Kirjoittanut: Iida Manninen ja Melissa Keränen

Myyntipäivät, Proakatemian vuoden odotetuin tapahtuma. Olimme ensimmäisenä opiskeluvuonna samassa myyntipäivätiimissä, kun meillä ei vielä ollut omia tiimejä. Meillä oli korkeat odotukset viikosta, mutta pikkuhiljaa myyntipäivien lähestyessä huomasimme tiimin välinpitämättömän suhtautumisen myyntipäiviin. Tärkeä info kulkeutui meille huonosti ja usein liian myöhään, jonka takia koimme ulkopuolisuuden tunnetta. Esimerkiksi pajoista meille infotiin vasta edellisenä iltana. Nyt olemme samassa tiimissä, sekä toimimme molemmat Samoan myyntipäivien projektitiimissä. Innostuimme kirjoittamaan aiheesta esseen, jotta voimme verrata viime vuotisia ja tulevia myyntipäiviä toisiinsa. Haluamme toimia tiiminä paremmin, sekä ottaa ensimmäisen vuoden opiskelijat huomioon.

Esimies ja vuorovaikutus

Millainen on hyvä esimies? Miksi esimiehen rooli on tärkeä? Luimme kirjan Esimiehen vuorovaikutustaidot, sillä pitkien keskustelujen jälkeen havahduimme siihen, että olemme molemmat törmänneet ’’huonoon’’ esimieheen tai johtajaan työpaikalla ja viime vuoden myyntipäivillä. Kirja herätti monenlaisia tunteita, muun muassa siitä miten itse haluaisi toimia. Kirjassa mainittiin: ’’Esimiehen tehtävä on erilaisten ratkaisujen tekemistä. Valintoja, suunnan näyttämistä, tukea ja ohjausta. Esimies vaikuttaa roolinsa ja aseman lisäksi myös persoonallisella tavallaan toimia. Tätä voidaan kutsua vaikuttamiseksi, vaikutusvallaksi tai vallankäytöksi. Sanavalinnasta riippumatta kyse on siitä, että esimies ohjaa näkemyksensä mukaisesti toimintaa organisaation tavoitteiden toteuttamiseksi.’’ (Kuusela 2013, 150) Suhde muihin ihmisiin on johtamisen ja esimiestyön ydin. Esimiehen tavassa kohdella omaa tiimiään, kollegojaan ja esimiestään kokemus suhtautumisesta konkretisoituu. Osoittaako hän toiminnallaan arvostusta ja luottamusta? Oikeudenmukainen ja arvostava vuorovaikutus motivoivat tekemään tulosta. (Jääskeläinen 2020.) Välinpitämätön ja epäasiallinen kohtelu taas lannistaa ihmisiä. Tämän takia on todella tärkeää ymmärtää, että esimiehen vuorovaikutustaidot ovat suurimmaksi osaksi ratkaiseva tekijä tiimin tavoitteiden toteutumisessa. Puhumattomuus ja täysi kommunikoimattomuus ei toimi tiimityöskentelyssä, eikä työyhteisössä. Esimiehen rooli on ottaa kaikki huomioon ja ohjata työntekijöitään, sekä tiiminjäseniä yhteiseen pelihenkeen. Annaliina on myyntipäivien projektipäällikkö ja Belbinin testin mukaan tiimimme vahvin tiimipelaaja. Vielä muutama viikko sitten tiimimme oli melko hajanainen. Annaliina otti päätavoitteekseen Samoan tiimiyttämisen, ja mielestämme hän on onnistunut siinä hyvin jo nyt.

Jos puhutaan tavoitteiden saavuttamisesta, on todella vaikeaa päästä eteenpäin, jos vuorovaikutusta ei ole työntekijöiden ja esimiehen välillä. Pahimmassa tapauksessa vuorovaikutuksen puute johtaa vain myrkylliseen käytökseen työpaikalla tai tiimin sisällä. Sillä miten kohtaamme toisemme päivittäin, on suuri vaikutus työnteon sujumiseen ja tuloksiin. Esimiehen ollessa täysin välinpitämätön tai suhtautuvan negatiivisesti, tuntee, ettei työntekijän työpanosta arvosteta. Jos esimies on kiinnostunut ja kannustava, ammatillinen itsetunto kasvaa, työntekijä tuntee hyödyntävänsä osaamistaan, sekä innostuu uusista haasteista ja mahdollisuuksista. Työpaikoilla tai tiimeissä ei turhaan painoteta kommunikointia ja hyvinvointia. Motivoiminen, kommunikointi ja hyvinvointi on avain hyvään tiimityöskentelyyn. Koko tiimin kannustaminen lisää yhteishenkeä, helpottaa yhteistyötä ja luo onnistumisen kokemuksia.

Vuosi sitten oli hienoa nähdä muiden ensimmäisen vuoden opiskelijoiden onnistumisen kokemus myyntipäivillä. Valitettavasti me kaikki emme voi iloita ja hehkuttaa tätä legendaarista tapahtumaa. On ollut surullista nähdä ja kuulla, miten joissakin tiimeissä yhteishenkeä ja kommunikointia ei ollut juuri lainkaan. Hyvän johtamisen lähtökohtana on tavanomainen hyvä käyttäytyminen. Meidän henkilökohtainen kokemuksemme viime vuonna oli, ettei meitä otettu huomioon ollenkaan meidän tiimin myyntipäivien tiiminvetäjän toimesta. Hyvä on kuitenkin tässä vaiheessa huomata, että puhumme vain omasta kokemuksestamme. Hyvä tiiminvetäjä olisi ottanut meidän myyntityöhömme pohjautuvan kokemuksen huomioon jo alussa ja keskustellut, mitä haluamme tehdä ja millä tavalla. Ymmärrämme, että tullessa niin sanotusti ylimääräisenä toiseen tiimiin, muuttuu ryhmän sisäinen dynamiikka hieman. Kuitenkin olisimme kaivanneet tiimin sisäistä kommunikointia ja perus huomioon ottamista paljon enemmän.

Kaikki mitä esimies tekee tiimissä ja työyhteisössä, vaikuttaa tavalla tai toisella. Päätöksenteko on vaikuttamista, samoin ohjaaminen ja motivointi. Tärkeää on huomata, että tavallinen keskustelu ja vuorovaikutus tilanteet ovat vaikuttamista. Vaikuttamista ryhmän sisäiseen hyvinvointiin ja motivaatioon. Johtamisen voi kuitenkin yksinkertaistaa vaikutusvallan käyttämiseksi. Ilman vaikuttamista ei synny tulosta. Kuitenkin hyvällä ja huonolla vaikuttamisella on eronsa. Huono vaikuttaminen ei synnytä tulosta. Miksi lopputulos ei kuitenkaan aina ole toivottu? Avain tässä on, että vaikuttamistyyli ratkaisee. Syynä voi olla myös muiden tiiminjäsenten reaktio vallankäyttöön, mikä aiheuttaa vastarintaa. Tiiminvetäjän ja esimiehen asenne muita työntekijöitä kohtaan vaikuttaa tiimin sisäisiin asenteisiin. Tiimin jäsenten motivaatio nostaa esimiehen motivaatiota, ja sitä kautta saattaa luoda lisää tarmokkuutta motivoida työntekijöitään. Nämä kulkevat niin vahvasti käsi kädessä ja toimii myös toisinpäin.

Ensimmäisillä myyntipäivillä välinpitämätön käytös nousi vahvasti esiin. Ei kuunneltu muiden mielipiteitä ja haluttiin tuoda vain oma näkemys, sekä omat toimintatavat esiin. Tuntui, että kaikki mitä koitti ehdottaa, lytättiin. Esimerkkinä ehdotukset paikoista, minne tuotteita voisi yrittää myydä. Huomasimme myyntipäivillä turhautuvamme siihen, ettei meidän ajatuksiamme tai mielipiteitämme kysytty tai otettu huomioon. Tiimillä ei tuntunut olevan selkeää, yhteistä tavoitetta ja todellisuudessa voittoakaan ei taidettu edes yrittää tavoitella. Muutamien suusta kuului, että “ei me voida voittaa” ja “kaikki puhuu, että meidän tiimimme ei voi voittaa”. Luulisi tuollaisten puheiden synnyttävän valtavan näyttämisen halun ja kasvattavan yhteisen tavoitteen. ”Näytetään niille!” Mutta ei, jostain syystä yrittäjäasenne, näyttämisen halu ja yhteen hiileen puhaltaminen puuttui tältä tiimiltä täysin.

Yhteistyö ja arvostus

“Esimies ei pärjää tehtävässään ilman yhteistyötä” (Kuusela 2013, 91). Yhteistyön merkitys on valtava ja ilman sitä, esimiehen on vaikea selvitä vaikeista tilanteista. Yhteistyöstä itsensä eristävä esimies saattaa jäädä ilman tiimin tukea, sillä esimiehen haluttomuus tehdä yhteistyötä koetaan usein välinpitämättömyydeksi. Yhteistyön rankentaminen on haastavaa, varsinkin jos tiimissä on paljon erilaisia ihmisiä. Toisaalta erilaisuus on rikkaus, mutta haaste on siinä, miten saada kaikkien hyvät puolet ja osaamiset esille. Esimiehellä on tärkeä rooli yhteistyön luomisessa ja hyvät vuorovaikutustaidot tukevat hyvän ja kannustavan yhteistyön syntymistä. Ilman vuorovaikutusta suhteet työpaikalla eivät pääse kehittymään myönteisesti, jolloin yhteistyötä on vähemmän ja sitäkin enemmän ihmisten välillä on jännitettä ja epäluuloja. Esimiehen olisi syytä huomioida yhteisten tapaamisten ja keskusteluiden merkitys, sillä kun esimies sekä työntekijä tietävät missä mennään nyt ja minne ollaan menossa, yhteistyö sujuu paljon paremmin.

“Jos yhteisöllisyys tuntuu olevan kadoksissa, tiimissä vallitsee eripurainen tai negatiivinen tunnelma” (Kuusela 2013, 84).

Vuorovaikutustaitojen lisäksi arvostuksella on valtava merkitys yhteistyön onnistumiseen. Arvostuksen puute voi johtaa sitoutumisen vähenemiseen ja siihen, ettei halua ponnistella tavoitteiden saavuttamiseen. Työpaikalla ja tiimissä arvostus näkyy pieninä tekoina. Se, että kokee tulleensa kuulluksi ja kokee saavansa luottamusta, ruokkivat arvostuksen tunnetta. Jos esimies kuuntelee työntekijän mielipiteitä ja toimii tämän toiveiden tai ehdotusten mukaan, työntekijä kokee saavansa arvostusta, koska häntä on kuunneltu. Kun taas, jos esimies toimii päinvastoin eikä välitä työntekijän toiveista tai esimerkiksi kehittämisideoista, työntekijä voi kokea itsensä arvottomaksi.

Viime vuoden myyntipäivillä tiiminvetäjän puutteellisten vuorovaikutustaitojen myötä yhteistyö oli olematonta. Tiimissä ei puhallettu yhteen hiileen ja vaikka tavoitteena oli tehdä mahdollisimman paljon myyntiä, silti koimme, ettei tarkkaa yhteistä tavoitetta ollut. Huomasimme tiimin sisäiset jännitteet ja koimme, että olimme lisätaakkana tai ylimääräisinä tiimissä. Tiiminvetäjän olisi ollut syytä järjestää yhteisiä palavereja enemmän, luoda meihin jonkinlaisia kontakteja ja rohkaista muita tiimiläisiä ottamaan meihin yhteyttä. Yhteistyö tarvitsee jokaisen tiimiläisen panoksen, mutta aloite lähtee tiiminjohtajasta. Esimies tai tiiminvetäjä toimii roolimallina muille tiimiläisille, josta otetaan mallia. Millainen esimies, sellainen työyhteisö.

Myyntipäivillä ongelma oli ehkä se, että projektipäällikkö ei ottanut johtajan roolia. Hänellä oli selkeä rooli vetovastuusta ainoastaan pajoissa. Projektipäällikön olisi selkeästi kannattanut jakaa muutamia vastuualueita hyvissä ajoin muille tiimiläisille. Ja kun tullaan tähän kuulluksi tulemiseen, viime vuonna meidän ajatuksiamme ja kokemuksiamme ei otettu huomioon juuri millään tavalla. Esimerkiksi meidän aiempi myyntikokemuksemme ei tuntunut kiinnostavan tai, että onko meillä ideoita myyntipäiville. Koimme olevamme pelkkiä riippakiviä tiimille, ja että meistä ajatellaan, että ”ne on vaan ekaluokkalaisia, ei ne mitään osaa”. Tällainen kokemus myyntipäivistä on todella harmillinen, mutta onneksi tästäkin opimme. Tänä vuonna tiedämme, miten ottaa esipinkut alusta lähtien mukaan myyntipäiville.

Lähteet:

Jääskeläinen, H. 2020. Esimiehen vuorovaikutustaidot vaikuttavat tuottavuuteen – kuinka hallitset perusasiat? Luettu 12.10.2021. Esimiehen vuorovaikutustaidot vaikuttavat tuottavuuteen – kuinka hallitset perusasiat? – Brik

Kuusela, S. 2013. Esimiehen vuorovaikutustaidot. 1. painos. Helsinki: Sanoma Pro.