https://pieceoftotal.blogspot.com/2018/09/oppimistyyli-viestinnan.html

Jatkuva kehittyminen pohjautuu uuden tiedon ja taitojen oppimiseen ja onkin kokoajan yhä tärkeämpi piirre alati muuttuvassa työelämässä. Sopeutumista muutokseen ja kykyä omaksua uusia asioita voi kehittää tunnistamalla itselle suotuisat tavat omaksua uusia asioita eli oppia.

Oppimisella on joitakin sille tyypillisiä tunnuspiirteitä. Oppiminen pitää sisällään oppimisprosessin ja oppisien tulokset, muutokset sekä arvoissa ja asenteissa kuin myös tiedoissa, taidoissa ja strategioissa, vuorovaikutteisuuden ja sekä tietoisen että tiedostamattoman muutoksen. Oppimisen prosessi ei ole käsin kosketeltavaa, joskin prosessin tulos saattaa olla selkeästi havaittavissa esimerkiksi oppiessa pyöräilemään. Usein oppiminen on enemmän sisäistä, ajattelun kehittymisen kautta hyvinkin paljon myöhemmin toiminnassa tai asenteissa näkyvää muutosta, jolloin oppijan tai ulkopuolisten on hyvinkin vaikea havaita oppimista edes tapahtuneen. (Päivi Mäkinen 2012.)

Ihminen käsittelee ja ymmärtää kaikkea havaittua, puhuttua tai kirjoitettua aikaisempien tietojen perusteella. Uudet opittavat asiat muokkaantuu oppijan oman maailmankuvan eli omien tietorakenteiden pohjalta. Uusi ja aiemmin opitusta poikkeava tieto saattaa toki horjuttaa, mutta samalla rikastuttaa ihmisen maailmankuvaa.Oppiminen onkin siis prosessi, jossa on useita ulottuvuuksia. Jokainen meistä oppii hieman eritavoin ja siksi jokaisen olisikin hyvä pyrkiä tunnistamaan omat oppimistyylit ja -tavat, jotta oppiminen olisi mielekästä ja johtaisi positiivisiin oppimiskokemuksiin. (Oppimistaidot  2011.)

Oppimistuloksien parantamiseksi tulee tiedostaa, miten oppii helpoiten. Oppimistyylejä voi kuvata useilla eri tavoilla. Yksi jako onkin jako visuaaliseen, auditiiviseen, kinesteettiseen ja taktiiliseen oppijaan. Erään tutkimuksen mukaan 40 % oppii parhaiten lukemansa tai näkemänsä, 30 % oppii parhaiten kuulemansa ja 30 % oppii kehon kautta vastaanottamansa, eli tekemällä, kokeilemalla ja käsin kirjoittamalla. Oppimistyylin piirteisiin vaikuttaa myös tapa järjestää ja käsitellä informaatiota: toimiiko analyyttisesti vai kokonaisuuksien pohjalta ja kumpi aivopuolisko hallitsee ajatteluasi? Oman oppimistavan tunnistaminen auttaa käyttämään menetelmiä, jotka tukevat omaa tapaa käsitellä tietoa. On myös hyvä tiedostaa millaisissa olosuhteissa oppii parhaiten:

• lämmin vai viileä
• pöydän ääressä vai mukavassa asennossa
• yksin, parin kanssa vai ryhmässä
• ohjatusti vai itsenäisesti yms. (Oppimistyylin ulottuvuuksia n.d.)

Oman oppimistyylin tunnistaminen ja hyödyntäminen tehostaa omaa oppimista ja toisaalta auttaa ymmärtämään muiden tapaa muistaa ja oppia uusia asioita. Myös itse opettaessa, valmentaessa tai halutessa muuten viestiä uudesta asiasta muille on hyvä huomioida erilaiset oppimistyylit ja pyrkiä huomioimaan ne mahdollisuuksien mukaan. Omaan esitykseen kannattaakin tuoda mukaan niin visuaalisia, auditiivisia kuin kinesteettisiä piirteitä asian muistamisen tehostamiseksi. Oppimistyylit sekä tapa opettaa ovat mielestäni suoraan verrannollisia tapaan vastaanottaa ja rekisteröidä viestejä sekä viestiä muille.

Mäkinen, P. 2002. Oppia ikä kaikki. Päivitetty 31.12.2002. Luettu 11.04.2018. [Verkkolähde]. http://www15.uta.fi/arkisto/verkkotutor/oppimin.htm

Oppimistaidot. 2011. Lapin yliopisto. Luettu 22.04.2018. [Verkkomateriaali]. https://www.ulapland.fi/loader.aspx?id=9c8e2e2d-4fe8-4c93-a435-24a1eebc9ef7

Oppimistyylin ulottuvuuksia. N.d. Kankaanpään yhteislyseo. Luettu 20.8.2018. [Verkkolähde]. https://peda.net/kankaanpää/ky/oppiaineet/opinto-ohjaus/ojo/ou