Tampere
25 Sep, Friday
15° C

Proakatemian esseepankki

Osuuskunta taipuu moneen



Kirjoittanut: Eeva Haapamäki - tiimistä Value.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Uusi osuuskunta - tekijöiden liike
Moilanen, Peltokoski, Pirkkalainen & Toivanen
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

 

Osuuskunnista on tullut yritysmuoto muiden joukossa, mutta sen historia on omalaatuinen, sillä se on ollut yhteiskunnallisen muutoksen väline.  Se on kerännyt yhteen samalla tavalla ajattelevia ihmisiä ja alun perin se on syntynyt paikkaamaan talouselämän ongelmia ja parantamaan maanviljelijöiden, työntekijöiden ja käsityöläisten heikkoa asemaa markkinoilla. Osuuskuntatoiminnan alkuperäinen idea oli yhdistää voimat niin, että osuuskuntien jäsenet muodostivat yhteisen suuren joukon markkinoille ja näin paransivat omaa asemaansa tällä tavoin.

 

Työosuuskuntien erilaiset aallot Suomessa

1990-luvulla tapahtunut työn muutos synnytti niin sanotun prekariaatin. Sillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka tekevät pääsääntöisesti määräaikaisia, osa-aikaisia tai vuokratyösuhteita. Tähän ryhmään kuuluvat myös he, jotka työllistävät itsensä eli yksityisyrittäjät. 1990-luvulla alkaneen muutoksen työmarkkinoilla ajatellaan tarkoittavan vakaiden, pitkien työurien loppua sekä työehtojen ja sosiaaliturvan heikentymistä.

Yrittäjyyden kasvu on uusi prekaareihin työmarkkinoihin liittyvä ilmiö. Työmarkkinoiden sirpaloituminen ja töiden projektiluontoisuus on tyypillistä. Työtä on haettava aktiivisesti tai jopa luoda se työ itselle. Prekaarinen yhteiskunta eroaa siis perinteisestä palkkatyöyhteiskunnasta.  Tämä muutos voi näyttäytyä näkökulmasta riippuen työttömyytenä tai mahdollisuutena työllistyä uudenlaisiin töihin.

 

Osuuskunnilla on ollut rooli 90-luvulta lähtien prekarisoituvassa yhteiskunnassa. Siihen aikaan syntynyttä osuuskuntien perustamista on kutsuttu ensimmäiseksi uudeksi osuuskunta-aalloksi. Osuuskuntia perustettiin eri alojen työttömille tavoitteena pysyvä työllistyminen. Ajatuksena ei ollut minkään erityisen liikeidean kehittäminen tai ylipätään yrittäjyys. Osuuskuntien toiminnan luonteeseen kuuluva yhteisöllisyys näkyi näissä osuuskunnissa niin, että ne syntyivät sen ajatuksen ympärille, että jotain täytyy tehdä, autetaan toisia työllistymään ja muodostetaan sidosryhmä, jossa kaikki ovat samassa tilanteessa ja yhdessä lievitettiin ahdistusta, tuettiin oma-aloitteisuutta ja lievennettiin syrjäytymistä.  Tällaisille työsosuuskunnille osuuskunta sopi hyvin yritysmuodoksi, koska liittyminen osuuskuntaan pidettiin edullisena ja osuuskunnassa yrittämisen riski on matala.

Vuosituhannen vaihteessa työosuuskunnan käsite laajentui ja luovan työn tekijät ja eri alojen asiantuntijat alkoivat käyttää osuuskuntamallia oman työn tekemiseen. Osuuskunnat sopivat tämän tyyppisen työn tekijöille, koska niissä tehdään töitä muutenkin yhteisöllisesti tiimeissä ja työtilaisuudet luodaan verkostoitumalla ja keksimällä uutta työtä. Kun luovat työlaiset löysivät osuuskunnan, syntyi suomalaisen työosuustoiminnan toinen aalto. Toisessa aallossa tyypillistä oli se, että osuuskunnat ovat ratkaisseet perustavanlaatuisia ongelmia kuten esimerkiksi työterveydenhuollon järjestymistä ja niissä on yksinkertaistettu palkkioiden maksuun liittyviä asioita, kun tehdään erilaisia tilauksia ja projekteja eri toimijoille. Osuuskunnat ovat helpottaneet itse työn tekemiseen keskittymisen tarjoamalla esimerkiksi talouteen liittyviä palveluja. Toimeksiantajille tilanne on helpottunut, koska yhä useammin he halusivat lähettää laskun suoritetusta työstä sen sijaan että palkkaisi henkilön työsuhteeseen tekemään työn. Toisen aallon osuuskunnissa osuuskuntien yhteisöllisyydelle annettiin myös arvoa. Luovan työn tekijöille osuuskunta on tarjonnut turvallisen ympäristön ja vahvistanut yhteistä osaamista.

 

Osuuskunta oppimisen alustana

 

Erilaisissa työosuuskunnissa yhteinen tekeminen ja innovointi ja uuden oppiminen on ollut ja on tärkeässä asemassa. Osuuskuntia on perustettu myös puhtaasti oppimistarkoituksiin.  Tyypillisesti sitä on käytetty yrittäjyyskasvatuksen välineenä.

Osuuskunta sopii yritysmuotona hyvin oppimiseen ja yrittäjyyden opetteluun, koska se on yritysmuotona joustava ja kevyt. Siihen on helppo liittyä ja tarvittaessa erota. Laki ei määrää minimipääomaa ja perustaminen ei ole kallista. Osuuskuntayrittäjyys sopii opiskeluun myös sen vuoksi, että jos osuuskuntaan kuuluu yli seitsemän jäsentä, siihen kuuluvaa henkilöä ei katsota päätoimiseksi yrittäjäksi, jolloin opiskelija ei menetä opintotukea 

 

Osuuskunnan perustamisen helppouden lisäksi osuuskunnan toiminnan periaatteet sopivat hyvin oppimistarkoituksiin. Osuuskunnan tehtävänä voi olla taloudellisesti kannattava toiminta, mutta sen perimmäisenä tarkoituksena ei ole voiton tekeminen osakkeen omistajille. Tämä periaate vie rahan tekemisen paineen pois oppimistarkoituksiin tarkoitetuilta osuuskunnilta. Toisaalta oikean autenttisen yrittäjyyden harjoitteleminen ja asiakasprojektien tekeminen on mahdollista.

 

Lopuksi

 

Yhteistä osuuskuntien toiminnalle on se, että niissä yhdistyy demokraattinen ja yhteisöllinen liiketoiminta ja taloudellisen organisoitumisen erilaiset tavat.  Osuuskunta antaa vapauden muodostaa juuri sellainen yhteisö ja työkulttuuri, kuin mitä halutaan. Tämä antaa mahdollisuuden muuttaa toimintatapoja ja yhteiskuntaa.

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close