rajoja sille, kuinka paljon voimme palautetta antaa, joten annetaan sen siis kuulua ja näkyä! Sen sijaan, että keskittyisimme aina omiin onnistumisiin, niin keskitytään vuorostaan toisiimme ja toisten onnistumisiin ja annetaan kaikille hyvää mieltä ja oloa! Näitä oppeja minä haluan viedä eteenpäin ja ennen kaikkea käytäntöön.

 

Ahonen, R. Lohtaja-Ahonen, S. Human Interest. 2014. Palaute kuuluu kaikille. 4. painos. Vitale Oy.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close