Tampere
29 Mar, Friday
5° C

Proakatemian esseepankki

Osaamisen aika



Kirjoittanut: Marcos Homar Heinonen - tiimistä SYNTRE.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 8 minuuttia.

Osaamisen aika 

  • Kirjoittajat: Marcos, Samu & Taru

 

Johdanto

Tässä esseessä kerromme Suomalaisen koulujärjestelmän maineesta maailmalla, kuinka itse olemme koulunkäynnin kokeneet ja olisiko siinä parantamisen varaa.

Suomalainen koulutusjärjestelmä on maailmankuulu. Koulutaival suomessa aloitetaan yleensä vuoden mittaisesta esikoulusta, jonne lapsi saapuu 5-6 vuotiaana. Esikoulun tarkoituksena on käyttää varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa ja saada lapsi kiinnostumaan opetuksesta leikin muodossa.

Ensimmäiselle luokalle siirrytään 7-vuotiaana, josta alkaa tuo 9 vuoden perusopetuksen taival. Koulukirjat ja kouluruoka ovat ilmaisia perusopetuksen aikana.

Perusopetuksen jälkeen koululainen valitsee ammattikoulun tai lukion, jonka jälkeen voi jatkaa syventäviin linjoihin halutessaan. Kouluruoka on ilmainen toisella tasolla.

Ammattikoulun ja lukion jälkeen opinnot jatkuvat ilmaisena, mutta kirjat ja kouluruoat muuttuvat maksullisiksi. Yliopistoissa ja korkeakouluissa ei ole kuitenkaan luku tai vuosikurssimaksuja.

Kun covid valtasi maailman, monien maiden koulujärjestelmät olivat kovilla, vaan ei Suomen. Suomessa oli lähtökohtaisen tärkeätä, että oppiminen ei keskeydy ja oppilaiden koulunkäynti turvataan. Vanha sanonta, että Suomessa on maailman parhaat koulut, on yleinen olettama monilla eri kansalaisuuksilla edelleen. Hyvä maine on tullut aikoinaan Pisa- järjestelmästä eli ”Programme for International Student Assessment”, vaikkakin monet maat ovat jo menneet pisteytyksessä ohitse. Vahvuutena on kuitenkin ihmislähtöisyys, tasa-arvo ja luova kasvatus (Väisänen, 2021).

Tuo puhuttu Pisa – menestys on tuonut Suomeen paljon kansainvälisiä vieraita, jotka ovat olleet kiinnostuneita koulutusjärjestelmästämme. Vuonna 2020 vieraita oli jopa 16 000. Jopa yli puolesta maapallon maista. Tämä kansainvälinen koulu kiinnostus Suomea kohtaan alkoi vuonna 2001, kun Pisa tulokset julkistettiin. Opettajat ovat Suomessa hyvin arvostettuja. Opettajia ei liiemmin kontrolloida eikä valvota, vaan luotetaan heidän arviointikykyyn. Se tuntuukin olevan maailmalla ihme, miten näin vähällä kontrollilla ja säätelyllä voidaan tuottaa niin hyviä tuloksia (Laakso, 2020). Opettajat ovat myös järjestäen korkeasti koulutettuja ja maisteri tasoisia. Opettajankoulutus on pituudeltaan ja laajuudeltaan huomattavan pitkäkestoinen (Sandberg, 2017).

Suomessa opiskellaan ilmaiseksi. Ollaan opiskeltu jo 1970- luvulta lähtien. Suomen koulujärjestelmä on pärjännyt hyvin entisaikaan, kun oli normaalia, että oppilas suoritti yhden tutkinnon, sai ammatin, meni töihin ja voi olla että työskenteli kyseisessä yrityksessä loppu elämänsä. Nykypäivänä elämme muutoksen aikoja, jolloin oppiminen on elinikäistä ja ammattia joutuu mitä todennäköisemmin vaihtamaan elämän edetessä. Opetussuunnitelmat tulisi personalisoida, keskittyä siihen missä oppilas on hyvä ja mikä on mielekästä tekemistä (Vopla, 2020).

 

Historia

Vielä 1800-luvulla lasten opetus oli seurakunnallista alkeisopetusta vain rikkaiden perheiden lapsille. Vuonna 1866 kansakoulut erotettiin kirkosta ja vastuu siirtyi kunnille. Näin saatiin oppiminen kaikkien lasten pariin. Prosessi oli hidas ja vasta vuonna 1908 joka kunnassa oli kansakoulu (Lehto, 2017). 1921 päätettiin oppivelvollisuuslaki, jonka jälkeen jokainen lapsi oli oikeutettu opetukseen. 1930-luvulla oltiin tilanteessa, jolloin lähes jokainen oppivelvollisuusikäinen oppilas oli koulun penkillä (Lehto, 2017).

Koulut haluttiin pitää toiminnassa myös sota-ajan Suomessa. Tuhannet nuoret lähetettiin Ruotsiin, jotta heidän opintopolkunsa ei kärsisi. Sota-ajan jälkeen kouluihin tuli myös paljon Karjalasta häädettyjä nuoria. (Westö, 2017).

Vuodesta 1943 lähtien kouluissa tarjoiltiin ilmainen kouluruoka. Koulusta saattoi myös saada apua vaatetukseen ja kenkiin. 1970 kansakouluista luovuttiin ja siirryttiin nykypäiväiseen 9 vuotta kestävään peruskouluun. 1950-luvulla haluttiin saada työmarkkinoille ammattilaisia ja perustettiin ammattikoulut (Westö, 2017).

1970-luvulla perusopetus muuttui maksuttomaksi.Jos oppilas halusi jatkaa opiskelua, tuli pyrkiä yksityiseen oppikouluun joka maksoi. Nykypäivänä opiskelu Suomessa on täysin ilmaista. Perusopetuksen uudistus toi korkealle kouluttautumisen mahdollisuuden jokaiselle, jonka vuoksi suomalaiset ovatkin hyvin koulutettua kansaa (Vopla, 2020). 1980-luvulla päivähoito tuli myös jokaisen lapsen etuudeksi. 1990 luvun talouden taantuminen mahdollisti aikuiskoulutuksen, joka laajensi aikuisten mahdollisuutta opiskella uusi ammatti tai uusia taitoja (Westö, 2017).

Nykypäivänä koulutusjärjestelmää on spekuloitu ja kyseenalaistettu sen toimivuutta. Monet ovat ihmetelleet mitä ulkoa pänttääminen ja vieraiden sanojen kovalevyyn pänttääminen todellisuudessa meitä hyödyttää elämässä. Opittujen sanojen ja asioiden välillä tulisi olla asiayhteys, jotta muisti ei kaipaisi apua niiden käyttämisessä. Jos opittavan asian sisäistää, sen myös osaa myöhemmin. Ihmisen evoluutio kerää lisää tietoa saatavillemme joka päivä. Onko enään tärkeää muistaa kaikkia pieniä yksityiskohtia, kun voit nopeasti tarkistaa faktat puhelimestasi Googlen avulla? Lapsena tieto jää paremmin päähän, sillä tiedon nopea ymmärtäminen on ollut avainasemassa ihmiskunnan eloonjääntiä ajatellen. Muistaminen on arvokas työkalu ja sen tehokkainta aikakautta tulisi vaalia. Toiset meistä oppivat parhaiten lukemalla, toiset kuuntelemalla ja kolmannet tekemällä. Yksilöllisen opetussuunnitelman avulla voisimme luoda kaikille parhaimmat mahdollisuudet menestyä. (Kytömäki, 2016.)

 

Nykyaika

Yhteiskuntamme suurimmat haasteet ovat ilmastonmuutos, eriarvioistuminen ja työn murros, jotka ovat monimutkaisia asioita. Koulutusjärjestelmämme tulisi tähdätä maailmankuvaa muuttavaan syväoppimiseen, jolla kasvatetaan kykyjä ja taitoja omaavia ihmisiä, jotka tarttuvat haasteisiin.

Suomessa ja maailmalla kestävän tulevaisuuden rakentamiseen on koulutusjärjestelmän tärkein tehtävä. Tämä tulee ilmi kirjassa Sustainability, Well-Being and The Future of Education. (W. Cook,2018)

Kasvaakseen muutoksentekijäksi, joka pystyy ratkaisemaan globaaleja ongelmia, on opittava tiedostamaan omaa ajatteluaan, käyttäytymistä sekä omaan maailmankuvaan vaikuttavia tekijöitä. (Glasser, Laininen 2018)

Informaation määrän kasvaessa kriittinen ajattelu tulee tärkeään asemaan. On tärkeää tiedostaa itse, milloin saatu informaation on luotettavaa ja milloin ei, sekä muodostaa perusteltu käsitys. Kriittinen ajattelu nousee enenevissä määrin tärkeään asemaan päivittäisessä elämässä. Tekoälyn kehittyessä koneet voivat tehdä esimerkiksi vaikuttavan esseen annetusta aiheesta sekunneissa. Tekoäly ei kuitenkaan kykene kriittiseen ajatteluun, mikä tarkoittaa sen kykenemättömyyttä lisätä omia ajatuksia. Kriittinen ajattelu tulee olemaan tärkeässä asemassa sillä se on yksi erottava tekijä ihmisen ja koneen välillä. ”Ihmiset, jotka voivat hyödyntää intuitiota ja joustavaa ajattelua luovat etumatkan analyyttisiin ajattelijoihin verrattuna” (Raami, 2018)

Maailma muuttuu nopeammin kuin koskaan aikaisemmin ja koulutuksen on muututtava siinä samassa. Digiajan metataidot ja -tiedot ovat asioita, joita kaikkien tulisi osata. Miten oppiminen saadaan nivottua saumattomasti osaksi ihmisen koko elinkaarta? Tämä on kysymys, joka nousi jo esille uusi koulutusfoorumissa joulukuussa 2014. Voisiko opettaminen ja oppiminen tapahtua tulevaisuudessa iästä, ajasta ja paikasta riippumatta missä ja milloin vaan? Erilaisten oppijoiden voimavaroja pyritään hyödyntämään yhä enenevissä määrin Suomalaisessa koulutuksessa. (Nissinen, 2015)

Suomalaisen koulutuksen globaali kiinnostus on saanut aikaan suuren koulutusviennin kasvun. Koulutusviennin suurimpana tavoitteena on saada toimivaksi todettu suomalainen oppimismalli siitä kiinnostuneisiin maihin. Koulutusvientiä on toteutettu sekä suomessa kouluttamalla opettajia eri maista, että viemällä koulutusviennin asiantuntijoita kouluttamaan opettajia heidän omiin maihinsa. Tällä tavalla pyritään luomaan myös siteitä ulkomaisten ja suomalaisten koulujen välillä. Kyseisistä siteistä on hyötyä kaikille osapuolille. Opintojen myötä olen huomannut kuinka Proakatemia on koulutusviennin kiinnostuksen kohde. Kansainvälisiä vieraita saapuu säännöllisesti oppimaan tiimioppimisen sekä valmentajuuden malleja. Myös kansainvälisiä opiskeluryhmiä kiinnostaa tekemällä oppimisen malli. Proakatemian mallia on sovellettu esimerkiksi Englannissa, Portugalissa, Espanjassa, Sveitsissä, ja Chilessä.

 

 

Tulevaisuuden oppiminen

Koulutusalalla tapahtuvien suurien muutosten vuoksi ratkaisujen on oltava intohimoisia. Koulutuksesta on tultava uudistuvaa, rajoja rikkovaa sekä ketterää. Oppiminen on mahdollistettava iästä ja ajasta riippumatta. Joustava oppimismahdollisuus edesauttaa oppimista, sekä taitojen kehittymistä muuttuvassa maailmassa.

Tulevaisuuden oppiminen on sellaista, jossa oppija on keskiössä. Koulutus on nähtävä ja suunniteltava opiskelijan näkökulmasta. Kun opiskelija otetaan huomioon jo koulutuksen suunnittelussa, edesautetaan oppimista ja kehittymistä niillä osa-alueilla, jotka ovat tärkeimpiä opiskelijan sen aikaisessa elämänvaiheessa. Vastuu omasta oppimisesta on itse opiskelijalla, mutta optimaalisen oppimisympäristön luomisesta vastaa oppimisen valmentaja. Proakatemia on jo yli 20 vuoden aikana toteuttanut tiimioppimisen mallia ja on tulevaisuuden oppimisen esikuva.

Oppimisen mahdollisuus pitää olla tasa-arvoista asuinpaikasta riippumatta. Koulu on paikka, jossa autetaan ihmisiä löytämään heidän omat vahvuutensa ja osaamisalueet. Koulu on myös paikka, jossa ihmisten väliset rajat pyritään karsimaan pois yhteiskunnallisen kehityksen saavuttamiseksi ja eriarvoisuuden karsimiseksi.

Suomalaisessa koulutuksessa pyritään omaksumaan uusimmat teknologiat ja niiden tuomat ratkaisut mahdollisimman nopeasti niin opettajille kuin opiskelijoille. Teknologiset ja ei-teknologiset ratkaisut pyritään saamaan toimimaan mahdollisimman hyvin toistensa kanssa, jotta ne tukevat toinen toistaan (Nissinen, 2015). Implementoimalla uusimpia teknologioita oppimisen avuksi saadaan aikaan ajantasaista oppimista nopeasti muuttuvassa maailmassa. Kieltämällä tai välttelemällä uusien teknologioiden käyttöä opiskelussa saadaan aikaan vain päinvastaisia tuloksia. Hyvä esimerkki tähän on nousevassa suosiossa oleva tekoäly. Sen implementaatio omassa työssä voi olla huikea työkalu, mutta se voi myös väärin käytettynä korvata oman ajattelun kokonaan. Tämän vuoksi asian esille ottaminen on hyödyksi kaikille. Tekoälyn kieltäminen kokonaan ei ole ratkaisu, sillä asioiden kieltäminen lisää kiinnostusta sen väärinkäyttöön. Tekoälyn haittojen ja hyötyjen kertominen opiskelijoille on sen sijaan oikea ratkaisu, jolla saadaan aikaan parhaat tulokset. Tekoälyä ei ole tarkoitus käyttää oman ajattelun korvaajana vaan sen tukijana. On mielenkiintoista huomata kuinka Proakatemialla tekoälyn tuomat haasteet ja mahdollisuudet on otettu puheenaiheeksi ja meitä rohkaistaan avoimin mielin kokeilemaan tekoälyn tuomia mahdollisuuksia.

Suomi on oppimisen edelläkävijä, joka tunnetaan uudenaikaisista ja muuntautuvista oppimisympäristöistä sekä pedagogisista malleista. Suomalaiset ovat aktiivisia toimijoita ja oppijoita globaaleissa koulutusverkostoissa (Nissinen, 2015). Suomi nähdään maailmalla hyvin luotettavana ja avoimena maana, jonka kanssa on helppoa tehdä yhteistyötä koulutuksen kehittämisen saralla.

Suomessa on rohkea, riskienottoon kannustava johtamiskulttuuri. (Nissinen, 2015) Kilpailukulttuurista ja yksinoppimisesta on Suomessa siirrytty tiimityöhön, jossa omia tietoja ja taitoja jaetaan avoimesti. Tiimityöhön panostetaan suuresti ja sen nähdään olevan tulevaisuuden työtä. ”Tehokkaalla tiimityöskentelyllä saavutetaan paljon enemmän, kuin mitä yksi ihminen pystyy saavuttamaan.” (John C.  Maxwell)

Resurssien hallinta on suomalaisessa koulutuksessa hyvällä mallilla, ja rahoitukset keskitetään tarkoin tavoittein. Opettajan työ on suomessa myös hyvin arvostettua ja sen vuoksi hyvin palkattua. Tilanne maailmalla on monin paikoin hyvin erilainen. Opettajan työtä ei arvosteta samalla tavalla, minkä vuoksi myös palkat ovat alhaisempia suomeen verrattuna. Suomalaisen opettajan keskipalkka on 4 279 € kuukaudessa, joka tarkoittaa 51 348 € vuodessa (duunitori.fi). Espanjassa samaisen opettajan keskipalkka on 2 056 € kuukaudessa, joka tekee 24 670 € vuodessa (es.talent.com). Näitä kahta maata vertailtaessa huomaa, että suomessa on keskimäärin kaksinkertainen palkka espanjaan verrattuna. Eläminen on monin tavoin halvempaa espanjassa kuin suomessa, mutta ero ei ole niin huomattava kuin mitä se on palkoissa.

Yllä olevia asioita käytiin läpi Uusi koulutus foorumissa 2014–15 vaihteessa. Suurin osa asioista oli vielä tavoitetasolla, joihin pyrittiin pääsemään vuoteen 2040 mennessä. Kokouksen edetessä kuitenkin päätettiin, että vuositavoitteesta päästettäisiin irti sillä se saattaisi rajoittaa ja jopa hidastaa tavoitteiden saavuttamista. Näin kahdeksan vuotta myöhemmin kokouksesta suomalainen koulutus on kehittynyt kohti tavoitteita. Oppilaat ovat yhä enemmän keskiössä ja heidän tarpeitaan pyritään täydentämään parhaimmalla mahdollisella tavalla. Yrittäjyys ja tiimioppiminen ovat kehittyneet suuresti ja ne ovat suomalaisen koulutusviennin lippulaivoja. Oppimista tukevia teknologisia ratkaisuja käytetään kaikilla koulutustasoilla ja niiden tuomia teknisiä etuja hyödynnetään oppimisen tukena.

Suomalainen koulutus on 2000 luvulla ollut kovalla tasolla ja se on näkynyt tutkimuksissa. Kymmenen parhaan joukossa suomalainen koulutus on ollut jo pidemmän aikaa ja useamman vuoden jopa ensimmäisenä. Vaikka tuloksiin ei ole aina hyvä sokeasti luottaakkaan ovat ne merkki hyvästä koulutuksen tasosta. Suomalainen koulutus luo hyvän pohjan oman tulevaisuuden rakentamiseen sen erilaisen lähestymistavan vuoksi.

 

Haitat & Hyödyt

Itseohjautuvuudesta on tullut nykyajan trendi jatkuvasti muuttuvan työympäristön, työn murroksen ja teknologian kehityksen myötä. Myös Suomalaisessa koulutuskeskustelussa ollaan pitkään jo väitelty itseohjautuvasta oppimisesta ja sen hyödyistä ja haitoista akateemisissa opinnoissa.

 

HAITTOJA

Kun vastuu on oppimisesta on yksinomaan opiskelijalla itsellään, korostuu kyky kantaa sitä vastuuta ja olla kurinalainen. Tämä luo kehykset oppimiselle, ja se vaatii yksilöltä itseltään kypsyyttä ja sisäistä motivaatiota. Ilman ulkoista painetta oppimistavoitteiden toteuttaminen voi olla hyvinkin haastavaa, varsinkin jos oma motivaatio ei kanna. Kaikki opiskelijat eivät ole myöskään yhtä kyvykkäitä itseohjautuvuuteen, mikä johtaa suuriin eroihin opitun tiedon karttumisella opiskelijoiden välillä. Heikot oppijat saattavat jäädä sivuun ja päätyä itseä suojellekseen niin, ettei heidän osaamattomuuttaan havaittaisi. Samalla toiset oppilaat pääsevät toteuttamaan itseään täysin uudella tavalla ja saavat kipinän oppimiseen. (Norrena, 2019). Etenkin tiimioppimisen malli luo tällaisella ilmiölle suotuisan ympäristön, sillä tasoeroja yksilöiden välillä ei välttämättä tiedosteta tiimin kehitystä seuratessa. Itseohjautuvassa oppimisessa puuttuu yleisesti vankka rakenne. Yksilöillä voi olla ongelmia ajanhallinnan, priorisoinnin ja opittavien asioiden tunnistamisen kanssa. Tämä johtaa helposti turhautumiseen ja edistymisen puutteeseen, varsinkin silloin jos oppijalla on rajoitetut oppimisresurssit, kuten oppikirjat, verkkokurssit tai asiantuntijoiden opastus (Lee, 2014). Itseohjautuvuus ei saisi olla opintojen elinehto, vaan pikemminkin opintoja syventävä piirre. On ala mikä ala, tarvitaan niihin liittyvissä opinnoissa tarvitaan niihin aloihin liittyvää peruskoulutusta ennen kuin voidaan vaatia opiskelijoita ohjaamaan omaa oppimistaan ilman ohjausta. Esimerkiksi Proakatemiassa kuulee usein opiskelijoiden suusta, että he eivät tiedä mitä heidän tulisi oppia, sillä ensimmäisen puolen vuoden perusopinnot eivät ole olleet tarpeeksi kattavia, jotta niistä voisi lähteä oma-aloitteisesti syventymään. Siinä, että opiskelija sanotaan “voit itse päättää mitä haluat oppia” ei ole suurta tarttumapintaa.

 

HYÖTYJÄ

Itseohjautuvuus on taito itsessään, mikä vaatii harjoittelua. Tätä taitoa pääsee parhaiten harjoittelemaan silloin, kun sisäinen motivaatio, kuten vastuun tunne omasta oppimisesta, siihen yllyttää. Tämän kaltaisella oppimistyylillä on monta hyvää puolta.  Itseohjautuva oppiminen on muun muassa hyvin joustavaa; se antaa antaa yksilöille tilaisuuden oppia omaan tahtiin, omalla tavallaan (Garrison, 1997). Oppilaat voivat päättää itse mitä, milloin, ja miten oppivat, mikä voi olla isoksi eduksi kehittymiselle. Itseohjautuva oppiminen antaa yksilöille myös mahdollisuuden keskittyä aiheisiin, joita he pitävät merkityksellisinä ja kiinnostavina (Brockett & Hiemstra, 1991). Korkeakouluissa tämä on hyvin keskeistä, sillä se auttaa yksilöitä pysymään ajan tasalla oman alansa uusista kehityssuuntauksista ja trendeistä, mikä tekee heistä kilpailukykyisempiä työmarkkinoilla. Itselle räätälöity oppimiskokemus lisää motivaatiota ja sitoutumista oppimisprosessiin, mikä kannustaa ja ohjaa oppijoita elinikäisen oppimisen polulle (Lee, 2014).

 

Pohdinta

Kaiken kaikkiaan itseohjautuva oppiminen voi olla tehokas lähestymistapa henkilöille, jotka ovat motivoituneita, kurinalaisia ja kykenevät hallitsemaan oppimisprosessiaan tehokkaasti. Vapaus kuitenkin lisää vastuuta, joten se ei välttämättä sovi kaikille, ja yksilöiden olisikin hyvä harkita huolellisesti itseohjautuvan oppimisen eri kääntöpuolia puolia ennen kuin he päättävät aloittaa oman oppimisprosessinsa. Suomen koulutuksen maine on kiirinyt lähes joka maailmankolkkaan hyvän koulumenestyksen ja Pisa-tulosten ansiosta. Tänä päivänä voi kuitenkin huomata, että emme enää yllä voittajatason pisteytyksiin. Osaltaan tämä selittyy sillä, että Suomessa opiskelijalla itsellään on suuri rooli omassa akateemisessa kehityksessään.Toisaalta, vaikka se saattaa Pisa-tuloksissa näkyä negatiivisesti, on se opiskelijoidenkin edun mukaista, että he voivat panostaa matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan ulkopuolelle kuuluviin oppeihin, joita tarvitsee joka päiväisessä elämässä pärjäämiseen.

 

Liitteet:

Anni Kytömäki, 2016. Luettu 28.2.2023. Linkki: https://lapsenmaailma.fi/artikkeli/anni-kytomaki-apteekin-hyllylta/

Astra Raami, 2018. Luettu 28.2.2023: https://link.springer.com/chapter/10.1007/978-3-319-78580-6_6

Eero Väisänen, 2021. Luettu 28.2.2023. Linkki:https://blogit.ulkoministerio.fi/Kaakkois-Aasia/suomen-maine-koulutuksen-huippumaana-avaa-mahdollisuuksia-malesiassa/

Erja Sandberg, 2017. Luettu 28.2.2023. Linkki: https://erjasandberg.fi/suomalaisen-koulun-100-vuotta/

Hanna Laakso, 2020. Luettu 28.2.2023. Linkki: https://www.oph.fi/fi/uutiset/2020/pisa-menestys-tuonut-tuhansia-koulutuksesta-kiinnostuneita-vieraita-suomeen

Jenni WESTÖ, 2017. Luettu 28.2.2023. Linkki: https://epale.ec.europa.eu/fi/blog/suomi-juhlii-100-vuotista-itsenaisyytta-koulutuksen-merkkipaalut-itsenaisessa-suomessa-1917

Jokilahti, Anna-Maija 2017, Suomalaiset voivat olla ylpeitä maksuttomasta kouluruoasta. Opinnäytetyö Palveluliiketoiminnan YAMK koulutusohjelma. Linkki: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/122919/Jokilahti_Anna-Maija.pdf?sequence=1

Nea Lehto, 2017. Luettu 27.2.2023. Linkki: https://vslj.fi/koulutus-yhdenvertaisuuden-kivijalka/

OKM, 2021. Luettu 28.2.2023. Linkki: https://okm.fi/oppivelvollisuuden-laajentaminen

Opettaja palkka, Duunitori.fi, 2023: https://duunitori.fi/palkat/opettaja

Salario medio para profesor en España 2023, es.talent.com, 2023: https://es.talent.com/salary?job=profesor

SITRA, Heli Nissinen, 2015. Luettu 28.2.2023: https://www.sitra.fi/blogit/koulutuksen-haasteista-tulevaisuudenvisioon/

SITRA, Jenna Lähdemäki-Pekkinen, 31.10.2018, 6 Pointtia kestävästä koulutuksesta: https://www.sitra.fi/artikkelit/6-pointtia-kestavasta-koulutuksesta/

SITRA, Justin W. Cook, 2018. Luettu 28.2.2023: https://www.sitra.fi/julkaisut/sustainability-human-well-future-education/

Vopla, 2020. Luettu 28.2.2023. Linkki: http://www.vopla.org/suomalainen-koulutus-on-taysin-ilmaista-hyva-esimerkki-muille-maille/

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close