”En oo oppinu kyllä sitten mitään..!”

Olen kuullut tämän surullisen lausahduksen kanssa opiskelijoiltani huolestuttavan monta kertaa. Aloin miettimään oppimista Proakatemian kaltaisessa ympäristössä ja sitä millaisena ihmiset sen kokevat. Missä on mielestäni ollut parhaat opin paikat ja miten voisin maksimoida vielä omaa oppimistani. Proakatemialla on kyllä tarjota oppia jokaiselle. Tiimiyrityksessä on valtavasti opinpaikkoja mm. johtotehtävien suhteen. Projektit ovat aina uusia opin paikkoja joissa kehittyä usealla eri osa-alueella. Mikäli tunteja on kuitenkin hopsattu oikea määrä ja opinnot etenee, uskoisin että jotain oppia on jäänyt käteen jo kahden vuoden takaisesta matkasta Proakatemialla. Miksi omaa oppimis matkaa ei sitten nähdä, tai onko odotukset oppimiselle niin suuret että jo opittu ei tunnu miltään. Vai onko tavoitteena löytää jokin tietynlainen ”valmiiksi paketoitu oppi ” jonka voi vain löytää jostain ja ottaa mukaansa?

Mitä on oppiminen?

Oppiminen on tapahtuma joka koostuu mm. uuden tiedon tai taidon harjoittelusta ja omaksumisesta sekä toistamisesta. Oppiminen voi tapahtua eri tavoin koska ihmiset oppivat asioita eri menetelmillä. Oppimiseen voi olla erilaisia motivaatioita kuten pakko, aito halu tai ulkoinen palkkio. (Opetushallitus, n.d.)

Oppiminen ei siis ole mitään valmista eikä oppimista voi mistään saada. Se on tapahtumien sarja johon vaikuttaa jokaisen kohdalla erilaiset tekijät. Motivaatiotekijöiden vaikutus oppimiseen resonoi minua tutkiessani aihetta enemmän. Vertailenkin nyt kahta aihetta: ulkoisen sekä sisäisen motivaation vaikutuksia oppimiseen.

Ulkoinen motivaatio tarkoittaa sitä että tehtävä suoritetaan jonkin ulkoisen palkkion tai rangaistuksen takia, sisäinen motivaatio syntyy innostuksesta ja kiinnostuksesta. (Martela, 2016)

Sisäisen motivaation ansiosta tehdyt asiat ovat siis mielekkäämpiä koska halu tehdä tulee itsestä. Tällaisia asioita jaksaa siis tehdä myös kauemmin ja ne ovat varmasti motivoivampia kuin ulkoisesta paineesta tehdyt asiat. Ulkoinen motivaatio pistää ihmisen tekemään asioita jonkin muun kun oman sisäisen tahdon takia jolloin lopputulos esimerkiksi oppimisen tavoitteiden kannalta ei ole välttämättä antoisa. ”sisäinen motivaatio on vähemmän kuluttavaa, johtaa kokonaisvaltaisempaan vastuunottoon omasta työtehtävästä, parempiin oppimistuloksiin, luovempiin ratkaisuihin ja ylipäänsä parempaan ja laadukkaampaan lopputulokseen” (Martela, 2016)

Ulkoinen motivaatiotekijä voisi koulu maailmassa olla vaikka hyvä arvosana, suoriutuminen tai hyväksyntä. Aihetta tarkastellessa Proakatemian näkökulmasta ulkoisia tekijöitä oppimiseen voisi olla tiimin hyväksyntä, yhteisön hyväksyntä ja opintojen eteneminen. Luettuani aiheesta ymmärsin että se minkä takia opiskelet vaikuttaa siihen että kauanko jaksat opiskella ja kuinka tehokasta oppiminen on.

Omat parhaat oppimisen paikat

Olen lähtenyt opintojeni aikana mukaan moneen. Koen motivaationi olevan ”sisäistä motivaatiota” koska tehtäviin tarttuminen on tullut aidosta innostuksesta. Olen kehitellyt omaa tuotetta, kehittänyt kahvila toimintaa ja johtanut projekti tiimiä, olen tehnyt Proakatemian markkinointi ja viestintä tiimissä töitä sekä tarttunut haasteeseen pohtia osuuskuntamme viestintää ja markkinointia viestintä vastaavana. Tämän lisäksi olen ottanut osaa mm. erilaisiin tapahtumiin Nuori Yrittäjyys ry:n kautta sekä lähtenyt edustamaan Proakatemiaa start up yhteisö Triben hallitukseen. Jokaisessa tehtävässä johon olen sanonut ”joo” olen oppinut valtavasti. Jokaisesta tekemättä jättämisestä olisin vain pyörinyt paikallani. Projektiin täysillä mukaan hyppääminen ja riskin ottaminen on opettanut eniten. Myös ongelmatilanteet tuntuu jälkeenpäin palkitsevilta sillä niistäkin selviää aina ja ennen kaikkea oppii . Olen oppinut myös esseistäni koska olen pyrkinyt tekemään niitä aiheista jotka todella kiinnostavat minua. Voisin oppia vielä lisää sekä syventää oppimaani tutustumalla erilaisiin oppimisen menetelmiin. Voisin myös keskittyä monikanavaiseen oppimiseen ja siihen että viikko rytmini koostuu eri tavoin opiskelusta. Koen siis itse oppineeni paljon matkani aikana mutta välillä olen myös miettinyt sitä että missä se oppi nyt sitten on? Olen pohtinut asiaa sen kautta että jos en osaa sanoittaa oppimaani niin olen ehkä kuluttanut aikani vääriin asioihin. Olen saattanut tarttua tilaisuuksiin mutta en ole aina syventänyt opittua jolloin oppi saattaa unohtua.

Haasteet opettaa

Oppiminen tapahtuu ongelmien kautta. Tämän olen oppinut projekteissa työskentelystä. Mikäli asiat vain sujuisi odotetulla tavalla ei projekti tarjoa haastetta. ” Oppiminen vaatii myös haasteiden kohtaamista, sillä liian helpot tehtävät eivät opeta” (Opetushallitus, n.d.)

Mikäli tekisin kahvilassamme töitä kahvila työntekijänä vaikka olen tehnyt kahvila työtä monen vuoden ajan, jää haasteet hyvin pieniksi. Mikäli tekisin töitä uudessa kahvilassa, uuden valikoiman kanssa tai saisin jonkin uuden tehtävän vastuulleni tapahtuu jo uuden oppimista. Etenkin meidän opintolinjalla on etsittävä haasteita itse, heittäydyttävä epävarmuudelle ja ehkä mikä tärkeintä, tarttua vain tilaisuuksiin. Mikäli et ole haastanut itseäsi tai heittäytynyt epävarmuuden vietäväksi, voiko harmitella sitä että oppimista ei ole tapahtunut?

Oppiminen tiimiyrityksessä?

Opintolinjallamme kukaan ei anna valmiita vastauksia tai täydellistä suunniteltua opintokokonaisuutta. Kävin keväällä 2022 kurssin Tamkin pääkampuksella ja opettajan opetettavana oli virkistävää olla pitkästä aikaa. Oli valmis runko kurssille, jokaiselle tunnille valmiiksi mietitty powerpoint esitys sekä oppimistehtävät yksin ja ryhmissä, sekä kurssin päättävä lopputyö. Mitään näistä ei tarjota tiimiyrityksille vaan nämä vaiheet on valmisteltava itse tiiminä, toisten opettaminen tapahtuu pajoissa dialogin kautta ja projektit tarjoaa mahdollisuuden hyödyntää pajoissa ja esseiden kautta opittua. Projektit tai aiheet esseille ei tipu taivaista eli nämäkin on löydettävä ja luotava itse. Tiimioppiminen sekä tiimijohtaminen on tutkintomme avainsanoja mutta näitäkään ei kukaan opeta. Tiimioppiminen muodostuu haasteisiin tarttumisesta yhdessä, keskusteluista, kokeiluista, innostumisesta ja onnistumisesta. Ennenkaikkea yhdessä epäonnistumisesta. Tiimijohtamista opitaan tiimiä johtamalla ja tilaisuuksiin on tartuttava mikäli haaveilee työelämän mahdollisuuksista teeman ympärillä.

Ssmk

Ysiluokalla biologian tunneilla opettajan suosittelema ssmk tekniikka ei innostanut minua silloin. Tekniikka kuitenkin palasi mieleeni pohtiessani oppimista Proakatemian kaltaisessa ympäristössä. Mikäli tuntuu että opin paikkoja on ollut mutta oppi ei jää päähän, voisiko syventää oppimaansa eri menetelmin?

Ssmk tekniikka on kehitetty luetun oppimisen tueksi ja se koostuu seuraavista:

Silmäile, syvenny, muistele ja kertaa. (peda.net, n.d.) Voisiko tätä soveltaa oppimisessa tiimiyrityksessä?

Esimerkki pajassa opitun syventämisestä

Silmäile= tutustu pajan aiheeseen ja lueskele aiheeseen liittyviä artikkeleita

Syvenny= ole mukana viemässä dialogia syvälle, kirjoita hyviä muistiinpanoja ja pointteja ylös

Muistele= palaa keskustelun aiheisiin ja palaa muistiinpanoihin mm. esseitä tehdessä

Kertaa= hyödynnä opittua tietoa käytännössä mm. projektissa

Tämä tekniikka toteutuu varmasti jo monen opiskelijan arjessa mutta aion ainakin itse kiinnittää tähän huomiota etsiessäni mystistä oppia.

Yhteenveto

Oppiminen tapahtuu monen tekijän ansiosta ja oppimista on erilaista.  Proakatemia palvelee tekemällä oppivia sekä oma aloitteisia opiskelijoita. Oppiminen Proakatemialla voi olla vaikeaa mikäli oppii parhaiten toisenlaisella tavalla. Oppimiseen vaikuttaa eri motivaatiotekijät merkittävästi ja jokaisen tulisikin miettiä läpi projektien, vastuutehtävien, esseiden ja muiden omien opinpaikkojen  motivaatiotekijät. Tämän esseen myötä ymmärsin itse paljon oppimisesta ja toivon esseen herättävän ajatuksia myös muissa. Kommentoithan alle mikäli sinä opit tästä jotain!

Peda.net. Kangasala. Ssmk. n.d. nettisivu.Luettu 23.9.2022 https://peda.net/id/rLLnRN

Opetushallitus. Mun elämä- ohjausmateriaalia erityisopetukseen. n.d. Luettu 23.9.2022 https://www.oph.fi/fi/oppimateriaali/mun-elama/oppimisen-taidot/mina-oppijana

Martela, M. 5.4.2016. Leikki on aikuisten työtä. Nettisivu. Luettu 23.9.2022 https://frankmartela.fi/tag/ulkoinen-motivaatio/