Tampere
26 Jun, Sunday
30° C

Proakatemian esseepankki

Oppimistiimi kevät 2022



Kirjoittanut: Micaela Erola - tiimistä Kipinä.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
The fifth discipline
Peter Senge
Esseen arvioitu lukuaika on 9 minuuttia.

Soluessee 3ep,

Micaela Erola

Jeena Kantosalo

Elina Valve

Anni Pylkkänen

 

Johdanto

Olemme Kipinässä muodostaneet tiimistämme oppivan organisaation ja yritämme toimia sen mukaan. Meillä on Kipinässä kaksi kertaa vuodessa organisaatiopäivä, milloin päätämme uudet minitiimiemme jäsenet ja tehtävät. Viimeksi otimme ensimmäistä kertaa kokeiluun organisaatiopäivän jälkeen akvaariopajan minitiimien tehtävistä ja motorolista. Tämä oli hyvä, sillä nykyinen minitiimi eli me saimme paljon oppeja siitä, mikä on mennyt hyvin ja mitä pitää parantaa. Päätimme tällä minitiimillä panostaa erityisesti pajojen aiheisiin, niiden ennakkotehtäviin ja laatuun, sekä Kipinän esseepareihin.

 

 

Mikä on oppiva organisaatio

Oppivalle organisaatiolle on useita erilaisia versioita, ei ole olemassa vain yhtä oikeaa tapaa olla oppiva organisaatio. Oppiva organisaation voi ajatella yhtenä isona kokonaisuutena, joka koostuu organisaatio- ja yksilötasoista. Oppivan organisaation tarkoituksena on kasvattaa tehokkuutta jatkuvalla muutoksella. Muutosta ei pidä pelätä, sillä se ei tarkoita, että aiemmat työtavat olisi ollut kelvottomia vaan niitä pyritään jatkuvasti kehittämään. Peter Sengen pokkarissa The Fifth Discipline, oppiva organisaatio on jaettu viiteen osioon. Osiota ovat systeemiajattelu, itsehallinta, mentaaliset mallit, yhteinen visio sekä tiimioppiminen. (Senge, 2006)

 

  • Systeemiajattelu, kyky nähdä kokonaisuus ja yhteydet eri asioiden välillä. Esimerkiksi jos yksi henkilö tiimistä on loukkaantunut yhteisestä keskustelusta, on tarkoituksena tietää mistä se johtuu. On tärkeää pyrkiä ymmärtämään syy ennen kuin lähtee keksimään tilanteeseen ratkaisua. Systeemiajattelu voidaan helposti sekoittaa syy-seuraussuhteeseen, mutta toisinkuin syy-seuraussuhteissa, systeemiajattelulla pyritään huomiomaan kaikki mahdolliset yhteydet useiden eri asioiden välillä eikä vain yhtä syytä ja sen seurausta. (Senge, 2006)

 

  • Itsehallinta, yksilöiden kyky kehittyä ja oppia lisää. Tällä tarkoitetaan, että jokaisen yksilön tulisi olla paras mahdollinen versio itsestään. Ensin täytyy olla itse parhaalla mahdollisella tasolla, ennen kuin pystyy lähteä kehittämään tiimiä. Parhaalla versiolla tarkoitetaan halua oppia ja kehittyä sekä itsensä johtamisen taitoa. Kun jokainen yksilö tietää olevansa paras mahdollinen versio, tiimin kehittäminen on helpompaa. (Senge, 2006)

 

  • Mentaaliset mallit, yksilön alitajuntaiset mallit ja toimintatavat. Jokainen henkilö ajattelee asioista omalla tavallaan omien totuttujen mallien mukaan. Tarkoituksena on oppia tiedostamaan omat mentaaliset mallit. Kun omat mentaaliset mallit ovat tiedostettu on helpompaa mukautua muutokseen ja ymmärtää, miksi joku toinen tapa tehdä asioita on parempi kuin se mitä alitajuntasi sinulle tuputtaa. (Senge, 2006)

 

  • Yhteinen visio, yhteinen ja jaettu visio on organisaation kaikkien jäsenien yhteinen tavoite. Mitä yksilöt haluavat organisaatiolta? Mihin suuntaan organisaatiota halutaan kehittää? Yhteistä visiota ei ole helppo löytää tai määritellä, parhaiten sen saa sisäistettyä kaikille jäsenille käymällä paljon keskusteluja aiheesta. Kun yhteinen visio on kaikkien tiedossa, työskentely on tehokkaampaa sekä jäsenet ovat motivoituneimpia ja organisaatiota on helpompi lähteä kehittämään toivottuun suuntaan. (Senge, 2006)

 

  • Tiimioppiminen, tiimi oppii yhdessä oppimaan. Yhteisien dialogien avulla tiimin jäsenet jakavat omaa tietoaan toisille, joka kehittää tiimiälyä. Tiimioppimisen aikana tiimin jäsenet oppivat muiden jäsenien mentaalisia malleja ja samaan aikaan yrittävät hillitä omia mallejaan. Kun jäsenet oppivat tuntemaan toisensa vahvuudet ja kehittämisen kohteet, tiimi pystyy toimimaan tehokkaammin sekä ketterämmin ja mukautuminen eri tilanteisiin on mutkattomampaa. (Senge, 2006)

 

 

Mikä on oppimistiimin rooli kipinässä?

Oppimistiimimme rooli Kipinässä on selkeä. Me keskityimme erityisesti pajojen laadun parantamiseen. Tämä tarkoittaa jokaiseen pajaan hyvää ennakkotehtävää, pajan rungon miettimistä ja puolen tunnin motorolaa jossa keskitymme kohtiin mitä kehitettävää ja mitä hyvää. Teimme Kipinälle ohjeistuksen pajan suunnitteluun, missä kerrotaan millainen pajan rungon pitää olla. Ohjeistus kuuluu näin (Oppimistiimi 2022):

”1. Taukoja pajan aikana vähintään 3×10 min.

  1. 30 min Motorolaleikkuri loppuun, joka sisältää pajakyselyyn vastaamisen.
  2. Kunnon ennakkotehtävä (sisältää esim. akateemisen esseen, artikkelin, kirjan, videon tms. Eli siis jotain, miten perehtyä aiheeseen ennakkoon!), joka tulee julkaista vähintään edellisen pajan loputtua. HUOM! Eri ennakkotehtävän voi antaa eri ihmisille, eli kaikilla ei tarvitse olla samaa ennakkotehtävää. (Tiimille tulee laajemmin tietoa, jota voimme jakaa toisillemme pajassa).
  3. Jos pajassa on Check in kysymys, se koskee mieluiten paja-aihetta ja kestää maksimissaan 30 min.
  4. Ota huomioon, että nämä asiat ovat toimineet pajoissa: pienryhmät, visuaalisuus, Motorola-pienryhmä…”

 

Oppimistiimin tehtävänä on myös luoda pajakalenteri Kipinälle. Etsimme pajoihin myös vetäjiä Kipinän ulkopuolelta, sillä halusimme nimenomaan lisätä teoriaa ja tietämystä pajoissa. Kipinässä pajat pääsivät varsinaisesti alkamaan vasta helmikuussa, joten ”pajakautemme” jäi hieman lyhyeksi. Tarkoituksena oli myös pitää samasta aiheesta enemmän pajoja peräkkäin ja siinä onnistuttiinkin muutaman kerran, mutta tässäkin on vielä hieman parannettavaa. On tärkeää myös muistaa jättää pajakalenteriin tarpeeksi ilmaa, koska taas tuli huomattua, että yllättäviä pajatarpeita ja toiveita tulee paljon.

 

Pajojen laadun parantamisen ja pajakalenterin luomisen lisäksi keskityimme esseisiin. Miten saada kaikki kipinäläiset lukemaan toistensa esseitä, ja miten oppimistiimi saa valittua kuukauden esseen niin, että kaikki saavat vaikuttaa siihen mielipiteellään? Päädyimme esseepareihin. Esseepareista vielä sen verta, että meille kehitettiin esseeparit jo viime lukukaudelle, mutta ne jäivät suurilta osin toimimatta. Halusimme siis kehittää toimintaa. Meillä on Kipinässä 20 jäsentä, joten esseeparit oli helppo jakaa, jokaiselle löytyi pari. Esseeparien tehtävä oli lukea parinsa kaikki esseet ja ilmoittaa joka kuukaudelta parinsa paras essee oppimistiimille. Näin oppimistiimi saa parhaassa tapauksessa 20 esseetä luettavaksi, eli yksi kultakin tiimiläiseltä. Lisäksi esseepareja suositeltiin lämpimästi kirjoittamaan toisen esseistä kommenttiessee, sekä yhdessä parin kanssa soluessee. Näin pääsemme harjoittelemaan taas lisää kaikkia eri esseemuotoja. Esseepari toiminnan seuraamisessa ja toimivuudessa jäi vieläkin parantamisen varaa. Miten saada todella sidottua kaikki tähän toimintaan? Se jää seuraavalle oppimistiimille ratkaistavaksi, pohditaan sitä sitten yhdessä akvaariopajassa.

 

Esseeparien lisäksi seuraamme essee näkökulmasta katsottuna vielä sitä, että kukaan ei saa esseesakkoa. Tsemppaamme jokaista tiimiläistä pääsemään esseepistetavoitteeseen. Loimme oppimistiimin puolesta Kipinälle myös välitavoitteen, joka oli 47 esseepistettä, eli suunnilleen puolet kevään tavoitteesta. Harmillisesti tähän pääsi vain neljä tiimin jäsentä. Mistä tämä johtui? Eikö palkinto motivoinut? Oliko ihmisillä niin kiirettä alkuvuodesta? Oliko jaksamisessa ongelmia? Vai eikö vain kiinnostanut? Varmasti kaikkia näitä sekaisin. Viime lukukautena vanha oppimistiimi teki sanktioksi ”hiljaa hyvä tulee hatut” ja myöhemmin viitata, jos esseepisteet eivät olleet ajoissa kasassa. Tämäkään ei oikein toiminut, sillä osaa motivoi hatun saaminen, eikä sen välttäminen ja lopuksi hattuja ei edes pidetty. Tässäkin siis seuraavalle oppimistiimille pohdittavaa.

 

Oppiminen on myös kaikilla erilaista. Osa oppii kuulemalla, osa kirjoittamalla ja osa esimerkiksi puhumalla. Olemme oppimistiimissä miettineet myös sitä, että kaikki saisivat oppia eri keinoja käyttämällä. Esseissä opit itse reflektoimalla. Pajoissa taas jokainen pajanvetäjä on erilainen ja toteuttaa pajan omalla tavallaan. Olemme mm. maalanneet vesiväreillä pajoissa. Ja koska pajan vetäjät ovat erilaisia, ovat oppimistilanteet aina hieman erilaisia ja tämä on rikkaus Proakatemialla. Oppiminen vaatii myös haasteiden kohtaamista ja joskus täytyy myös hyväksyä se, että oppiminen on vaikeaa. Tästä olemmekin puhuneet jonkin verran Kipinässä. (Opetushallitus 2022). Voisi siis tiivistää, että oppimistiimin rooli on yrittää syventää ja seurata tiimiläisten oppimista monilla eri tavoilla. Jokaisella minitiimillä on merkittävä rooli Kipinässä. Tuntui kyllä oppimistiimissä ollessa sille, että hommat eivät lopu kesken.

 

 

Pajat oppimistiimin näkökulmasta ja mitä pajoillemme on tapahtunut tänä keväänä?

Kävimme viime syksyn palautepajassa voisi sanoa jopa kiivaan keskustelun liittyen pajojemme laatuun ja niiden toimivuuteen. Keskustelu oli ehkä yksi ensimmäisistä keskusteluista tiimissämme, joka oikeasti nostatti tiimiläisillä tunteet todella vahvasti pinnalle. Keskustelussa nousi esiin, että kaikkien mielestä pajat eivät ole tarpeeksi laadukkaita, niissä ei ole tarpeeksi teoriaa ja että ne saattavat pyöriä pitkään saman aiheen ympärillä, eikä aiheessa edetä tarpeeksi syvälle. Keskustelu oli erittäin silmiä avaava monenkin tiimiläisen osalta, ja monet meistä totesikin sen jälkeen, että hyvä että asia nostettiin pinnalle. Tämän jälkeen tiimissämme heräsi selkeä halu kehittää pajojamme, ja tämän vuoden oppimistiimi on ottanutkin asiasta koppia ja kehittänyt pajakulttuuriamme eteenpäin.

Kevään 2022 oppimistiimi otti aiheen heti ensimmäisestä palaverista lähtien käsittelyyn.  Oppimistiimi lähti laatimaan uusia raameja pajoille. Ensimmäisenä teimme pajoillemme siis pajan suunnittelu rungon. Pajan suunnittelu runko suunniteltiin tiimissä nousseen palautteen perusteilla. Palautetta oli siis tullut; tauoista, teoriasta ja ennakkotehtävistä. Myös koimme tärkeäksi pitää jo viime syksynä tavaksi tulleen ”Motorola leikkurin” sillä tiimimme on tärkeäksi käsitellä Motorolaa pajan päätteeksi tarpeeksi kauan. Tässä oppimistiimin toteuttama pajan suunnittelu runko:

(Oppimistiimi 2022)

 

Taukoja pajan aikana vähintään 3 x 10 min on toteutunut kevään pajoissamme osittain. Monissa pajoissa taukoja on ollut 2 jotka on ollut pidempiä, mutta myös näitä 3 tauon pajoja miellä on ollut. Tauot herättävät usein keskustelua Motorolassamme edelleen, joten selkeästi syytä on tässä asiassa vielä parantaa.

 

30 minuutin Motorola leikkuri loppuun on toiminut edelleen viime syksyn tavoin todella hyvin. Lähes poikkeuksetta meillä on ainakin vähintään 25 minuuttia aikaa Motorolalle. Oppimistiimi näkee merkityksen Motorolalla, ja olemmekin keskittynyt tänä keväänä kahteen Motorola kysymykseen; mitä hyvää? & mitä kehitettävää? Nämä kaksi kysymystä oppimistiimi koki pajojen kehittymisen kannalta erittäin tärkeiksi ja pajoissa onkin annettu hyvää rakentavaa palautetta koko tiimille, pajan vetäjille ja yksilöille itselleen. Myös positiivista palautetta on osattu antaa mukavasti tänä keväänä!

 

Kunnon ennakkotehtävä on ollut yksi merkittävistä muutoksista kevään pajoissa. Tällä tarkoitetaan siis jollakin tavalla aiheeseen valmiiksi syventävää ennakkotehtävää. Esimerkkejä tällaisista ennakkotehtävistä tältä keväältä on esimerkiksi akateeminen essee, kappale aiheeseen sopivasta kirjasta tai monia useita lähteitä netistä. Koen että olemme oppimistiiminä onnistuneet ennakkotehtävän tärkeyden painottamisen kanssa, koska selkeitä muutoksia viime syksyyn on huomattavissa! Ennakkotehtävän laatu todella valmistaa tiimiläisiä pajaa varten ja tekee pajasta jo heti helpomman lähteä käsittelemään aihetta.

 

Joka pajassa Check in kysymys, joka koskee mielellään paja-aihetta ei ole toteutunut tänä keväänä täysin. Joissakin pajoissa tämä on ollut käytössä mutta ei läheskään kaikissa. Kuitenkaan tämä ei ole haitannut oikeastaan ollenkaan. Useasti on todella kiva käydä alkuun jotain ihan muuta kuin itse aiheeseen liittyvää asiaa.

 

Suunnittelu rungossa on myös maininta jo valmiiksi toimituiksi todetuista asioista pajoissamme. Pienryhmät, visuaalisuus ja Motorola pienryhmät tiesimme jo toimiviksi, joten halusimme pitää ne mukana suunnittelu rungossa. Pienryhmiä meillä on kevään aikana ollut paljon, ja niistä on edelleen positiivista palautetta tullut.

 

Niin kuin yllä huomaatte, pajan suunnittelu rungossa on pitkälti pysytty tämän kevään pajoissa, mikä varmasti vaikuttaa positiiviseen palautteeseen mitä kevään pajoistamme on tullut. Oppimissopimuksia läpi käydessämme, monet tiimiläiset nostivat pajojen laadun parantumisen varsinkin teoreettisesta näkökulmasta. Kuitenkin pajat ovat aina yksilöllisiä eikä kaikissa pajoissa ole tämä oppimistiimin laatima runko toteutunut.

 

 

Mitä seuraavan oppimistiimin tulisi ottaa huomioon/ajatuksia ensi syksylle?

Olemme Kipinässä pitäneet aina puolivuosittain akvaariopajoja, joissa vanha minitiimi käy läpi oppeja ja koppeja, sekä oivalluksia, miten uusi minitiimi voisi toimia omalla kaudellaan paremmin. Tämän puolivuotisen jälkeen voi todeta, että onnistuimme monessa asiassa, mutta aina voi kehittyä. Oppiminen Proakatemialla koostuu lähinnä käytännön opinnoista. Teorian ammennamme lukemalla kirjoja ja kirjoittamalla niistä esseitä. Isoin kompastuskivemme on ollut koko akatemia aikamme esseet. Esseet ja lukeminen tuntuu monilla olevan sellainen asia, joiden tekeminen jätetään viimetippaan, eikä esseiden kirjoittamisesta nähdä hyötyä. Miten voimme oppimistiiminä edistää esseiden kirjoittamista? Oppimistiimin tulisi lisätä ymmärrystä esseiden tärkeydestä? Esseet ovat akatemialla yksi tapa saada opintoihinsa teoriaa. Lukemisen merkitys on oppimisen kannalta suuressa roolissa. Kun luemme kirjoja ja vielä kirjoitamme niistä muistiinpanot ja reflektoimme lukemaamme, tehostuu opitun asian ymmärtäminen. Tämä on erittäin tehokas ja hyvä tapa oppia uutta. Lukemisella on myös lukuisia terveyshyötyjä. Lukeminen laskee stressitasoja, sekä se on ehkäisyväline aivojen rappeutumiseen ja dementiaan (Osvath 2020). Lukeminen lisää empatiakykyä sekä pidentää elinikää (Hyyppä 2018). Se on suuressa roolissa oppimisen, päättelykyvyn ja aivojen toiminnan kanssa (Hyyppä 2018). Pelkästään näiden hyötyjen kannalta lukeminen kannattaa. Moni kuitenkin tavoittelee elämässään näkyviä hyötyjä. Ihminen on laiska olento, ja haluamme tavoittaa hyödyt heti. Onneksi lukemiseenkin voi opetella. Tai siitä nauttimiseen. Jos lukeminen ja esseiden kirjoitus edesauttaa meitä suoriutumaan paremmin sosiaalisissa tilanteissa sekä projekteissamme, miksi emme panostaisi niihin? Lukeminen ja esseet luovat myös pohjaa opparille, joka häämöttää ennen valmistumista. Miten voimme oppimistiiminä edesauttaa, että ihmiset lukisivat ja kirjoittaisivat? Voimme jakaa tämän oivalluksen muille tiimiläisille esseiden ja lukemisen hyödyistä. Myös uskon, että tiimioppiminen astuu tässäkin esiin. Soluesseet ovat mainio tapa oppia lukemaansa yhdessä ja reflektoida oppimaansa. Päätimme myös kevään 2022 alussa, että jaoimme tiimin esseepareiksi. Teimme ohjeet esseeparien toimintaan. Heidän olisi hyvä tavata toisiaan säännöllisesti, tehdä yhdessä soluessee kiinnostavasta aiheesta, sekä reflektoida kommentoimalla toisen esseetuotoksia. Esseepari myös pitäisi huolen, että hänen parillaan olisi mahdollisuus tulla valituksi kuukauden essee ehdokkaaksi. Tämä ajatuksena on loistava, mutta käytännön tasolla tämä ei toimi. Sitä on hyvä miettiä, miksi se ei toimi? Olemme asiaa pohtineet tiiminä ja nousseina asioina on isosti aina aika. Aikaa ei ole. Projektit ja muut kiinnostavat asiat vievät mukanaan, ja vähemmän houkutteleva lukeminen ja esseiden kirjoittaminen jää jalkoihin. On kuitenkin todettu, että lukeminen on hyödyllistä ja myös hyödyttäisi, jos projektin pohjalla on teoriaa. Teoriaa saa lukemalla. Onnellisuuteen ei ole oikoreittiä. Kriittinen täytyy silti olla ihmisten asenteesta esseitä kohtaan. Aikaa oikeasti on, jos sitä vain priorisoi. Se että lukee ja reflektoi oppimaansa säännöllisesti, on hyvää itsensä johtamista. Täällä opettelemme sitäkin, ja se on suuressa roolissa kaiken kanssa. Oikeasti asia ei ole sen vaikeampaa. Tee suunnitelma, noudata sitä. Eli suomeksi sanottuna, aikatauluta kalenteriisi, milloin ja missä luet. Milloin ja missä teet esseen.

 

Miten saamme esseeparit toiminaan? Tiettyyn pisteeseen asti jonkin asian toistaminen ei enää hyödytä, vaan on keksittävä tehokkaampia tapoja saada jokin asia toimimaan. Kuitenkin kun koulutus on tiimioppimista sekä paljon itsensä ohjaamista, en näe järkeä kiristyksissä tai lahjonnassa. Joitakin se motivoi, mutta kun on kyse opiskelusta, olisi hyvä että motivaatio löytyy sisältä päin. Voimme esim. Pitää alku syksystä pajan esseistä ja tässä setissä painottaa esseeparien hyödyllisyyttä oppimiselle. Esseeparit ovat siitä syystä teoriassa toimivia, sillä voimme tehdä vertaisarviointeja, opimme samalla lukemalla toisten esseitä, voimme jakaa akateemisten esseiden taakkaa ja tehdä soluesseen sekä saamme tukea ja tsemppausta toiselta. Tämä esseeparikäytäntö olisi hyvä käydä koko tiimin kesken vielä läpi ja etsiä yhdessä jokaiselle tiimiläiselle jokin motivaattori, mikä lähtisi sisältä päin. Tällainen harjoite voisi olla esim. Pajassa esseeparin kanssa itsetutkiskelu apukysymysten avulla. Esseeparit toimivat, jos jokainen ymmärtää mitä se vaatii, sitoutuu pitämään siitä kiinni. Tähän esseeparikäytäntöön voisi lisätä jonkin näköisen toistettavuuden. Sillä jos esseeparit tapaavat vain kerran puolen vuoden aikana, voi käytäntö helposti unohtua. Miten olisi tapaaminen kerran kuussa, jotka esseeparit määrittelisivät syksyn ensimmäisessä esseepajassa valmiiksi. Sekä tsemppiviestin lähettäminen ja kuulumisten kysyminen kerran viikossa? Tämän lisäksi esseepajassa voisi jokainen tehdä konkreettisen aikataulun itselleen tulevalle syksylle lukemiseen ja kirjoittamiseen.

 

Pajat:

Usein pajakalenteria täyttäessä ja kauden edetessä huomaamme, että tärkeitä asioita nousee esiin. Pajakalenteri kuitenkin huutaa punaista eikä tärkeille asioille jää aikaa? Mitä tehdä? Olemme nyt kokeilleet jättää joitain pajoja tyhjäksi, mikä on toiminut ihan hyvin, muttei riittävän optimilla tavalla. Kakkosvuotisten yhteispajassa heräsi ajatuksesta työkalusta, missä pajakalenteri on post it laput tiimitilassa. Jos herää tärkeitä paja-aiheita näitä voisi kirjata heräämishetkellä ylös, ja käydä viemässä post it lappu seinälle. Näitä aiheita voisi ihmiset äänestää, jos kokevat aiheen priorisoinnissa tärkeimmäksi. Tätä voidaan pohtia akvaariopajassa lisää, ja ajatuksena mielenkiintoinen, mutta sitä pitää vielä jatkojalostaa. Faktaa on kuitenkin se, että jokin työväline tähän tarvittaisiin.

 

Seuraavan oppimistiimin tehtävänä on myös seurailla dialogia ja sen sujuvuutta. Nykyinen oppimistiimi teetti seurannan kolmen pajan pohjalta, kuinka puheenvuorot jakautuvat. Tulos ei ollut kovin yllättävä. Puheenvuorot jakautuvat tiimiläistemme kesken hyvin epätasaisesti. Voimme todeta, että jokaisella meillä on omat kehityskohtamme dialogissa. Ehdotuksena ensi oppimistiimille olisi järjestää paja aiheesta dialogi, kulmalla; “mitä on hyvä dialogi?” Ehkä myös olisi hyvä miettiä niitä työkaluja, sekä ajatuksia siitä, kuinka voi ohjata omaa dialogia ja kehittää itseään siinä.

 

 

Mitä olemme oppinut oppimistiimistä?

Olemme oppineet ehdottomasti enemmän esseistä ja sitä kautta kipinäläisistä! Oppimistiimin jäsenyyden myötä, varsinkin Kipinän esseiden lukemisesta on tullut ”velvoite”. Kirjoittaminen on meillä jokaisella parantunut ja pystymme tuottamaan paljon sujuvammin tekstiä. Esseitä lukiessa oppii myös tiimiläisistä lisää. Kaikki tiimiläiset peilaavat omia kokemuksiaan esseissään myös kaukaa menneisyydestä. Meille kaikille jää myös varmasti jonkinlainen lukemisen rytmi ja innostus päälle, nyt kun siitä on tullut arkinen asia.

 

 

Pohdinta

Oppimistiimi on ollut opettavainen tiimi ja veimme oppimistiiminä paljon asioita eteenpäin, jotka Kipinässä olivat jopa tuottaneet hieman kitkaa. Olimme käyneet juuri viime lukukauden lopussa tiukkaa keskustelua siitä, kuinka pajoistamme pitää oppia enemmän ja päästä ”minusta tuntuu… minun mielestäni…” ajattelusta enemmän teoriatietoiskuihin. Ei ole väärin puhua tunteistaan, mutta emme pääse tarpeeksi syvälle opinahjoihin, jos emme tiedä aiheesta pintaa syvemmälle.

 

 

Lähteet:

Lukuliike. 2020. Osa 1: Lukemisen hyödyistä ja hyödyttömyydestä. Luettu 21.4.2022 https://lukuliike.fi/osa-1-lukemisen-hyodyista-ja-hyodyttomyydesta/

Opetushallitus. 2022. Minä oppijana. Luettu 23.4.2022. https://www.oph.fi/fi/oppimateriaali/mun-elama/oppimisen-taidot/mina-oppijana

Oppimistiimi. 2022. Ohjeistus pajan suunnitteluun. Luettu: 23.4.2022. PDF.

 Senge M, Peter. 2006. The Fifth Discipline – The art and practice of the learning organization.

Suomen kuvalehti. 2018. Parnasso: Ei enää mutua vaan tutkittua tietoa: mitä enemmän lukee kirjoja, sitä kauemmin elää – kirjastokorttikin lisää ikää. Luettu 21.4.2022 https://suomenkuvalehti.fi/tiede-ja-teknologia/kirjastokortti-pidentaa-ikaa/

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close