Tampere
24 Jan, Monday
0° C

Proakatemian esseepankki

ox luottoo



Kirjoittanut: Aleksi Suni - tiimistä Waure.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Luottamus mittaa riskinottokykyä

 

Luottamus mahdollistaa yksilön, yrityksen, tiimin ja organisaation riskinottokyvyn. Tällöin palkintona on pettymyksiä ja tappioita tai onnistumisia, sekä voittoja. Me kaikki annamme luottamusta ja saamme sitä osaksemme. Esimerkiksi, kun kävelin syvä lakki kourassa pankkiin ja pyysin heiltä lainaa, niin he luottivat minun maksukykyyni ja täten siihen, että pystyn maksamaan lainan takaisin. Voimme myös ulkoistaa luottamuksen tarkastelun. Vankilassa ja ostoskeskuksessa on eri määrä vartioita. Toisessa siis luotetaan ihmisiin enemmän, kuin toisessa. Oletko joskus antanut rahaa hyväntekeväisyyteen? Tällöin luotat siihen, että rahasi menee heidän kauttaan apua tarvitseville.

Tiimityöskentelyssä luottamus on erityisen tärkeä toimivan ja tehokkaan osuuskuntatoiminnan perusta. Luottamus on myös erityisen tärkeä asia, sillä sen merkitys toiminnassa mahdollistaa tehokkaan tiedonjaon, sitoutumisen työskentelyyn, epävarmuuden sietämisen ja ennen kaikkea mahdollistaa oppimisen.

Tiimissämme luottamus korostuu varsinkin silloin, kun johonkin tilanteeseen liittyy epävarmuustekijöitä ja mahdollisuus epäonnistua. Voimmekin siis todeta, että tiimitoiminnassa kaikkeen liittyy luottamusta jossakin määrin. Meillä luottamus mahdollistaa riskinoton ja myös lisää meidän tietoisuuttamme muiden toimintatavoista ja taidoista. Täten me pystymme ennustamaan kunkin tapahtuman lopputuloksen jossakin määrin. Mikäli tarvitsemme tehtävään visuaalista ihmistä, niin osaamme osoittaa oikean henkilön siihen. Toisaalta henkilön tuottama lopputulos peilautuu vahvasti hänen sitoutumiseensa, joka on taas merkki luottamuksen määrästä.  Luottamuksen puutteesta joutuu maksamaan jokainen tiimiläinen.

Mitä luottamus vaatii?

Meidän tiimissämme ei varsinaisesti kylvetä luottamuksessa. Se näkyy pienistä asioista, kuten siitä, että yksilöiden poissaoloihin usein liitetään tietynlaista kyseenalaistamista ja usein mietitään, onko joku oikeasti ihan syystä pois. Toisaalta mikäli joku ottaa puhelimen käteen kesken pajan, emme luota siihen, että henkilöllä on jokin akuutti asia mikä pitää hoitaa. Emme siis koe, että toiset ovat meille rehellisiä. Rehellisyys onkin yksi luottamuksen tärkeimmistä pilareista. Toki yksilöt, jotka toimivat epärehellisesti voivat saada anteeksi, mutta siitä jää silti aina pysyvä jälki, joka antaakin spekuloinnille mahdollisuuden tulevaisuudessa. Epärehellisyydellä kuitenkin aina satutetaan jonkun muun tunteita, vaikka se ei olisikaan tarkoituksena.

Luottamuksen syntyminen vaatii uskoa tiimiläisten suorituskykyyn. Täten meidän kaikkien tulisi niin yksilöinä, kun yhdessä antaa näyttöjä ja pitää kiinni lupauksista mitä me teemme. Mikäli emme ole kyvykkäitä suorittamaan ja pitämään kiinni lupauksista, ei ole mitään järkevää perustetta miksi pitäisi edes luottaa muihin.

 

Mitä se tarjoaa?

Me usein keskustelemme siitä miksi meillä ei luoteta, mutta emme ole käsitelleet sitä mitä se meille tiimissä mahdollisesti tarjoaisi, mikäli se olisi toiminnan perustamme. Luottaminen itseensä ja muihin avaa runsaasti mahdollisuuksia, jotka eivät muuten voisi toteutua tehokkaasti. Ennen kaikkea huipputiimissä jossa nautitaan täydestä luotosta, niin yksilöt kokevat turvallisuuden tunnetta, joka auttaa heitä haastamaan itseään ja muita. He myös ovat valmiimpia ottamaan riskejä toimimaan tavoilla, jotka eivät aja puhtaasi vain heidän omia etujansa. Tiimiläiset eivät myöskään voi vapauttaa parasta versioitaan itsestään, mikäli he eivät pysty luottamaan muihin tai heihin ei luoteta. Keskinäiset luottamissuhteet mahdollistavat myös maksimaalisen luovuuden. Usein koemme, että emme ole tarpeeksi hyviä tekemään jotakin, tai meillä ei ole tiettyjä edellytyksiä. Todellisuudessa tilanne kuitenkin saattaa johtua siitä, että meille on luotu riittämättömyyden tunne luottamuspulan takia. Tiimissämme tarvitaan:

  • Yhteistyötä
  • Luovuutta
  • Innovatiivisuutta
  • Halua oppia ja opettaa muita
  • Sitoutumista

Nämä eivät synny itsestään vaan ne pitää tietoisesti rakentaa.

 

Meidän taustoillamme ja kokemuksillamme ei ole merkitystä tiimin tulokselle ilman, että meillä luotetaan muihin. Tällöin yksilöiden osaamiset, kokemukset ja aikaisemmat tulokset eivät pääse toteutumaan, mikäli he eivät koe, että se hyödyttää heitä itseään jokaisella osa-alueella, jota he työstävät. Yhtenä tärkeimpänä asiana meidän tulisikin kiinnittää huomioita meidän omaan sosiaaliseen älykkyyteemme (taitoa lukea sosiaalisia tilanteita, kykyä eläytyä toisten tunteisiin ja tilannetajua), tapaan kohdata muut yksilöinä ja hyväksyä heidän erilaisuutensa ja kannustaa toimimaan omien vahvuuksien kautta.

 

Mitä epäluottamus tarjoaa?

Epäluottamus on pelkoa. Me varmasti löydämme jokainen omasta toiminnastamme viitteitä siitä, että luottamus ei tällä hetkellä ole tarvittavalla tasolla. Meidän energiamme menee siihen, että pelkäämme jäävämme toiminnasta ulkopuolisiksi ja käytämme paljon aikaa siihen, että suojelemme omaa asemaamme tiimissä. Meillä ajoittain valtaosa työskentely ajasta meneekin aivan muualle kuin itse työhön.

Tiimissä, jossa ei vallitsee epäluottamus, kilpaillaan muita tiimiläisiä vastaan ja pyritään aktiivisesti etsimään ongelmia, mutta ei ratkaisemaan niitä. Tämä pitkälti johtuu turhautuneisuudesta ja siitä ärsyyntymisestä mitä muut meissä herättävät. Tiimin luonteen takia, jossa jokaisen sanomisilla on lähtökohtaisesti samanlainen sananarvo, niin ei ole johtoa joka pystyisi puuttumaan tilanteeseen pikaisesti. Tämä varmaankin on yksi syy, miksi jotkut tiimit vellovat epäluottamuksen ilmapiirissä pitkiäkin aikoja. Tämänkaltaisille tiimeille on ominaista:

  • Uskon puute
  • Pelko
  • Epävarmuus
  • Passiivisuus
  • Vastahakoisuus

 

Meidän tiimimme on sekoitus sekä hyvästä, että huonosta esimerkistä. Elämme siis aikaa, jolloin me luotamme toisiimme jossakin määrin, mutta emme kokokaan. Tästä syystä meidän toiminnassamme on molemmista tarjontakategorioista palasia. Uskon silti, että olemme menossa oikeaan suuntaa, mutta se vaatii meiltä jokaiselta henkilökohtaisella tasolla tarkastelua siitä, mikä meitä oikeasti ajaa eteenpäin. Minä sijaan meidän tulisi aktiivisesti pyrkiä Me-ajatteluun.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close