Työpaikalla ja töissä opimme jatkuvasti toisiltamme, sillä siellä on: erilaisia ihmisiä, toimintamalleja, informaatiota ja tapahtumia. Olennaisinta oppimisessa on näiden lähteiden hyödyntäminen ja huomaaminen. Työpaikoilla luodaan erilaisia rakenteita ja käytänteitä, jotta oppiminen olisi mahdollisimman luonteva osa työtä.  Yhdessä voimme rakentaa hyviä oppimisympäristöjä. Lukemattoman monia eri asioita voidaan oppia monin eri tavoin. Kuitenkin on tärkeää huomata, että siihen, kuinka hyvin yksittäinen ihminen hyödyntää oppimisympäristöänsä, vaikuttaa isossa määrin hänen motivaationsa ja oppimistaitonsa. Kuinka tarkastelemme ympäristöä.

Oppimista on se, kun jokin muuttuu. Yksilön näkökulmasta jokin hänen tiedoissaan, taidoissaan, tunteissaan tai ajattelussaan laajenee, syvenee, vahvistuu tai muuttuu kokonaan. Opimme jatkuvasti jotain. Oppiminen voi olla joko hyödyllistä ja toivottavaa tai hyödytöntä ja epätoivottavaa, näkökulmasta riippuen. Joskus saatamme havahtua siihen, että mieltämämme hyödytön osaaminen, osoittautuukin myöhemmin elämässä hyödylliseksi – ja päinvastoin. Erilaiset työympäristöt ruokkivat ja mahdollistava työssä oppimista eri tavoin.

Tiimioppiminen

Kuten Proakatemiassa olemme huomanneet, yhdessä oppimisessa on voimaa. Yhteys toisiin tiimikavereihin lisää motivaatiota oppimiseen. Jopa huomaamattamme vaikuttamme muihin samalla kun vaikutumme muista. Me kehitymme koko ajan muiden ihmisten kanssa toimiessamme, olivat nämä sitten asiakkaita, työkavereita tai akatemialla tiimikavereita. Vuorovaikutuksesta poimimme tietoa, huomaamme kätevämpiä toimintatapoja, nappaamme jonkin ilmaisutavan toiselta ihmiseltä tai havaitsemme, mitä tiimiyhteisössä arvostetaan. Tiimissä vahingossakin kehittyy, ja myös suunnittelemattomasti oppii uusia asioita. Jossain määrin opimme ja kehitymme kulloiseenkin yhteisöön sosiaalistumalla. Tämä tarkoittaa siis sitä, että opimme olemalla mukana yhteisessä tekemisessä.

Hämmästyttävän vähän kuitenkin todellisuudessa kiinnitämme huomiota siihen, miten yhteisössä todella kehitetään ja kehitytään yhdessä. Miten syntyneet ideat jaetaan, ja miten niitä kehitetään yhdessä? Millaisessa ilmapiirissä työstä ja sen tekemisestä puhutaan? Tämänkaltaiseen kehittymiseen kannattaa kiinnittää huomiota, sitä kannattaa ohjata ja suunnata. Oppimisen ja kehittymisen kannalta on tärkeää, millaista osaamista ympäristössämme on ja miten sitä jaetaan ja hyödynnetään, sekä kehitetään yhdessä. Myös on erittäin olennaista, miten oma aikaisempi osaamisemme tulee osaksi tiimin osaamista ja mitä itse voimme antaa tiimille. Tiimissä työpaikoilla tai Proakatemialla olennaista on, miten toimitaan yhdessä, millaisia kehittyneempiä työkäytäntöjä luodaan ja miten voidaan jatkuvasti uudistua. Tiimioppimiseen ja -työskentelyyn tarvitaan jonkinlaista ’’liimaa’’ ihmisten välille, jotta yhteinen tärkeä kehittyminen ja kehittäminen on mahdollista. Jos tiimissä ei käytetä tai yhteistä liimaa ei ole, yksittäisten henkilöiden osaaminenkaan ei pääse esille, tai vain joidenkin tiiminjäsenten osaamista hyödynnetään.

Erilaisia tiimejä

Tiimin toiminta ja toimivuus vaikuttaa siihen, millaisen alustan se tarjoaa kehittymiselle ja oppimiselle. Käytännöntasolla toimivuus on sitä, miten erilaiset ihmiset tekevät töitä yhdessä. Jos tiimillä ei ole yhtenäistä tavoitetta ja suuntaa toiminnalleen, jää myös tiimityön tarkoitus hämäräksi. Tiimissä toimiessa ihmiset tuntevat yksilöllisyyttä, ja yhteinen suunta ohjaa työskentelyä. Tavoitteisiin ja pidemmälle päästään, kun yhteistä maalia tarkastellaan ja siitä keskustellaan. Tämä ja jatkuva harjoittelu kehittää tiimistä timantin. Niin kuin missä tahansa muussakin asiassa, menestyminen edellyttää aktiivista harjoittelua.

Mitä paremmin tiimi toimii, sitä enemmän se myös jakaa johtajuutta ja kantaa vastuuta. Tässä on tärkeää huomata, että jokaisen tiimin jäsenen potentiaalin ja energian suuntaaminen yhteiseen perustehtävään ja kehittämiseen helpottaa myös tiimin vastuuhenkilön työtä. Mikä tahansa tiimi voi koostua myös niin sanotuista hyvistä yksilösuorittajista, jotka itse oppivat ja kehittyvät jatkuvasti. Tiimi kuitenkin ottaa takapakkia ja taantuu, jos tiimin sisäistä oppimista ja yksilöoppimista ei jaeta, eikä oteta tiimin jokaista jäsentä hyödyttävään käyttöön.

Mistä voi saada huippujoukkueen kehittämiseen tarvittavaa ’’liimaa’’ ihmisten välille? Mikä tekee tavallisesta tiimistä oppivan ja kehittyvän niin, että siitä voi tulla oikeasti huipputiimi ja se pysyy sellaisena? Tässä on tärkeää huomata, että tiimin oppimisen, kehittymisen, innovatiivisuuden ja tehokkuuden ratkaisevia tekijöitä tehokkuuden näkökulmasta ovat:

• turvallinen ilmapiiri,
• oppimis- ja kehittymisorientaatio,
• yhteinen tavoite ja tulossuuntautuneisuus sekä
• yhteiset pelisäännöt.

Jokainen Proakatemialainen on tiimissään varmasti tarkastellut edellä mainittuja kohtia. Nämä kaikki määrittävät oppimisen ja kehittymisen kivijalan, turvallisen ilmapiirin. Tällaisessa ilmapiirissä on mahdollista avoimesti ilmaista näkemyksensä ilman, että kokee riskeeraavansa henkilösuhteitansa tai omaa uraansa. Oppivan tiimin perusedellytyksenä on taito käydä avointa keskustelua.

Oppivan tiimin kehittäminen

Joillakin tiimeillä saattaa kestää hyvin pitkään ennen kuin niistä tulee oppivia tiimejä. Oppivalle tiimille on ominaista: yhteinen suunta, jota kohti kuljetaan, selkeä käsitys tiimin tilasta ja osaamisesta, osaamisen jakaminen ja toisten auttaminen sekä jatkuvan kehittymisen, oppimisen ja yhteisen ajattelun arvostaminen. Tiimin jäsenten osaaminen ja oppiminen voivat olla hyvinkin samanlaiset, tai kolikon kääntöpuolena, tiimi voi koostua hyvinkin erilaisista ihmisistä ja kyvyistä. Kummallakin puolella on etunsa. Samankaltaiset ihmiset tutustuvat herkemmin toisiinsa, jolloin luottamus syntyy helpommin. Jos tiimi koostuu todella erilaisista ihmisistä ja oikeastaan toistensa vastakohdista, voi joutua tekemään alkuvaiheessa todella paljon töitä ryhmäytymisessä ja luottamuksen synnyttämisessä.

Jos vain muutama ihminen oppii ja kehittyy tiimin sisällä, se ei takaa koko tiimin oppimista. Tarvitaan ehdottomasti yhteistä näkemystä ja yhteistä osaamista, jotta tiimi oikeasti kehittyy ja oppii. Puhun tässä siis tiimistä kokonaisuutena. Vuorovaikutuksessa luottamus kehittyy. Tiimin yhteiset kokoontumiset pyritään järjestämään mahdollisimman mielekkäällä tavalla. jotta maksimoidaan oppiminen. Yksittäinen palaveri on hyvä esimerkki oppimisympäristöstä, joka koetaan epämieluisana. Tästä tiimin on osattava tehdä kaikille mieluinen kokemus.

On huomattava, että yhdessä pohtiminen ja sitoutuminen eivät vielä yksinään takaa sitä, että tiimissä ensimmäiset kuukaudet sujuvaisivat kuin ruusuilla tanssisi. Tiimin kehittymiseen ja tiimin oppimiseen tarvitaan toistoja, toistoja ja harjoittelua niin kuntosalilla kuin työpaikallakin.

Kupias, P. Peltola, R. 2019, Oppiminen työssä, Gaudeamus Oy