Tampere
04 Dec, Friday
0° C

Proakatemian esseepankki

Organisaation psykologinen pääoma



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Johdanto

”Ilmapiiritutkimukset tuottavat säännönmukaisesti samoja tuloksia: esimiestyö on heikkoa, informaatio ei kulje ja viestintä on huonoa. Ihmisillä ei ole selvää käsitystä siitä, mihin yritys on menossa eikä täyttä luottamusta siihen, että johtokaan tietää. Onneksi ihmisillä säännönmukaisesti on kuitenkin korkea hallinnan tunne omiin tehtäviin ja omaan osaamiseen. Organisaatiot käyttävät valtavasti resursseja näiden tutkimusten tekemiseen ja niiden tulosten purkamiseen suhteessa siihen, kuinka paljon resursseja käytetään ilmapiirin varsinaiseen kehittämiseen, saatikka johtamiseen”
(Ilona Rauhala, Makke Leppänen ja Annamari Heikkilä, Pääasia)
Olen miettinyt paljon mikä erottaa hyvät työpaikat huonoista, asiakaskokemuksen, työntekijöiden fiiliksen ja aistittavan ilmapiirin muodossa. Mikä tekee työympäristöstä hyvän ja siitä puhuttaessa saa kuulijalle tunteen, että minäkin haluan kuulua tuollaiseen työyhteisöön. Olen tullut tulokseen, että yrityksen päivittäinen, sisäinen ilmapiiri on avainasemassa tunteisiin, jota se herättää ympärillään. Totta kai organisaatiossa pitää olla muutkin asiat kunnossa, kuten taloudellinen ja sosiaalinen pääoma sekä toimivat prosessit, mutta ne eivät riitä saamaan tunnetta jostain paremmasta. Luin Ilona Rauhalan, Makke Leppäsen ja Annamari Heikkilän kirjan Pääasia, joka kertoo organisaation psykologisesta pääomasta. Mielestäni kirja käsittelee hyvin tämän päivän työelämän tarpeita, jossa johtamismallilla ja työntekijöiden itsensä kehittämisellä on tärkeä rooli.
Mikä on yrityksen psykologinen pääoma? Mitä tuomme mukanamme työpaikalle työntekijöinä, esimiehinä tai ylimpänä johtona?

Voimavara

Jokaisessa organisaatiossa on X määrä ihmisiä, joiden tausta, näkökulma ja ominaisuudet ovat hieman erilaisia. Mitä laajempi tämä kirjo on sitä isompi voimavara meillä on käytettävissämme. Valitettavasti kuitenkin usein tätä voimavaraa ei nähdä tai osata hyödyntää kokonaisuudessa, vaan eroavaisuudet koetaan omaa toimintaa rajoittaviksi tai haittaaviksi tekijöiksi. Jotta voisimme hyödyntää koko organisaation tieto-taitoa ja psykologista pääomaa, jota ihmiset ympärillämme pitävät sisällään, meidän tulisi tuntea ihmiset sellaisina kuin he oikeasti ovat, eikä vain niissä rajoissa, joita yritys tai ympäristömme olettee meidän olevan. Se miten voimme helpommin ymmärtää ja käsitellä näitä muiden sekä itsemme piirteitä, on ymmärtää ensin ominaisuuksia, minkä pohjalta toimimme.

Ominaisuudet

Persoonallisuuspsykologian mukaan ihmiset koostuvat erilaisista ominaisuuksista, jotka rakentavat sen ketä olemme ja miten reagoimme eri tilanteisiin. Osaa näistä ominaisuuksista voi kehittää niin kuin mitä tahansa muutakin kykyä, mutta toiset niistä ovat syvempiä osia minuudestamme, joiden muuttaminen on huomattavasti haasteellisempaa.
Pysyvämpiä ominaisuuksiamme ovat esimerkiksi: älyllinen peruskapasiteetti ja temperamentti, jotka tulevat perimän kautta ja ovat nähtävissä jo hyvin varhaisessa elämänvaiheessa. Nämä ovat piirteitä, joiden kehittäminen on haastavaa ja vaatii todella paljon aikaa, jos niitä haluaa muokata. Myös ympäristö ja kasvatus muokkaavat persoonaamme kokemuksien kautta. Fred Luthans on luonut psykologian neljän osa-alueen käsitteen, jossa toivo, optimismi, sinnikkyys ja itseluottamus kuuluvat tähän ryhmään. Nämä ominaisuuden ovat kehittyneet meille pitkällä aikavälillä, joten niitä harvoin kyseenalaistetaan itsekriittisesti ja näiden muokkaaminen vaatii aikaa, mutta se on mahdollista. Lyhytkestoisemmat ominaisuutemme ovat: asenteita, mielentiloja ja tunteita, joiden vaihtelu on nopeaa, tilanteeseen ja hetkeen sidottuja. Näitä ominaisuuksia voimme kehitää keskittymällä siihen mikä saa meidät reagoimaan tai tuntemaan tietyllä tavalla. Ymmärtämällä näitä piirteiden eroavaisuuksia, tiedämme mihin ominaisuuksiin meidän kannattaa keskittyä jos haluamme kehittää itseämme ja yhteisöämme.

 Yhteisö

Yksilöiden voimavaroilla, ominaisuuksilla ja tavoilla on suuri merkitys yhteisömme rakentumiseen.
Yksittäiset tunteet synnyttävät erilaisia mielentiloja, toistuvat mielentilat rakentaa yrityksen hallitsevaa ilmapiiriä ja ilmapiiri muodostuu lopulta kulttuuriksi. Tämä kehittynyt kulttuuri johtaa lopulta asiakaskokemukseen ja taas sitä kautta yrityksen tuottavuuteen sekä kilpailukykyyn.
Jos emme juurikaan voi kehittää pysyviä luonteenpiirteitämme, meidän tulisi löytää näistä syvimmistä ja juurtuneista ominaisuuksista positiivisia puolia ja keskittyä niiden tukemiseen ja kannustamiseen. Tämä vahvistaa yksilön positiivista minäkuvaa ja kokemusta omasta merkityksellisyydestä tuoden vahvuutta koko työyhteisöön. Kun haluamme muokata toimintatapojamme ja kulttuuriamme, meidän kannattaa keskittyä lyhytkestoisempiin ominaisuuksiimme. Nopeasti vaihtuvat tunteet ja mielentilat ovat usein niitä mihin reagoimme toisissamme voimakkaimmin. Moni väärinymmärrys lähtee näistä mikroeleistä, illmeistä tai äänenpainoista, aiheuttaen kysymyksiä kuten: Miksi toinen katsoi minua noin, mitäköhän tuokin tiuskaisu tarkoitti tai olenko tehnyt jotain väärin kun toinen on noin pahalla päällä? Nämä hetkittäiset tunnetilat eivät välttämmättä ole millään tavalla kiinni ympäristössämme olevista ihmisistä, mutta niiden vaikutus voi olla valtava. Väärinymmärrysten välttämiseksi meidän tulisi oppia avoimuutta, hyviä vuorovaikutustaitoja ja tiedostamaan miten vaikutamme ympäristöömme.
Kirjan mukaan myös yhteisön psykologinen pääoma koostuu neljäs ulottuvuudesta. Toivon ilmapiiri tulee tahdonvoimasta ylittää haasteita, selkeistä tavoitteista ja suhtautumisesta vaikeisiin asioihin lämpöisillä sävyillä, ikävä sävy kommunikoinnissa tuo kyynisyyttä, katkeruutta ja laskee itseluottamusta. Kollektiivinen optimismi, jossa on realistinen ja positiivinen usko tulevaisuuteen, negatiiviset tapahtumat tai kokemukset käydään hetkittäisinä tapahtumina, josta otetaan oppia, muttei yleistetä ilmapiiriksi. Tiimisisu ja yhteisluottamus tiivistää ryhmää viemällä toisiaan eteenpäin ja kannustaa olemaan rohkea ja yritteliäs.
Korkea psykologinen pääoma luo aktiivisia, oma-aloitteisia, yrittelijäitä ja toimeliaita tiimejä sekä yksilöitä. Tutkimusten mukaan sillä on myös yhteys psyykkiseen hyvinvointiin, työtyytyväisyyteen, optimaalisuoriutumiseen, vähäisiin poissaoloihin ja pidenpiaikaiseen sitoutumiseen organisaatioissa.
Ihmisillä ei toimi samanlaiset kerralla luodut prosessit, vaan se miten vuorovaikutamme toisiimme päivittäin. Joka kerta kun mietin ympärillä tapahtuvia asioita, onnistumisia ja haasteita, päädyn viestinnän merkitykseen, siksi koen vuorovaikutuksen olevan avainasiassa kaikkeen ympärillämme olevaan. Tapamme vaikuttaa muihin vaikuttaa kaikkiin tapoihimme.
“On elämän mittainen matka oppia puhumaan niin, että toinen haluaa kuunnella, ja kuuntelemaan niin, että toinen haluaa puhua” Pruuki-Timoria-Väätäinen
Keskittymällä vuorovaikutuskäytäntöihin, kuten puhumiseen, kuunteluun, itsensä ilmaisuun, palautteenantoon, kriittisyyteen ja myötätuntoon voimme rakentaa hyväksyvämpää ja toimivampaa työyhteisöä.
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close