Tampere
29 Mar, Friday
9° C

Proakatemian esseepankki

Päätöksenteon fifty sixty – lukisinko?



Kirjoittanut: Ollimatti Aikio - tiimistä Waure.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Mitä sana päätöksenteko herättää sinussa ensimmäisenä? Mahdollisesti ensimmäinen ajatus liittyy jollain tavalla valintaan ja tällä kertaa pohdin lyhyesti, mihin perustuu nopea reaktiivinen päätös, miten se vaikuttaa päätöksentekoon ja mitä silloin kun on aikaa, eikä intuitiivinen ratkaisu ole paras mahdollinen vaihtoehto. Sinäkin teit juuri päätöksen lukea tämän esseen kun vaihtoehtoja oli kaksi, aloittaa lukeminen tai jättää lukematta. Päätöksenteko on jatkuvaa ja tälläkin hetkellä aivosi pohtivat, käytätkö elämästäsi 3 minuuttia tämän esseen lukemiseen, joita et koskaan saa takaisin. Eli teen tietoisen päätöksen varastaa aikaasi ja sinä sijoitat aikaasi. Päätöksenteon ymmärtäminen on usein paljon tärkeämpi kuin päätös itse ja juuri sen takia haluan kiittää sinua arvoisa lukija, että teit päätöksen tutustua tähän tekstiin. Koen onnistuneeni, jos saan edes yhden lukijan hymyilemään itsekseen, ymmärtäessään kuinka mielinkiintoinen valintojen maailmamme on.

”Miten helppoa päätöksenteko voikaan olla?”, ajattelin kun valitsin rullaluistimet auton sijasta aamulla kuudelta töihin lähtiessä, vaikka tiesin sen valinnan sattuvan jalkapohjissa vielä illallakin. Luulin valinnan perustustuvan periaatteeseen, jonka perusteella halusin lisätä päivittäistä liikunnan määrää tavalla tai toisella. Ainakin näin halusin uskoa, mutta oikeasti päätös oli impulsiivinen ensimmäisellä kerralla, koska aamun sää oli täydellinen rullaluisteluun. Illalla vielä nauroin, koska tiesin jo aamulla käveleväni illalla kuin pingviini, mutta tiedostin sen olevan minulle pitkällä aikavälillä vain hyväksi. Tästä impulsiivisesta valinnasta tuli rutiini, jonka avulla lisäsin arkiliikuntaa. Jokaista valintaamme ja päätöksentekoa ohjaavat monet tiedostamattomat ja tietoiset asiat esimerkiksi kokemukset, olettamukset, tunteet, mielipiteet, sosiaaliset suhteet, mielen- ja kehonterveys, tulevaisuuden suunnitelmat, arvot, ennakkoluulot ja lukemattomat muut asiat. Päätöksenteko on jatkuvaa ja iso osa päätöksistä joita teemme, ovat tiedostamattomia.

 

Päätöksien tekeminen on mukana kaikessa mitä teemme elämässämme. Teemme päätöksiä jatkuvasti, moneltako heräämme aamulla, mitä syömme, kenen kanssa vietämme aikaa, mihin töihin, kouluun tai projektiin haemme ja kuljetko julkisella, autolla vai pyörällä. Usein myös päätöksenteossa pitää ottaa huomioon muut ihmiset, esimerkiksi perheessä vanhemmilla auton valinnassa tulee ottaa huomioon lapset, koska kaksipaikkaiseen urheiluautoon on vaikea saada mahtumaan neljää lasta, ikean pöytää ja urheiluvarusteita. Joskus päätöksen tekoon on aikaa viikkoja, kuukausia tai vuosia, jonka aikana päätös voi muuttua. Joskus päätös pitää tehdä sekunnin sadasosien perusteella, esimerkiksi urheilussa tai onnettomuustilanteissa. Näissä tilanteissa toimimme reaktiivisesti eli vaistomaisesti, luontaisesti tavoitellen parhainta mahdollista lopputulosta. Pallon lentäessä päätä kohti, silmäluomet sulkeutuvat suojatakseen silmiä. Kolarin uhatessa ensimmäinen reaktio on vaistomaisesti jarruttaminen, koska auton pysähtyminen luontaisesti on ensisijainen ratkaisu ja aivot toimivat sen hetkisen tiedon perusteella . Ilman kokemusta ja tietoa auton käyttäytymisestä poikkeustilanteessa on aivojen mielestä paras vaihtoehto vauhdin hidastaminen, vaikka törmääminen olisi pelkällä jarruttamisella väistämätöntä. Maalivahti voi taas napata pallon silmiä räpäyttämättä ja rallikuski voi jarruttaa sekä samalla väistää törmäyksen hallitusti ohjaamalla auton liikkeitä.

Mitä yhteistä näillä kahdella on, mistä se itsevarmuus, rauhallisuus ja tilanteenhallinta on peräisi? Molemmilla heistä on aikaisempia kokemuksia vastaavasta tilanteesta ja heillä on aivoissa valmiit ajatusmallit ja rutiinit, miten pallo tai auto käyttäytyy, joiden perusteella aivot pystyvät tekemään nopeita päätöksiä, miten toimia oikein. Ihminen tekee jatkuvasti päätöksiä intuitiivisesti ajattelematta, mutta miten sitten toimitaan, kun on aikaa ajattelulle, ideoiden, mielipiteiden ja aatteiden perusteluille? On myös mahdollista, että liika ajattelu on haitallista varsinkin silloin, kun ei ymmärrä mille pohjalle ja millä perusteilla päätöksenteko syntyy.

On varsin tärkeää päätöksenteossa, että ymmärretään miksi ja mitä tehdään sekä osataan perustella, miten lopputulokseen on päädytty. Miksi näin? Koska on hyvinkin mahdollista, että joskus päätökset ovat vääriä ja ihmiset tekevät virheitä, sehän on vain osa ihmisluontoa. Kun on selvillä, mitkä asiat vaikuttivat päätökseen, mitkä osatekijät vaikuttivat lopputulokseen, on paljon helpompaa karsia ja ehkäistä sama virhe tulevaisuudessa kuin tiedostamatta tehdessä vääriä valintoja, toistaen samoja virheitä uudestaan. Virheen mahdollisuutta voidaan myös vähentää valmistautumalla ja perehtymällä, mutta päätöksen vaikutuksia ei aina voi täysin ennustaa, varsinkin jos muuttuvia tekijöitä on useita.

 

Varsinkin Proakatemiassa ryhmän muodostamisen alkuvaiheessa on paljon muuttuvia tekijöitä, kun ihmiset eivät tunne vielä toisiaan ja erilaisilla ihmisillä on erilaisia toimintatapoja. Yhdessä päätöksenteko alussa on haastavaa, varsinkin kun jokaisella on oma näkökulma ja mielipide. Jokainen päätöksenteon prosessi alkaa yleensä tunteista, mikä ratkaisu on minun mielestäni paras ja mistä ratkaisusta ryhmä hyötyisi parhaiten. Vasta tunteiden käsittelyn jälkeen päätöksentekoon ja mielipiteen muutoksen hyväksyntään käytetään järkiperusteita hyödyntäen loogista ajattelua. Tarvitsemmeko kaikkien hyväksynnän tähän päätökseen? Voiko muiden mielipide olla oikea ja minun väärä? Voiko näkökulmat, mielipiteet ja ideat yhdistää?

Monien mielipiteiden ja ajatusten vaihdon jälkeen tulee vaihtoehtojen vertailu. Miksi tämä päätös on oikea? Mitkä ovat hyödyt ja haitat? Voiko vaihtoehtoja katsoa erilaisista näkökulmista? Lopulta palataan tunnepuolelle ja sitoudutaan päätökseen, joka vaikuttaa ja tuntuu oikealta. Kompromissien tekeminen ja vaihtoehtojen rajaaminen paremman lopputuloksen takaamiseksi vaihtoehtojen tulee olla selkeitä.  Selkeään päätökseen on helpompi sitoutua, kun kaikki mielipiteet sekä riskit päätöksenteossa on käsitelty otettu huomioon.

 

Lähteet:

Helsingin Yliopisto, Tuomas Leisti Väitöskirja:

From qualia to quality ratings : Subjective experience, conscious thought, and how decisions are explained

Myynninmaailma blogi:

https://www.myynninmaailma.fi/blogi/4-vaihetta-joista-on-apua-muutoksen-johtamiseen-ja-myyntity%C3%B6h%C3%B6n

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close