Koulun kesäloma lähenee loppuaan ja nyt vasta olen saanut itseni sellaiseen mielentilaan, että pystyn järkevästi purkamaan Padel Festiä paperille. Olen tätä koittanut useasti aiemminkin, mutta pääni löi yksinkertaisesti aivan tyhjää aina yrittäessäni sanella kokemaani ja oppimaani. Kenties tässä on osasyynä viimevuoden rankkuus kokonaisuudessaan, tuntui että ensimmäinen vuosi meni ikään kuin suoritusmoodissa ja kaiken sisäistämisessä on tarvinnut reilusti aikaa, sekä pientä breikkiä padelmaailmaan myös. Kirjoitan tätä puhtaasti omasta näkökulmastani ja minämuodossa vaikka teimme tiiminä tämän yhdessä sekä arvostan kaikkien panosta aivan mielettömästä. Uskon että muulla ydinporukalla saattaa olla aivan erilaisia mietteitä ja kokemuksia osaltaan, mutta sehän projekteissa hauskaa onkin, että miten erilaiseksi ne voivat muodostua eri ihmisille. Teksti saattaa olla myös hyvin pomppivaa ajatustenvirtaa, kun toisinaan on vaikea miettiä mitä kaikkea projektista on hyvä kirjoittaa ”muistiin”.

Mistä kaikki sai alkunsa?

Sain idean Padel Festistä eräänä unettomana yönä, kun poikaystäväni oli saanut juuri töitä padel- valmentajana ja elämäni oli yhtäkkiä täynnä padelia hänen puheidensa vuoksi. Halusin yhdistää oman tilanteeni tähän opiskelijana ja luoda jotain uutta ja hyvinvointia tukevaa opiskelijoille, koska jo itseni elettyä sen villin biletysvaiheen, ei normaalit baaritapahtumat houkutelleet minua. Idea, joka syntyi, oli kutakuinkin tarjota padelia opiskelijoille halvemmalla hinnalla tukemaan ihmisiin tutustumista ja hyvinvointia koronan jälkeen, sekä lopulta kisojen järjestäminen opiskelijoille.

Innostuin ideasta yöllä niin paljon, että kuvittelin koko tapahtuman mieleeni ja aamulla herättyäni siirsin sen Powerpointille. Kyselin muutamalta ihmiseltä, että onko ideani ihan pöhkö vai olisiko siinä potentiaalia ja varmistuksen saatuani järjestin tapaamisen Padel Tampereen omistajan Eetun kanssa. Näin jälkikäteen itseäni huvittaa kuinka olen aivan pokkana kävellyt Eetun luo esitellen vaaleanpunaista Powerpoint esitelmää ja halunnut järjestää kyseisen tapahtuman tietämättä padelista tai tapahtumajärjestämisestä yhtikäs mitään. Kuitenkin esitykseni ja innostukseni asiaan oli sen verran vakuuttavaa, että Padel Tampereelta tuli vihreää valoa projektiin ja meillä oli yhteistyökumppani mukana! (Jälkikäteen olen kuullut, että useampi taho on halunnut tehdä jotain vastaava, mutta kenenkään suunnitelma ei ole ollut näin pitkälle viety ja kenties oma usko ja innostuminen ideaani auttoi asiaa myös. Näiden piirteiden nojalla minut palkattiinkin Padel Tampereelle työntekijäksi tapahtumapuolelle kesken projektin ja siellä teen töitä edelleen tänäkin päivänä.)

Seuraavana vuorossa oli haalia kokoon porukka vetämään tätä projektia läpi. Alusta asti projekti oli tavallaan koko Empirian juttu, koska tiedossa oli, että tapahtumapäivänä tulisimme tarvitsemaan kaikkien apua jossain määrin. Tästä olenkin erityisen kiitollinen meidän koko tiimille, että kaikki olivat mukana menossa tukemassa tätä projektia! (Tiedostan myös, että oli aikoja kun padel sanana tuli korvista ulos monelta meistä, anteeksi siitä siis!) Kuitenkin meidän ydinporukkaamme valikoitui 7. ihmistä mukaan ja aloimme tuskallisen hitaasti pitämään palavereja ja suunnittelemaan tapahtumaa.

Tuntui, että koko kevät meni vähän omalla painollaan ja asiat etenivät todella tahmeasti. Tämä johtuu hyvin pitkälti myös omasta johtajuudestani. En ole ikinä ollut varsinaisessa johtajan asemassa ja olen enemmän sellainen ihminen, että kaikki ovat samanarvoisia ja oletan ihmisten tekevän asioita samalla mentaliteetilla kuin itse. Tämä ei tietenkään pidä paikkansa ja asioiden eteenpäin viemiseksi jollain on oltava se viimeinen sana sekä ”määräysvalta”. Minulle tämä asema oli hyvin uusi ja kenties oman mukavuusalueen ulkopuolella, ja koenkin, että minun toimintani johtajan roolissa oli enemmän asioiden tekeminen itse, kuin tehtävien jakaminen muille.

Yhteistyökumppanit

Kun olimme saaneet jonkinlaisia suunnitelmia päivästä tehtyä, aloimme lähestyä yhteistyökumppaneita päivän tiimoilta. Tarkoituksenamme oli luoda erilaisia aktiviteetteja pelien oheen ja saada ihmiset suorittamaan aktiviteettipassia, jolla saisi lunastettua haalarimerkin sekä, jos innostui kaikki suorittamaan osallistuisi arvontaan, jossa oli mahdollisuus voittaa isompi palkinto.
Halusimme pitää aktiviteettipassin myös opiskelijaystävällisenä ja hauskana suoritettavana, joten yhdeksästä eri tehtävästä vain yksi oli maksullinen. Toki tälläkin olisi voinut kerryttää lisää rahaa kassaan tehden kaikista tehtävistä maksullisia, mutta itse koin tärkeämmäksi saada ihmiset viihtymään ja viettämään hauska päivä.

Aktiviteettien osalta saimme yhteistyökumppaneiksi SportUnin, Be A Pron, Eazy Golfin, Wellbeing labin (fysioterapeutti opiskelijat) sekä Heidi´s beer barin. Tuotteiden osalta meitä lähti sponsoroimaan Padel Tampere, Lohilo, Nick´s, Redbull sekä Pouttu. Saimme myös Juhlamaailmasta käytössä olleita koristeita.

Oli mukava huomata, miten rennolla otteella yhteistyökumppanit lähtivät tähän mukaan ja aluksi kauhean vaikealta tuntuneet yhteydenotot ja olo, että ”mitä niille kuuluu sanoa” lutviutui erittäin sujuvasti. Erittäin iso kiitos vanhemmille opiskelijoille joiden kanssa palaveerasin useampaan otteeseen.

Saimme kiitosta ja kehuja niin sponsoreilta, että he ovat erittäin mielellään mukana, mikäli tällaista vielä järjestetään uudelleen ja, että heillä oli erittäin hauskaa, kuin myös pelaajilta, että kuinka hauskaa oli käydä lyömässä golf- simulaattorilla juuri ennen suuntaamista padel-kentälle. Onnistuimme siis yllättämään positiivisesti useamman tahon aktiviteeteillamme!

Lipunmyynti

Keskiviikkojen vähäinen osallistujamäärä sai tietynlaista huolta ja ”mitä jos”- ajattelua aikaan myös meissä. Mitään vastaavaa ei aikaisemmin ollut tehty ja ajankohta tapahtumalle tulisi olemaan aika huono koulujen päätyttyä ja ihmisten siirtyessä kesätöihin tai suorittaessaan vielä viimeisiä tenttejä kouluilla. Kyseessä tosiaan oli arkipäivän aamupainotteinen tapahtuma, joten riski oli iso. Emme edes tienneet keräisikö urheilutapahtuma ihmisiä paikalle, mutta tottakai halusimme uskoa ideaan. Keskiviikkojen aikana yritimme puhua porukalle itse päätapahtumasta ja, että sinne kannattaa ostaa liput, jos peli-intoa löytyy. Näin saimme ajatustamme jo hieman ihmisten tietoisuuteen ja moni näistä meidän keskiviikkojen vakituisista pelaajista tulikin itse turnaukseen. Myimme lippuja myös Kide. appissa sekä myyntikurssin osalta järjestimme myyntitempauksen, jolloin Empirialaiset jakautuivat eri korkeakouluihin myymään lippuja. Tämä tempaus oli meidän pelastuksemme, koska tapahtumaa oli helppo markkinoida ja saada ihmisiä innostumaan kun myimme lippuja tarjoushinnoilla ja käytimme myyntiin vain päivän paikanpäällä. Jos olisimme itse myyneet lippuja tällä 7. hengen porukalla olisi se vaatinut useamman päivän kouluilla olon. Nyt saimme maximipelaajamäärän täyteen lähes päivässä ja se vapautti meitä suunnittelemaan pelikaavioita yms.

Mietteitä jälkikäteen

Padel festin purku ja käsittely omassa päässä on ollut yllättävän raskasta. Tuntui, että omat (ja kaikkien muidenkin) fiilikset menivät vuoristorataa läpi projektin ja monelta taisi usko loppua toisinaan. Kuitenkin projektin johtajana tuntui, että vaikka itselläkin välillä turhautuminen nosti päätään, ei sitä voinut näyttää muille, ettei koko projektia kuopattaisi. Kuitenkin jossain syvimmässäni uskoin edelleen projektiin todella paljon ja olin alussa siitä niin innoissani, että en halunnut ”luovuttaa” vaikeuksien edessä. Kesällä minulla tulikin pitkä tauko töistä Padel Tampereella ja vaikka olenkin pelaillut niin ”virallisten” asioiden ja turnausten antama tauko on myös saanut motivaationi palaamaan niin tämän pohdinnan kirjoittamiseen, kun uusien ajatusten luomiseen, että tuleeko Padel Festille jatkoa.

Erilaisten vaiheiden, monen tunnin pähkäilyn ja koneella istumisen jälkeen tapahtuma oli onneksi kaikin puolin onnistunut. Saimme palautetta monelta pelaajalta, että he toivovat tapahtumaa järjestettäväksi uudelleen ja olipa virkistävää kokea jotain uutta ja erilaista! Toki parannettavaa löytyy aina ja virheistä oppii, mutta kaiken kaikkiaan ensimmäisen kevään ja Empirian ensimmäiseksi projektiksi tämä tapahtuman luonti oli erittäin onnistunut!

Isoimmat opit ja harmitukset matkalla

– Ydintiimin koko. Loppupeleissä meitä oli ydinporukassa 7. ihmistä, osa enemmän ja osa vähemmän mukana. Jokainen toi jotakin tiimiin, mutta koen silti, että pienemmälläkin tiimillä olisi pärjännyt ja tehtävät olisi tullut jakaa tasaisemmin kaikille.
– Oman mielikuvan välittyminen. Idean saadessani näin kaiken kirkkaasti päässäni ja yritin tätä visiota muillekin kertoa ja selittää auki mm. PowerPointin avulla. Kuitenkin jälkikäteen sain palautetta, että visioni ei ollutkaan välittynyt selkeästi osalle porukkaa ja tämä vaikutti mm. heidän motivaatioonsa projektia kohtaan. Tämä tuli kieltämättä yllätyksenä itselleni ja olisinkin toivonut keskustelua asiasta aiemmin.
– Tehtävien jako. Huomasin, että koska kukaan meistä ei ollut järjestänyt tapahtumia aiemmin, eikä meillä kellään ollut sen suuremmin tietoa Padelistakaan niin emme osanneet alusta asti huomioida kaikkea mitä tulisi ottaa huomioon ja näin ollen asioita kerääntyi ja jäi hoitamatta ja ne hoidettiin aivan viimetipalla.
– Markkinointistrategian teko. Oletin (NOTE to self: älä ikinä oleta), että markkinoinnin vastuulleen ottaneet henkilöt olisivat keskenään sopineet mm. markkinoinnista ja postauksista ja niiden aikatauluista. Näin ei valitettavasti ollut, joten markkinointimme oli vähän sohimista.
– Koulujen kiertäminen. Laitoimme Instagramissa ja sähköpostilla tietoa eri aloille tapahtumasta, ja opiskelijoiden keskiviikoista ja oletin viestin ja infon menevän perille, mutta jälkikäteen kuulin, että olisi kiva ollut saada tietoa tästä pitkin kevättä, eli oikeasti olisi pitänyt käydä kiertämässä kouluja keväällä jo ja intoamassa tästä kaikesta. Viestit selkeästi hukkuvat kaiken muun keskelle, eikä info kulje.
– Säännölliset palaverit. Me palaveerasimme todella harvoin ja palavereissa harvoin saatiin mitään kunnollista aikaan. Jatkossa projekteja aloittaessa on hyvä sopia heti säännölliset palaverit ja mitä niissä oikeasti halutaan saavuttaa.
– Selvitä millä panoksella tiimiläiset ovat mukana ja mikä heitä motivoi. Ydintiimiä rakentaessa oletin, että kaikki ovat mukana samalla innolla ja draivilla kuin minä itse. Tämä ei lopulta pitänytkään paikkansa ja turhautti ajoittain. Projektin alussa olisikin hyvä puhua ihmisten panoksesta, mitä he odottavat ja mitä heiltä odotetaan, sekä se mikä heitä motivoi. Mielestäni myös pitäisi pystyä sanomaan, mikäli mielenkiinto loppuu kesken projektin eikä vain ”jättäytyä takavasemmalle” roikkuen mukana.

Kiitollisuus väsymyksen jälkeen

Paras kiitos itselleni oli, kun Padel Tampereen esimieheni totesivat tapahtuman jälkeen olevansa erittäin positiivisesti yllättyneitä tapahtumasta ja sen kulusta. He myönsivät itsekin alkaneensa jossain kohti epäillä projektin onnistumista, koska keskiviikot näyttivät niin huonoilta ja yleensä heilläkin on aina vaikeuksia saada aamupäivisin pelaajia paikalle.

Myöskin päivän jälkeen erityisesti mieltäni jäivät lämmittämään muutaman tiimiläiseni kommentit, jotka kutakuinkin menivät niin, että he eivät varsinaisesti uskoneet tai odottaneet tältä tapahtumalta mitään, mutta tämä on ehdottomasti ollut hauskin opiskelijatapahtuma missä he ovat olleet. Paras fiilis syntyykin ehdottomasti siitä, kun pääsee yllättämään ihmiset!

Projektin aikana ja erityisesti sen jälkeen todella moni eri henkilö on tullut kertomaan minulle miten oma innostukseni asiaan, sai heidät tukemaan projektiani sekä uskomaan ja kannustamaan minua niinä hetkinä, kun oma uskoni oli hiipumassa. Tämä projekti opettikin minulle (ja mitä moni on sanonut minulle henkilökohtaisesi), että kun uskot itseesi ja asiaasi niin asiat järjestyvät ja ihmiset haluavat tukea sinua ihan eri lailla! Kuulemma tällä innolla ja draivilla voin päästä vaikka ja minne!

Viimeisenä isoimman kiitoksen tästä projektista haluan esittää Padel Tampereelle ideaani uskomisesta, Lauriinalle projektiin mukaan hyppäämisestä ja minun aisaparinani toimimisesta (<3), sekä koko Empirialla ISO kiitos ja anteeksi, että padel pyöri pajoissa ja puheissa enemmän tai vähemmän pitkin kevättä ja jokaiselle, joka antoi panoksensa itse Padel Festissä niin pelaajan, talkoolaisen tai muuten vaan tsemppaajan roolissa <3

Mikä on Padel Festin tulevaisuus?

Kuten jo yllä on mainittu useasti, on tälle toivottu jatkoa niin sponsoreiden, pelaajien kuin Padel Tampereen puolelta. Se on myönnettävä, että rahakas projekti ei ollut kyseessä, mutta kyllä se antoi ja opetti paljon! Muutoksia tulee tehdä paljon niin ydinporukkaan kuin kustannusrakenteisiin, mikäli projekti jatkuu, mutta jotenkin minulla on olo, että tämä ei vielä tässä ollut, vaikka ei heti tee mieli tehdä samaa uudestaan. (Hehe) Se jääköön siis nähtäväksi mikä on Padel Festin tulevaisuus! …Stay tuned!