Tampere
21 Jan, Thursday
-6° C

Proakatemian esseepankki

Päätöksiä pöytään!



Kirjoittanut: Alina Suni - tiimistä Apaja.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Six Thinking Hats
Edward de Bono
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Päätöksiä pöytään!

 

Suurin syy miksi on vaikeaa ajatella selkeästi? Hämmennys. Jotakin yksittäistä asiaa prosessoidessamme käsittelemme sitä usealta kantilta yhtä aikaa; tunnetasolla, tietoon perustuen, loogisuuteen perustuen, luovasti ajatellen sekä tulevaisuutta silmällä pitäen. Jos näitä kaikkia pallottelee mielessään kerralla, voiko olettaa asian olevan millään muotoa selkeä?

Tiimimme viimeisin muutosta kaipaava asia oli organisaatiomallimme uudelleen muodostaminen. Olimme jo aiemmin päätyneet ottamaan joryyn (johtoryhmä) käyttöön tiimillemme, mutta haasteeksi osoittautui joryn valitseminen. Viimeisen vuoden aikana meillä on ollut tiimissämme BL (business leader) sekä HR (human resources). Tämä ei ole ollut meille toimiva tapa ja kaipasimme vielä yhtä vastuuroolia, joten päätimme ottaa tiimillemme lisäksi TL:n (team leader).

Muodostetaanko jory sen perusteella, keiden kemiat ja toimintatavat osuvat yksiin, valitaanko meille uudet vastuuroolit, jotka muodostavat joryn vai valitseeko meidän BL itselleen sopivimmat ehdokkaat tuekseen joryyn? Tämän pohtimiseen saimme käytettyä valehtelematta ainakin 16+ tuntia. Ja tuosta tehokkuudesta voidaan olla montaa mieltä. Itse koin, että alle puolet ajasta oli selkeästi tehokasta ja merkittävää työajan käyttöä. Kuten aiemmin mainittua, päätöksentekoon vaikutti varmastikin monelta osaa asian monet puolet, joka näkyi asian prosessoimisessa. Lisäksi, kun asiaa tarpeeksi vatvotaan eikä päätöksiä synny, on monen yksilön motivaatio laskenut jo ennen uuden keskustelun aloittamista.

Kaipaan tiimillemme selkeitä suuntaviivoja ja työkaluja päätöksenteon tueksi ja esittelenkin seuraavaksi erään vaihtoehdon Edward De Bonolta.

Kuudessa ajatteluhatussa on värikoodeittain toiminnot ajattelutavalle. Tällä tavoin voidaan siis varmistaa, että asiaa pohtivat henkilöt miettivät sovitulla tavalla. Hattuja käytetäänkin vain väriä kuvailemalla, ei toimintoja. Hattuja käyttämällä voidaan pilkkoa tiimiä pienemmäksi värikoodeittain, jolloin työnteko tehostuu tai toisaalta antaa kaikille kerralla sama väri, jotta kaikki miettivät kerralla aina samalla tavoin.

Seuraavaksi tarkastellaan tarkemmin kunkin hatun funktiota.

 

Verkko-ohjauksen työkalupakki (linkki)

Valkoinen hattu toimii hyvin usein ensimmäisenä ajattelutapana, sillä sen avulla saadaan kerättyä aiheesta konkreettista faktapohjaa, johon ei vielä liitetä mielipiteitä eikä tunteita, vaan pysytään tyystin puolueettomina ja neutraaleina. Punainen hattu toimii valkoisen hatun vastaparina, sillä se antaa luvan kaikille kertoa intuition pohjalta, mitä tunteita se yksilöissä herättää. Tunteet saa kertoa juuri sellaisina, kun ne itselle tuntuu eikä niitä perustella muille. Jos aihe herättää sekalaisia tunteita, on tärkeää saada selville, mitkä tunteet ovat siltikin kyseessä. On myös tärkeää, että tätä ajattelutapaa käytettäessä kaikki läsnäolijat osallistuvat keskusteluun, eikä kenellekään anneta vapautusta olla sanomatta ajatuksiaan. Näin luodaan turvallinen ilmapiiri eikä anneta tilaa oletuksille toisten mahdollisista tunteista.

Musta hattu toimii tuomarin tavoin; se tarkastelee asiaa lainopillisilta kanteilta, osoittaa hankaluuksia ja ongelmia sekä huomioi arvot ja eettiset näkökulmat. Mustan hatun riskinä voi olla mahdollinen liiallinen pelottelu, mutta se on vain otettava huomioon työskentelyä aloitettaessa. Keltainen hattu tasapainottaa mustaa hattua, siinä pyritään löytämään aiheesta positiivisia puolia esille. Tarkoituksena ei ole miettiä asioita kuitenkaan epärealistisen positiivisesti.

Vihreän hatun tehtävänä on synnyttää luovaa ja hullunkurista ilmapiiriä. Kaikki ajatukset, vaikka kuinka absurdit ovat tervetulleita. Tässäkin hatussa on huomioitava, että ajattelutapaa pääsee työstämään kaikki, eivätkä ainoastaan ne ”luovat-tyypit”. Kun kaikille annetaan yhtäläinen mahdollisuus vaikuttaa, syntyy mitä todennäköisimmin normaalia enemmän variaatioita.

Viimeisenä kootaan aiemmin syntyneet ajatukset kasaan sinisen hatun tavoin. Hyvänä vertaiskuvana voisi miettiä kotkaa, mikä lentää entistä korkeammalle taivaalla nähdäkseen paremmin metsästysalueensa alhaalla. Koottuaan kaiken kasaan, sinisen hatun tehtävänä on miettiä seuraavat stepit toiminnan suhteen. Saisiko siis tätä menetelmää käyttämällä päätöksentekoihin vauhtia ja tehokkuutta? Mitä muuta voisi ottaa vielä yleisesti huomioon?

On olemassa 7 askeleen päätöksenteko prosessi, joka etenee seuraavanlaisesti:

  1. Määritellään päätettävä asia mahdollisimman selkeästi
  2. Kerätään mahdollisimman paljot informaatiota eli dataa päätöksenteon tueksi
  3. Erotellaan kaikki mahdolliset ratkaisuehdotukset toisistaan omiksi vaihtoehdoikseen
  4. Yhdistellään kerätty tieto ja tuntemukset yhteen ja tarkastellaan mahdollisuuksia ja uhkia vaihtoehdoittain
  5. Valitaan paras vaihtoehto, joka voi olla myös yhdistelmä eri vaihtoehtoja
  6. Otetaan valittu vaihtoehto käyttöön suunnittelemalla sen käyttöönotto tarkoin
  7. Reflektoidaan, kuinka hyvin onnistuttiin päätöksentekoprosessissa ja mitä voidaan tehdä paremmin ensi kerralla

Tiivistettynä siis, mitä pienempiin osiin päätöksenteon pystyy pilkkomaan, sitä selkeämmäksi ja tehokkaammaksi prosessin saa. Mitä enemmän osallisia on, sitä selkeämmin täytyy erottaa eri osa-alueet, eritoten rationaaliset ja emotionaaliset näkökulmat.

 

Hussung, T. 2017. 7 Steps of the Decision Making Process. Concordia University-Saint Paul. Read 4.12.2019 https://online.csp.edu/blog/business/decision-making-process

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close