Kirjoittajat: Anna Vikman ja Henna Haara

Johdanto 

Viime vuoden syksynä saimme tiedon, että muutamalle Proakatemian tiimiyrittäjälle tarjottiin jälleen mahdollisuutta päästä stipendiaatteina mukaan keväällä 2019 alkaviin Tiimimestari –valmennusohjelmiin. Päätimme siltä sattumalta kumpikin lähettää hakemukset ja alkuvuodesta 2019 aloitimme yhteisen tiimimestaritaipaleemme. Tiimimestarivalmennus on Jyväskylän Tiimiakatemian tiimivalmennusosaamista kehittävä ohjelma. Tiimimestareissa saatujen tietojen ja taitojen avulla voi muun muassa työskennellä ammattimaisena tiimivalmentajana tai hyödyntää taitoja oman työyhteisön ja asiakaskunnan kehittämiseen. Olimme kuulleet Tiimimestari –valmennusohjelmasta paljon hyvää muilta Proakatemialta Tiimimestareihin mukaan lähteneiltä tiimiyrittäjiltä. Valmentaminen kiinnostaa meitä kumpaakin, joten lähdimme innolla ja ennakkoluulottomasti mukaan valmennukseen. 

Proakatemian ja Tiimiakatemian toimintaperiaatteet ja sen myötä myös niissä käytetyt toimintaa tukevat työkalut ovat hyvin samanlaisia ja siksi olemmekin voineet helposti hyödyntää Proakatemialta saamiamme oppeja Tiimimestarivalmennuksessa ja vastaavasti kyseisestä valmennuksesta saamiamme oppeja oman tiimimme toiminnassa Proakatemialla. Tiimimestarivalmennuksessa meidät kuitenkin onnistuttiin kerran yllättämään toden teolla, kun siellä esiteltiin rakettimalli, josta kumpikaan meistä ei ollut aiemmin edes kuullut. Iso osa Tiimiakatemian toiminnasta nojaa siihen ja siksi meitä ihmetyttikin, miksei siitä ole puhuttu Proakatemialla. Rakettimalli on kattava ja toimiva malli etenkin silloin, kun kyseessä ovat tiimiyrittäjät ja tiimiyritykset ja kaikkia siihen liittyviä prosesseja toteutetaan myös Proakatemialla. Mielestämme näihin prosesseihin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota myös Proakatemian tiimiyritysten toiminnassa esimerkiksi perehtymällä niiden loogiseen etenemiseen, painoarvoihin ja vastuisiin tarkemmin. Tässä esseessä esittelemme muutamia Tiimimestareissa oppimiamme työkaluja. Sen lisäksi esittelemme rakettimallin pääpiirteittäin kahdesta syystä: koemme, että siihen tutustumisesta olisi ollut meille paljon hyötyä jo Proakatemia-matkamme alkutaipaleella ja lisäksi aiomme molemmat hyödyntää sitä tulevaisuudessa valmentajan näkökulmasta. 

Tiimimestareissa opitut työkalut 

Yhteinen Tiimimestaritaipaleemme on pian tulossa päätökseen ja alkuvuodesta on jäljellä vielä viimeinen lähijakso, jonka teemana on tiimimestarin karaktäärin luominen. Tiimimestari-valmennusohjelma koostuu yhden päivän kestävästä orientaatiosta ja kuudesta kerrallaan kolme päivää kestävästä lähijaksosta. Tähän mennessä olevissa lähijaksoissa on ollut aiheina oppiminen, johtaminen ja johtavat ajatukset, asiakkuudet, innovointi ja brändi. Avaamme seuraavaksi muutamaa Tiimimestareissa oppimaamme työkalua tarkemmin. 

Akvaariokeskustelu 

Jo Tiimimestari-valmennusohjelman orientaatiossa opimme uusia työkaluja, kuten Odotusneliö ja seuraavaksi tarkemmin esiteltävä Akvaariokeskustelu. Akvaariokeskustelussa pienryhmä käy keskustelua ja muut kuuntelevat keskustelua. Pienryhmä istuu ja käy keskustelua pienessä ringissä keskellä suurempaa heitä ympäröivää rinkiä, jossa puolestaan keskustelua kuuntelevat henkilöt istuvat. Pienryhmän keskustelua seuraavat henkilöt eivät siis osallistu keskusteluun, vaan he kuuntelevat ja tarkkailevat sitä aktiivisesti. Akvaariokeskustelun fasilitoija antaa pienryhmälle keskustelun aiheen ja kun keskustelu on ohi, tehdään siitä lopuksi koko ryhmän (pienryhmä ja kuuntelijat) kesken yhteenveto. Tarkkailijat voivat lopuksi tuoda esille myös omia havaintojaan keskustelun vaiheista ja sen kulusta. Akvaariokeskustelua käytetään etenkin suurissa ryhmissä dialogin hallinnointiin, mutta sitä voi hyödyntää myös pienemmissä ryhmissä. 

Akvaariokeskustelua on tuon orientaation jälkeen hyödynnetty myös meidän omassa tiimiyrityksessämme Proakatemialla. Se on toiminut hyvin tiimimme pajatunneilla ja sen avulla on voitu toteuttaa esimerkiksi jokaisen pajatunnin päätteeksi läpi käytävä Motorola, joka on Proakatemialla ja Tiimiakatemialla käytössä oleva palautteenantomenetelmä.   

Synnytys 

Synnytys kuuluu osana Tiimiakatemian keskeisimpiin työkaluihin. Sen tarkoitus on toimia kollektiivisena näyttönä omasta ja tiimin osaamisesta. Synnytyksessä vaikeasti kuvattava hiljainen tieto muunnetaan näkyväksi tiedoksi. Tiimimestarilähijaksoilla työskentelemme pienemmissä tiimeissä ja tehtävämme liittyvät aina kyseisen lähijakson aihealueeseen. Jokaisella lähijaksolla tiimit tekevät synnytykset yhdessä oppimistaan ja käsittelemistään asioista. Tiimimestareissa tiimien esityksille on annettu aikaa noin 15 minuuttia per esitys ja esitysmuoto on ollut joka kerta vapaa. Meidän Tiimimestariryhmässämme on joka lähijaksolla innostuttu näyttelemään tai kertomaan tarinoita. Esitykset ovat olleet hyvin viihdyttäviä ja hauskoja, mutta siitä huolimatta ne ovat joka kerta sisältäneet tärkeän sanoman.  

Rakettimalli 

Rakettimalli on moniosainen kokonaisuus, joka koostuu viidestä pystykaistasta ja neljästä vaakatasosta sekä kaikkiaan 14 prosessista. Oikealla oleva pystykaista kuvaa pääasiassa yksilön eli tiimiyrittäjän vastuita ja vasemmalla oleva kaista taas kertoo tiimin kehityksen edellytyksistä. Valmentajan näkökulmasta vasen kaista on siis se, johon huomio täytyy suurimmaksi osaksi kiinnittää, sillä valmentajan tehtävänä on huolehtia opetussuunnitelmien toteutumisesta tiimin toiminnassa. Valmentaja on myös se henkilö, joka puuttuu tiimin toimintaan, jos tiimin kehittyminen pitkällä tähtäimellä sitä vaatii. Kaistoista keskimmäinen on sellainen, johon vaikuttavat tiimiyrittäjien ja valmentajan lisäksi myös tiimiyrityksen asiakkaat. Nämä neljä edellä mainittua kaistaa muodostuvat kukin neljästä prosessista ja lisäksi näiden kolmen kaistan tukena ovat tiimivalmennusprosessi ja talousprosessi, jotka on kuvattu katkoviivoin piirretyillä pystylinjoilla. Rakettimallin tarkastelu tapahtuu alhaalta ylöspäin ja alimmaisella vaakatasolla eli perustasolla ovatkin kunkin tahon eli tiimin, tiimiyrityksen ja tiimiyrittäjän oppimisprosessit. Perustason yläpuolelta keskikaistalta löytyvät erilaiset asiakasprosessit, kun taas johtamis-, innovaatio- ja brändiprosessit ovat jakautuneet tasaisesti tiimiä koskevalle vasemmalle kaistalle ja tiimiyrittäjän toimintaan liittyvälle oikealle kaistalle. 

Rakettimallin jokaisen prosessin ytimessä on Ikujiro Nonakan ja Hirotaka Takeuchin ikkuna, jossa ylemmät ruudut perustuvat dialogiin ja alemmat tekemällä oppimiseen. Vasemmalla olevat ruudut pitävät sisällään tekijän tiedon eli näkymättömän tiedon ja oikealla olevat kuvaavat näkyvää eli kirjoitettua tietoa. Näiden ruutujen kautta tietämys virtaa teoriasta käytäntöön. Nonakan ja Takeuchin ikkunan neljän ruudun keskellä oleva nuoliympyrä kuvaa yksilöä. Kun ikkunan ympärille piirretään kolme kehää, saadaan rakettimallin prosessien rakennetta kuvattua vieläkin paremmin. Tällöin sisimmässä kehässä on tiimin eli meidän tapauksessamme Kajon näkökulma, keskimmäisessä sisäisen ydinverkoston eli Proakatemian kaikkien tiimien näkökulma ja uloimmassa kehässä laajan ulkoisen verkoston eli Proakatemian kaikkien tiimiyrittäjien ja valmentajien verkoston näkökulman. 

Rakettimallin avulla Tiimiakatemialla seurataan jokaisen tiimin toiminnan kehitystä puolivuosittain pisteyttämällä jokainen rakettimallin prosessi asteikolla 1-3. Pisteytys menee niin, että yhden pisteen saa prosessin idean sisäistämisestä, kaksi pistettä käytännön kokeilujen toteuduttua ja kolme pistettä kilahtaa mittariin silloin, kun käytäntö on jo hyvin hallinnassa. Pisteiden saamiselle on määritetty tarkat kriteerit erikseen jokaisen prosessin kohdalle, joten näin voidaan varmistua siitä, että tietyt opit ovat todellakin menneet perille, oli kyseessä sitten tiimi, tiimiyrittäjä tai valmentaja. Nämä kriteerit ja rakettimallista ylipäätään on kerrottu tarkemmin Partasen Tiimivalmentajan parhaat työkalut -kirjassa. 

Mielestämme Proakatemiallakin toiminta on hyvin paljon rakettimallin mukaista, mutta yksittäisiä ja siltikin hyvin tärkeitä asioita voi jäädä tiimien ja etenkin yksilöiden kohdalla sisäistämättä kokonaan, kun rakettimallia ei ole nostettu esiin yksilöiden ja tiimien kehitystä arvioitaessa. Omassa tiimissä olemme huomanneet, että esimerkiksi ilman konkreettisia talouden mittareita kaikilla ei ole selkeää käsitystä siitä, millaista tiimiyrityksen talouden kehityksen pitäisi olla. Voidaan myös tiimitasolla ajatella, että johtamisosaamista on kertynyt paljonkin, mutta kun aletaan tarkastella tiimiyrittäjiä yksilötasolla, kaikki eivät välttämättä olekaan toimineet johtotehtävissä esimerkiksi business leaderina tai projektipäällikkönä. Tällainen voi olla yksilön tietoinen päätös tai sitten ihan puhdas vahinko, jota ei ole huomattu toiminnan edetessä, mutta oli tilanne kumpi tahansa, tällaisilta voitaisiin välttyä rakettimallin prosessien pisteytyskriteereitä seuraamalla. 

Lopuksi 

Suosittelemme lämpimästi Tiimimestari-valmennusohjelmaan osallistumista ja kerromme mielellämme omista kokemuksistamme ja lähijaksoilla oppimistamme asioista lisää, mikäli tämän esseen lukija on kiinnostunut tulevaisuudessa alkavista valmennuksista tai on muuten vaan kiinnostunut kuulemaan aiheesta lisää. 

Lähteet:

Partanen, J. 2018. Tiimivalmentajan parhaat työkalut. Jyväskylä: Grano Oy. 

Tiimiakatemia Tiimimestarit. Kuvaus. https://tiimiakatemia.com/tuote/tiimiakatemia-tiimimestari/ 

TIimiakatemia Tiimimestarit. Sisältö. https://tiimiakatemia.com/tuote/tiimiakatemia-tiimimestari/ 

Tevere. 2019. Akvaarioryhmä. https://tevere.fi/menetelmat/akvaarioryhma/ 

Better Evaluation. Fishbowl Technique. https://www.betterevaluation.org/en/evaluation-options/fishbowltechnique