Tampere
29 Mar, Friday
2° C

Proakatemian esseepankki

Painetilanteet ja keskusteluälykkyys



Kirjoittanut: Juha Kankaanpää - tiimistä Waure.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Keskusteluälykyys painetilanteissa
Helena Åhman
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Johdanto

Joskus eteen tulee tilanteita, jotka edellyttävät keskustelun sellaisesta asiasta, minkä mielellään jättäisi käymättä. Asia on vaikea tai jostain syystä epämiellyttävä, mutta se on pakko käydä, jotta asiat voivat edetä. Tilanne saattaa olla jo syntyneen konfliktin selvittely tai aihe on kenties sellainen, josta on väännetty ennenkin ja oletat sen johtavan vääntöön tälläkin kerralla. Mitä enemmän keskusteluun osallistuu henkilöitä sen enemmän se tuottaa stressiä jo ennen keskustelua. Huomaamattasi tunteet vaikuttavat sinuun jo ennen keskustelua. Kysymys kuuluukin, miten ihmeessä saamme aikaiseksi järkevän dialogin ja elementit tilanteen ratkaisemiseksi? Sillä painetilanteet tuottavat harmaita hiuksia ainakin meidän tiimissä/yrityksessämme. Luin Helena Åhmanin kirjan Keskusteluälykkyys painetilanteessa ymmärtääkseni, kuinka voisin kehittyä ja toimia haastavissa keskusteluissa edes hieman paremmin.

 

Tunnekeskustelut

Kirjassaan Åhman kirjoittaa, että ”juuri tunnepohjaisissa tilanteissa jumitumme helposti vastakkaisiin mielipiteisiin hakemaan pisteitä itsellemme, voittamaan, olemaan antamatta periksi missään, väittelemään, vääntämään kättä. Päädymme joko pattitilanteeseen tai lopputulemaan, jossa meillä on voittaja ja häviäjä. Se ei ole paras mahdollinen lopputulema, jos tarkoituksena on jatkaa yhdessä työskentelyä, kuten organisaatiossa yleensä on.” Organisaatioissa sellaiset ihmiset, jotka normaalisti eivät välttämättä muuten tapaisi, laitetaan yhteen ja työasioiden puitteissa heidän täytyy pyrkiä tulemaan toimeen keskenään. Työpaikoilla tilanteissa syntyy helposti suhdekonflikteja eli tunnepohjaisia painetilanteita, jotka johtuu ihmisten erilaisesta suhtautumisesta asioihin, persoonallisuuksien-, tyylien- ja makujen eroista, erilaisista tavoista käydä keskusteluja ja lisäksi tiimeihin saattaa syntyä jännitettä esimerkiksi status eroista. (Åhman 2020, 63-64.)

Haastavissa keskusteluissa tunteet tulee tunnistaa ja hyväksyä. Toisin kuin asiat, tunteet ovat siitä haastavia, ettei niitä voida ratkaista. Keskustelutilanteissa tunteita on silti mahdollista ohjata ja säädellä. Tunnepohjaiset painekeskustelut tarvitsevat keskusteluälykkyyttä, eikä niitä kannata yrittää ratkaista pelkästään ongelmanratkaisumenetelmillä. Tällaisissa tilanteissa tunnetajulla on suuri merkitys ja se on yleensä se ratkaiseva elementti. Vaikka kuinka haluaisimme ratkaista jonkin tilanteen, saattaa tunteemme olla erimieltä ja estää yhteistyökykymme ja näin ollen myös ongelmanratkeamisen. Jokin sisällä taistelee tilanteessa vastaan ja kuiskaa korvaan, ”ettei tuohon kannata luottaa.” Tunne saattaa olla myös se, mikä saa meidät tekemään ratkaisun hetkellä, jolloin se ei missään nimessä ole järkevää. Näissä tilanteissa uhkailemisen, ivaamisen ja omista vaatimuksista jankuttamisen sijaan on kohti ratkaisua järkevämpää mennä yhteistyöllä, avaamalla tilanteet ja antamalla myös muiden kokea hallitsemisen tunnetta. Tunnepohjaiset keskustelut ovat niitä, joissa on erityisen tärkeä osata ajatella toisen näkökulmasta, vaikka hän olisi asiasta täysin eri mieltä. (Åhman 2020, 64-65.)

”Sen sijaan, että painetilanne yritetään heti ratkaista jollain tapaa, tulisi pyrkiä löytämään yhteinen dialogi ja kunnioitus.” – Helena Åhman 2020

 

Entä jos käymme kolmea keskustelua samanaikaisesti?

Painetilanteista erittäin haastavaa saattaa tehdä se, että käymme huomaamattamme useampaa eri keskustelua yhtä aikaa. Paineisissa keskusteluissa esiintyy kolmea eri keskusteluelementtiä: faktakeskustelua, tunnekeskustelua ja arvo- ja identiteettikeskustelua. Hyvin usein paineisissa keskusteluissa, neuvotteluissa ja konfliktitilanteissa kaikki nämä keskustelut ovat läsnä ja tapahtuvat päällekkäin. Elementit muodostavat tässä tilanteessa todella haastavan tilanteen seurata ja pysyä kärryillä siitä, mistä kukin puhuu. Toinen saattaa puhua asiasta ja siitä mitkä faktat ovat tiedossa, kun toinen taas puhuu siitä, mitä tunteita keskustelu hänessä herättää. Kolmas miettii voiko toimia arvojensa pohjalta, joutuuko hän kenties luopumaan jostakin ja onko tilanteella haittaavaa vaikutusta hänen asemaansa, jos on tilanteessa eri mieltä. Keskeistä siis on, että tilanteessa on erilaisia käsityksiä faktoista, vahvoja tunteita ja paljon merkitystä. Koko homman haaste ja riski syntyy, kun emme välttämättä ymmärrä kaikkia keskustelussa olevia elementtejä. ”Ellemme ymmärrä näitä eri näkökulmia, meidän on todennäköisesti hankala oppia käymään painekeskusteluja onnistuneesti.” (Åhman 2020, 73-75.)

 

Askel kohti älykkäämpiä keskusteluja

Åhman (2020) on tutkimuksiensa pohjalta luonut viiden V:n kompassin: valmistele, viritä, vapauta, vahvista ja varmista, taklaamaan useimmiten painekeskusteluissa näkyvät V:t: välttelyn, vääristelyn, vinoilun, viivyttelyn ja vihoittelun, jotta hankalissa tilanteissa olisi enemmän keskusteluälyä. Viiden V:n kokonaisuuden sijaan haluan avata vain yksittäisiä kohtia, joista koen olevan erityisesti hyötyä minulle sekä tiimilleni. Poimin kirjasta mielestäni eniten ajatuksia herättävät kohdat. Painekeskustelut ovat tiimimme ehkä suurin haaste eikä se ole mikään ihme, sillä aihe on erittäin haastava. Samojen ongelmien kanssa painivat myös lukuisat pitkään olemassa olleet organisaatiot. Painekeskusteluissa voi kehittyä ainoastaan käymällä niitä. Kerralla täydellisyyden tavoittelun sijaan järkevintä on harjoitella aluksi vain osaa osa-alueista kerrallaan. Ei kitaristikaan ole mestari ensimmäisenä päivänä saadessaan kitaran käteensä, vaan treenaa systemaattisesti vuosia.

Åhman (2020) nostaa viiden V:n kompassissaan useita tekijöitä, joihin jokaisen, joka haluaa kehittyä painekeskustelijana tulisi kiinnittää huomiota. Nostan mielestäni tärkeimmät elementit, joilla lähteä alkuun kohti älykkäämpiä keskusteluja:

  • Ymmärrä, miten itse toimit painetilanteissa.
  • Säädä kehosi ja mielesi tila optimaaliseksi painekeskustelulle.
  • Varmista tunnerohkeus, jotta uskallat ottaa asioita esille ja teet sen oikein.
  • Pohdi, millä kriteereillä osallistut tilanteen ratkaisemiseen.
  • Kehitä tilannetajuasi.
  • Huomioi kieli ja tapa kysyä. Hienosäädä syväkysymyksiä.
  • Tiedosta, mitä kannattaa huomioida mahdottomilta tuntuvissa tilanteissa tai jos osapuolia on useita.
  • Harjoittele.

Omat ensimmäiset askeleeni kohti parempaa keskusteluälykkyyttä otin edellisviikolla tiimimme talousasioiden keskustelussa kiinnittämällä huomiota siihen, miten itse reagoin tilanteessa. Vähemmän yllättäen oli keskustelun jälkeen mahdollisuus reflektoida, miten tilanne sitten omalla kohdallani meni. Huomasin, että tilanteen muuttuessa tahmeaksi reagoin tunteella ja annoin sen ohjata. Sen sijaan, että olisin tunnistanut tilanteen ja tietoisesti miettinyt tunteiden ohella juurisyitä rationaalisesti, kuinka tässä tilanteessa tulisi ajatella? Osasinko katsoa riittävän monelta kantilta? Yritin puristaa tilannetta eteenpäin ärsyyntyneenä. Jälkikäteen sain sitten miettiä, että no niin. Sehän meni taas hienosti. Jatkossa aioin kiinnittää huomiota ja yrittää tunnistaa keskustelun eri elementtejä. Puhutaanko asioista, tunteista vai arvoista ja identiteettiasioista. Vai kenties useammasta asiasta päällekkäin. Yllämainittujen ranskalaisten viivojen ottaminen haltuun on hyvä alku. Sitten kun ne ovat hallussa, voi syventää osaamistaan kirjan lopuilla anneilla. Sillä olenhan vasta päässyt alkuun. Kuitenkaan ei ole muita vaihtoehtoja kuin harjoitella painekeskusteluja ja sietää keskeneräisyyttä. Jatketaan harjoittelua. Suosittelen kirjaa ihan jokaiselle. Etenkin Proakatemialaisille.

 

LÄHTEET:

 

Åhman, H. 2020. Keskusteluälykkyys painetilanteessa. 2. painos. Helsinki: Alma Talent Oy

Kommentit
  • Tea Kivinen

    Esseen pohjalta heräsi ajatus siitä, kuinka Wauressa meidän jokaisen enemmän tai vähemmän tulisi pyrkiä eroon tunneajattelusta, koska dialogissa tarkoitus ei tosiaan ole voittaa ketään tai valita häviäjää. Waure tarvitsee yhteistyökykyä onnistuakseen dialogissa. Paineisissa keskusteluissa esiintyy kolmea eri keskusteluelementtiä: faktakeskustelua, tunnekeskustelua ja arvo- ja identiteettikeskustelua. ”Ellemme ymmärrä näitä eri näkökulmia, meidän on todennäköisesti hankala oppia käymään painekeskusteluja onnistuneesti.” Opetellaan tiimissä sietämään keskeneräisyyttä. Hyvä essee!

    5.5.2021
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close