1 JOHDANTO

”Hmm… Onkohan tämä näin? Minkähän takia meillä toimitaan näin? No, joku minua viisaampi on varmasti tämän selvittänyt. On tämä varmaan kerrottu, mutta olen itse vain unohtanut.”

Usein tarina päättyy näin. Joku alkaa pohtia asiaa, mutta ei sitten luotakaan tarpeeksi siihen, että omat ajatukset voisivat olla järkeviä, ja asia jää sanomatta. Joskus se joku kuitenkin päättää avata suunsa ja kertoo, mitä on pohtinut. Käykin ilmi, että kymmenen muuta on pohtinut ihan täsmälleen samaa asiaa! Ja näin ryhdytään selvittämään asiaa, joka onkin ollut suurimmalle osalle epäselvä.

Luulen että meidän osuuskunnassa, Promisiassa, sorrutaan varsin usein siihen, että asia jää sanomatta, koska sitä ei pidetä tarpeeksi tärkeänä. Varsinkin sellaiset asiat, joita pidetään yleisesti ottaen vaikeina, voivat jäädä yksittäisten ihmisten aivoihin pyörimään ympyrää, sen sijaan että niistä uskallettaisiin puhua. Ajatellaan, että minä en ole tarpeeksi viisas ratkaisemaan tätä asiaa. Varsinkin silloin, kun tiimissä on tietyn aihealueen asiantuntija, on helppo tuudittautua siihen, että hän kyllä hoitaa homman. ”Kyllähän hän on tämän selvittänyt.” Vaarana on, että sorrutaan luottamaan oletuksiin, jos jonkun osaamiseen luotetaan kuin kallioon.

Osuuskunnan talouteen liittyvissä asioissa on helppo tuudittautua siihen, että ne, joilla on vastuu raha-asioista, hoitavat kyllä homman. Sen sijaan osuuskunnan markkinointiin tuntuu kyllä löytyvän kaikilta mielipide. Talous ei ole yhtä mediaseksikäs ala kuin markkinointi, eikä kaikkia voikaan vaatia kiinnostumaan kaikesta. Tiimissä täytyy myös pystyä luottamaan muiden osaamiseen, eikä tiimi etene, jos kaikkea kyseenalaistetaan jatkuvasti. Olisi kuitenkin tärkeää muistaa, että tiimi on voimavara, oli kyse sitten taloudesta, markkinoinnista tai mistä tahansa. Se että joku avaa suunsa, vaikkei tietäisi taloudesta mitään, voi olla todella tärkeää sekä tiimin että osuuskunnan talouden näkökulmasta.

Meillä Promisiassa on sellainen käytäntö, että palkanmaksun yhteydessä 35 prosenttia maksettavasta summasta jätetään osuuskunnalle palkanmaksukuluja varten. Moni saattaa tuudittautua siihen, että tämä on oikein kiva käytäntö, koska joku viisas on tämän varmasti oikein laskenut ja hän tietää paremmin kuin minä. Tänä keväänä koitti kuitenkin päivä, jolloin Inga avasi suunsa. Inga pyysi, että tutustuisimme yhdessä siihen, mistä tämä mystinen 35 prosenttia tulee, koska hänelle tämä ei ollut lainkaan selkeä asia. En ole varma, olemmeko koskaan edes käyneet tätä asiaa läpi osuuskunnassamme. Viime syksynä tutustuin itse yrityksen palkanmaksukuluihin, koska toimin tuolloin osuuskuntamme talouspäällikkönä. En kuitenkaan usko, että kovin moni tiimissämme tietää, mihin tämä 35 prosenttia perustuu, ja olikin todella hyvä, että Inga avasi suunsa.

Silloin kun Inga avasi sanaisen arkkunsa, olin juuri lukemassa yrityksen verotuksesta. Ingan kysymyksestä inspiroituneena päätin kirjoittaa esseen, jossa selitettäisiin mahdollisimman yksinkertaisesti, miten osuuskunnan verotus toimii ja mihin muihin kuluihin aloittelevan osuuskunnan on hyvä varautua. Haluaisin, että tämä essee voisi toimia oppaana niille, joille talouteen liittyvät asiat tuntuvat vaikeilta ja niille, jotka eivät vielä ole uskaltautuneet avaamaan suutaan. Suosittelen kaikesta huolimatta sitä sanaisen arkkunsa avaamista lämpimästi kaikille, sillä tyhmätkin kysymykset voivat aina viedä, ja yleensä vievätkin, tiimiä eteenpäin.

2 OSUUSKUNNAN VEROTUS

Aloitetaan suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kulmakivestä eli verotuksesta. Suomen verojärjestelmä voidaan yleisesti ottaen jakaa kahteen osaan: tuloveroihin ja kulutusveroihin (Verotieto Oy 2016, 114). Osakeyhtiöiltä ja osuuskunnilta perittävää tuloveroa kutsutaan yhteisöveroksi, jota maksetaan yrityksen saamasta voitosta (Verotieto Oy 2016, 114). Arvonlisävero taas on kulutusvero, jota maksetaan kulutuksen perusteella (Verotieto Oy 2016, 114).

Yrityksen maksamien verojen määrä perustuu kirjanpitoon (Verotieto Oy 2016, 7). Kirjanpitäjän tekemät merkinnät kirjanpito-ohjelmaan siis määrittävät sen, kuinka paljon yrityksen tulee maksaa tulo- tai kulutusveroja. Yhteisövero maksetaan verovuosittain, joka on useimmiten yksi kirjanpidon tilikausi ja monen yrityksen tapauksessa kalenterivuosi (Verotieto Oy 2016, 7). Näin on myös Promisiassa.

Arvonlisävero on oma-aloitteinen vero, mikä tarkoittaa sitä, että yritys laskee ja ilmoittaa veron määrän itse (Verohallinto 2018). Promisiassa kirjanpitäjä laskee ja ilmoittaa Verohallinnolle arvonlisäveron määrän neljä kertaa vuodessa. Kirjanpitäjä ilmoittaa samalla maksettavan arvonlisäveron määrän Promisialle, joka huolehtii veron maksamisesta.

Sen lisäksi, että yritys maksaa tulo- ja kulutusveroa, yrityksen tulee myös tilittää Verohallinnolle ennakonpidätys, joka pidätetään työntekijän palkasta hänen oman veroprosenttinsa mukaan (Verotieto Oy 2016, 52). Promisiassa palkoista vähennetyt ennakonpidätykset tilitetään Verohallinnolle arvonlisäveron maksamisen yhteydessä neljä kertaa vuodessa (ks. luku 3).

2.1 Yhteisövero

Terveen yritystoiminnan keskeinen tavoite on saada aikaan voittoa (Verotieto Oy 2016, 7). Suomessa yrityksen tekemästä voitosta maksetaan yhteisöveroa Verohallinnolle, joka tilittää sen edelleen valtiolle ja kunnille (Savolainen 2017). Näin yritykset tukevat taloudellisesti valtiota ja kuntia. Aikaisemmin yhteisöveroa tilitettiin myös seurakunnille, mutta vuoden 2016 alusta alkaen seurakunnille tilitetty yhteisöveron osuus siirtyi valtiolle (Savolainen 2017). Yhteisöveroa maksetaan voitosta, joka jää jäljelle voitonhankkimiseen liittyvien menojen vähentämisen jälkeen (Verotieto Oy 2016, 7). Vuonna 2018 yrityksen yhteisövero oli 20 % (Veronmaksajain keskusliitto 2018b). Yhteisöveron määrä lasketaan siis seuraavasti:

KUVIO 1. Yhteisöveron laskukaava

Olen yrittänyt tehdä alustavia laskelmia, joiden perusteella voisimme arvioida Promisian vuoden 2018 yhteisöveron määrää. Alkuvuodesta tekemieni laskelmien mukaan Promisialle voisi tulla vuodelta 2018 maksettavaa yhteisöveroa noin 3 000 euroa. Yhteisöveron laskemista hankaloittaa kuitenkin se, että maksettavan yhteisöveron summa perustuu tilikauden tulojen ja menojen määrään ja kirjanpitäjän tekemät merkinnät ratkaisevat, mille tilikaudelle tulot ja menot kuuluvat (Verotieto Oy 2016, 7). Jotta voisin itse arvioida yhteisöveron määrän tarkemmin, pitäisi ensin opiskella lisää kirjanpitoon liittyvistä asioista.

Promisia järjesti esimerkiksi tammikuussa SQUAD-verkostoitumistapahtuman, jota varten tehtiin hankintoja jo edellisen vuoden puolella. Vaikka hankinnat tehtiin vuonna 2018, ne kuuluvat kirjanpidossa tilikaudelle 2019, koska itse tapahtuma järjestettiin tuolloin. Miela Designroom taas on saanut laskuja brändeille tilitettävistä vuoden 2018 myynneistä vasta vuoden 2019 puolella. Tässä tapauksessa vuonna 2019 saapuneet laskut kuuluvat ymmärtääkseni tilikaudelle 2018. Tästä syystä yhteisöveron määrän arviointi etenkin vielä alkuvuodesta on ollut melko haastavaa.

2.2 Arvonlisävero

Yrityksen tulee ilmoittautua Verohallinnon arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, jos sen liikevaihto 12 kuukauden tilikauden aikana on yli 10 000 euroa (Verohallinto 2017). Promisia ilmoittautui rekisteriin heti vuoden 2018 helmikuussa. Kuluttaja on arvonlisäveron lopullinen maksaja, mutta hän ei tilitä sitä valtiolle (Verotieto Oy 2016, 114). Arvonlisävero on välillinen vero, jolla tarkoitetaan juuri sitä, että tavaroita ja palveluita myyvät yritykset sisällyttävät veron myyntihintoihinsa ja tilittävät sen valtiolle, vaikka veron maksaakin tuotteen tai palvelun ostaja (Verotieto Oy 2016, 114). Jotta arvonlisäveroa ei maksettaisi kahteen kertaan, yritys voi vähentää veroa tilittäessään tilitettävästä summasta omiin ostohintoihinsa sisältyneen veron (Verotieto Oy 2016, 115). Tämän ansiosta yrityksen liiketoimintaa varten tekemät ostot ovat verottomia (Verotieto Oy 2016, 115).

Arvonlisäveron yleinen veroprosentti on 24 (Verotieto Oy 2016, 114). Alennettua 14 prosenttia käytetään elintarvikkeiden ja rehujen myynnissä sekä ravintola- ja ateriapalveluissa (Verotieto Oy 2016, 114). Poikkeuksena on kuitenkin alkoholi- ja alkoholijuomaverolaissa määriteltyjen alkoholijuomien myynti (Verotieto Oy 2016, 114). Alennettua 10 prosentin arvonlisäveroa käytetään esimerkiksi kirjoissa, lääkkeissä ja elokuvaesitysten pääsymaksuissa (Verotieto Oy 2016, 114).

3 OSUUSKUNTA TYÖNANTAJANA

Verojen lisäksi aloittelevan yrittäjän täytyy liiketoimintaa suunnitellessaan muistaa ottaa huomioon myös palkanmaksusta aiheutuvat pakolliset kulut. Kuten edellä todettiin, yrityksen vastuulla on pidättää työntekijän palkasta ennakonpidätys työntekijän oman veroprosentin mukaan ja tilittää se Verohallinnolle (ks. luku 2). Promisia käyttää palkanmaksun välineenä Procountor-ohjelmistoa, joka pidättää palkasta ennakonpidätyksen automaattisesti, jos työntekijän verokortin tiedot on tallennettu järjestelmään. Ennakonpidätys täytyy tästä huolimatta tilittää vielä erikseen Verohallinnolle arvonlisäveron tilittämisen yhteydessä (ks. luku 2).

Sen jälkeen, kun palkka on maksettu, osuuskunnalle jää maksettavaksi vielä monenlaisia työnantajan sivukuluja, joiden määrä riippuu siitä, paljonko palkkaa maksetaan. Näiden kulujen maksamista varten Promisia perii ennen palkanmaksua työntekijälle maksettavasta palkasta 35 prosenttia (ks. luku 1). Promisian työnantajan sivukulut esitellään alla olevassa taulukossa 1.

TAULUKKO 1. Työnantajan sivukulut Promisiassa

Työnantaja on velvollinen maksamaan työantajan sosiaaliturvamaksua ennakonpidätyksen alaisten palkkojen määrästä, jos työntekijä on sairausvakuutuslain mukaan vakuutettu Suomessa (Verotieto Oy 2016, 59). Tästä syystä sosiaaliturvamaksusta käytetään myös nimitystä sairausvakuutusmaksu (Veronmaksajain keskusliitto 2018a). Sairausvakuutusmaksulla rahoitetaan Kelan sairausvakuutusta (Kansaneläkelaitos 2019). Vuonna 2019 sairausvakuutusmaksu tai sosiaaliturvamaksu on 0,77 prosenttia palkasta (ks. taulukko 1), ja se tilitetään Verohallinnolle arvonlisäveron yhteydessä (Suomen yrittäjät 2018) eli Promisian tapauksessa neljä kertaa vuodessa (ks. luku 2).

Työnantajalla on myös velvollisuus vakuuttaa kaikki työntekijänsä ottamalla heille eläkevakuutus ja maksamalla vakuutusmaksut (Verotieto Oy 2016, 61). Promisia on ottanut työeläkevakuutuksen Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisesta. Vuonna 2019 työnantajan työeläkemaksu on 17,35 prosenttia palkasta (Kondelin 2019). Noin kolme neljäsosaa kullakin hetkellä kerätyistä työeläkemaksuista käytetään tällä hetkellä maksettaviin eläkkeisiin ja noin neljäsosa rahastoidaan maksut maksaneen työntekijän eläkkeen maksamiseen (Suomen palkanlaskenta Oy 2018). Vuoden 2019 alusta lähtien yrityksen tulee ilmoittaa maksetut palkat Tulorekisteriin viiden päivän sisällä palkanmaksusta (Kondelin 2019). Tulorekisteristä tieto yrityksen maksamista palkoista välittyy Ilmariselle, joka lähettää Promisialle laskun työeläkemaksuista kerran kuukaudessa. Lasku sisältää myös työntekijän osuuden työeläkemaksusta, jonka Promisia tilittää myös Ilmariselle (Verotieto Oy 2016, 61).

Oletko vielä mukana? Hienoa! Siirrytään seuraavaksi työnantajan pakollisiin vakuutuksiin: työnantajan on otettava pakollinen vakuutus tapaturmien ja ammattitautien varalle, jos palkkoja arvioidaan maksettavan vuoden aikana yli 1 300 euroa (Suomen palkanlaskenta Oy 2019). Työnantajan vakuutusyhtiöltä ottamaan työtapaturmavakuutukseen sisältyy usein myös ryhmähenkivakuutus (Suomen palkanlaskenta Oy 2019), ja näin on myös Promisiassa. Promisialla on työtapaturmavakuutus ja ryhmähenkivakuutus OP Vakuutus Oy:ssä, joka laskuttaa vakuutuksista kiinteän summan kerran vuodessa (ks. taulukko 1). Vakuutuksen hinta vaihtelee vakuutusyhtiön ja yrityksessä tehtävän työn mukaan (Suomen palkanlaskenta Oy 2019).

Sosiaaliturvamaksun, työeläkemaksun ja vakuutusten lisäksi työnantaja maksaa myös työttömyysvakuutusmaksua työntekijän Suomessa tekemästä työstä (Verotieto Oy 2016, 63). Vuonna 2019 työttömyysvakuutusmaksu on 0,5 prosenttia palkasta (Kondelin 2019). Maksu maksetaan Työllisyysrahastolle (entinen Työttömyysvakuutusrahasto), joka laskuttaa yritystä saatuaan tiedot maksetuista palkoista Tulorekisterin kautta (Työllisyysrahasto 2019). Lasku sisältää myös työntekijän osuuden työttömyysvakuutusmaksusta, jonka Promisia tilittää samalla Työllisyysrahastolle. Maksuilla rahoitetaan mm. ansiosidonnaista työttömyysturvaa, aikuiskoulutustukea, eläke-etuuksia sekä Kelan tukea (Työllisyysrahasto 2019).

Kun yllä olevassa taulukossa 1 esiteltyjen työnantajan sivukulujen prosenttiosuudet lasketaan yhteen, saadaan tulokseksi 18,62 prosenttia. Prosenttiluku ei sisällä edellä mainittuja pakollisia vakuutusmaksuja, koska niistä Promisia maksaa kiinteän summan kerran vuodessa (ks. taulukko 1).  Promisian palkanmaksukulujen osuudeksi on valikoitunut kuitenkin jo tämän esseen johdannossa mainittu 35 prosenttia. Tämä johtuu siitä, että edellä esiteltyjen työnantajan sivukulujen lisäksi palkanmaksukuluihin on haluttu sisällyttää myös pieni puskuri, jonka avulla Promisiassa varmistetaan, että työnantajan sivukulut varmasti saadaan maksettua. Sosiaaliturvamaksun, työeläkemaksun ja työttömyysvakuutusmaksun prosenttiosuus määritellään joka vuosi uudestaan, joten tarkan prosenttiluvun määrittäminen Promisian palkanmaksukuluja varten onkin oikeastaan mahdoton tehtävä.

4 POHDINTA

Kun Promisia aloitti yritystoimintansa tammikuussa 2018, ilmoitin heti alkuun, että haluaisin mukaan Promisian taloustiimiin. Tuolloin verotus oli minulle kauhistuttava sana, jonka sanominen ääneen sai minut häpeämään! Yhteisövero oli minulle aivan tuntematon vero, ja vaikka tiesin suurin piirtein, mitä arvonlisävero tarkoittaa, minulla ei ollut aavistustakaan, miten siihen liittyvät rahat todellisuudessa liikkuvat yritysten, kuluttajien ja verottajan välillä. Pidin työnantajan sivukuluja todella vaikeasti hahmotettavana, sillä ne sanat, joita omastakin palkkalaskelmasta aina löytyi, kuulostivatkin keskenään ihan samanlaisilta: sosiaaliturvamaksusta, työeläkemaksusta ja työttömyysvakuutusmaksusta muodostui omassa mielessäni epämääräinen köntti, jota kutsuttiin nimellä ”tellit ja lellit”. Minulla ei ollut pienintäkään ymmärrystä siitä, mitä nämä oikeasti pitävät sisällään, eikä oikeastaan kiinnostanutkaan.

Promisian taloustiimissä innostuin yritykseen talouteen liittyvistä asioista, ja nyt ollaan jo niin pitkällä, että harjoittelen osuuskuntamme kirjanpitäjän avustuksella tekemään itse yrityksemme kirjanpitoa. Huomenna starttaa Haaga-Helian Kirjanpito ja raportointi -verkkokurssi, jota odotan kuin kuuta nousevaa! Viime keväänä päässäni tapahtui jotakin, mikä sai minut hakeutumaan Promisian talouspäälliköksi syyslukukaudelle 2018. Nuo edellä mainitut ”tellit ja lellit” eivät kuitenkaan loksahtaneet kohdilleen kuin taikaiskusta, ja työnantajan sivukulujen erottaminen toisistaan ei vielä tänä päivänäkään käy minulta salamannopeasti. Niiden ymmärtäminen on vaatinut paljon tiedonhakua ja kertaamista. Olisin toivonut, että joku olisi tuolloin vinkannut minulle esseen, josta olisin voinut löytää hyviä lähteitä ja tiivistetyn sekä ajantasaisen listauksen siitä, mitä aloittelevan yrittäjän pitäisi ainakin tietää verotuksen perusteista ja työnantajan sivukuluista. Toivonkin, että tämä essee voisi toimia eräänlaisena oppaana vastaavassa tilanteessa tuskaileville tai muuten vain aiheesta kiinnostuneille. Tämä essee on kuitenkin vain pintaraapaisu aiheeseen, joten kuten luvussa 1 edellä todettiin, aina hyvä myös avata suunsa ja kysyä.

LÄHTEET

Kansaneläkelaitos 2019. Työntekijän ja yrittäjän sairausvakuutusmaksut. Luettu 23.3.2019. https://www.kela.fi/tyonantajat-tyontekija-yrittaja-sairausvakuutusmaksu

Kondelin, A. 2019. Palkkahallinnon tärkeät luvut 2019. Luettu 23.3.2019. https://palkanlaskijanopas.fi/taulukot/palkkahallinnon-tarkeat-luvut-2019-ennakkotietoja/

Savolainen, A. 2017. Yhteisöverojen jakaminen kunnille: kuka saa ja kenelle annetaan? Luettu 22.3.2019. https://veroblogit.com/2017/11/15/yhteisoverojen-jakaminen-kunnille-kuka-saa-ja-kenelle-annetaan/

Suomen palkanlaskenta Oy 2018. TyEL, työntekijän eläke. Luettu 24.3.2019. https://www.palkkaus.fi/cms/article/tyontekijan_elake_tyel

Suomen palkanlaskenta Oy 2019. Työtapaturmavakuutus. Luettu 24.3.2019. https://www.palkkaus.fi/cms/article/tyotapaturmavakuutus_2016

Suomen yrittäjät 2018. Sairausvakuutusmaksu. Luettu 23.3.2019. https://www.yrittajat.fi/yrittajan-abc/tyonantajan-abc/tyonantajamaksut/sairausvakuutusmaksu-317224

Työllisyysrahasto 2019. Työttömyysvakuutusmaksut. Luettu 24.3.2019. https://www.tyollisyysrahasto.fi/tyottomyysvakuusmaksut/

Verohallinto 2017. Vähäinen liiketoiminta on arvonlisäverotonta. Luettu 23.3.2019. https://www.vero.fi/yritykset-ja-yhteisot/tietoa-yritysverotuksesta/arvonlisaverotus/rekisterointi/vahainen_liiketoiminta_on_arvonlisavero/

Verohallinto 2018. Oma-aloitteisten verojen ilmoittaminen ja maksaminen. Luettu 23.3.2019. https://www.vero.fi/yritykset-ja-yhteisot/ilmoittaminen-ja-maksaminen/omaaloitteiset-verot/

Veronmaksajain keskusliitto 2018a. Työnantajan sairausvakuutusmaksu eli sosiaaliturvamaksu. Luettu 23.3.2019. https://www.veronmaksajat.fi/Yrittaja/Palkka-ja-henkilosto/Tyonantajan-sosiaaliturvamaksu/

Veronmaksajain keskusliitto 2018b. Yhteisöverotus. Luettu 22.3.2019. https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Tuloverot/Yhteisoverotus/

Verotieto Oy 2016. Yrityksen verotietopaketti 2016. Helsinki: Hansaprint Oy.