Opparista vitonen!

 

Eletään toukokuun 11. päivää ja näihin aikoihin monet muutkin jo tekevät tai vähintään suunnittelevat opinnäytetyönsä tekemistä. Tavoitteita ja motiiveja opinnäytetyön tekemiseen on monia, ja seuraava essee onkin tarkoitettu teille kaikille, jotka uskallatte tavoitella sitä kaikista parhainta eli vitosen arvosanaa. Miksi ihmeessä oikeastaan edes tavoittelemaan yhtään sen vähempää, koska onhan oppari kuitenkin se opintojemme ”kulmakivi”, joka mittaa omaa osaamistamme yksilötasolla kaikista parhaiten. Etenkin meillä Proakatemialla, kun arvioitavia suorituksia on melko vähän, on mielestäni erityisen tärkeää panostaa omaan oppariin ja osoittaa siinä osaamistaan.

 

Ennen oman opparini kirjoitustyötä olen tutkinut kahta erilaista vitosen arvosanaan oikeutettua opinnäytetyötä ja haastatellut kyseisten teosten kirjottajia eli Riku Mäkeä ja Joni Ramua. Huomiot, joita tein olivat hyvin yhtenäisiä ja seuraavaksi esittelen niistä keskeisimmät.

 

Aloittaminen

 

Aloittaminen on tunnetusti aina se kaikista vaikein osuus. Oli kyse sitten projektista, esseen kirjoittamisesta, tai varmasti monen mielestä sen kaikista isoimman haasteen, eli opparin tekemisessä. Prosessin aloittamiseen sain Rikulta ja Jonilta hyvin helpon ja tärkeän vinkin. Kannattaa lukea ennen työn aloittamista muutama erilainen opinnäytetyö, jotta saat kokonaiskuvan siitä minkälainen oppari voi olla. Lisäksi molemmat painottivat TAMKin opinnäytetyö-ohjeistuksen merkitystä. Siihen kannattaa ehdottomasti tutustua, koska siinä avataan tiivistetysti kaikki olennainen koko 15 opintopisteeseen oikeuttavan työn prosessista ja arviointikriteereistä. Löydät lähteistä suoran linkin ohjeistukseen, joten käythän sieltä nappaamassa itsellesi kopit talteen.

 

Aiheen rajaaminen

 

Aloittamista monella vaikeuttaa varmasti aiheen puuttuminen tai sen valinnanvaikeus. Meillä Proakatemialla on se etuoikeus, että voimme tehdä opinnäytetyön itselle tai omalle yrityksellemme ja sillä voi yhtä lailla saada sen vitosen arvosanan. Toinen hyvä vaihtoehto on tehdä oppari ulkoiselle toimeksiantajalle, jolloin aihe saattaa rajautua toimeksiantajan tarpeeseen. Jotta kirjoitustyö ja koko prosessi on mahdollisimman motivoiva ja helppo, sinun kannattaa valita aiheeksesi itseäsi oikeasti kiinnostava aihe. Tärkeää myös, että aihe on sellainen jossa pääset osoittamaan osaamistasi. Vitosen opparin aiheen on hyvä olla myös ajankohtainen ja jollain tavalla uudenlainen. Voit esimerkiksi miettiä pystytkö opparissasi ratkaisemaan ongelman uusilla ja innovatiivisilla ratkaisuilla.

 

Konkreettisena työkaluna aiheen kiteyttämisessä Riku ja Joni mainitsivat sisällysluettelon merkityksen. Se kannattaa hahmotella ensimmäisenä, jotta kirjoitustyö on helpompaa. Tällä pystyt pitämään huolen, ettei aihe poukkoile ja pysyt niin sanotusti asian ytimessä. Tärkeää on myös mennä syvälle asiaan ja aiheeseen, joten kannattaa valita ennemmin yksi tarkka aihe, kuin isompi kokonaisuus. Isossa kokonaisuudessa on se riski, että opinnäytetyö vain raapaisee asiaa pintapuolisesti.

 

Johdonmukaisuus ja tasapainoisuus

 

Jonin ja Rikun oppareista on havaittavissa selkeä kokonaisuus. Kirjoitus on johdonmukaista ja sen eri osa-alueet ovat tasapainossa keskenään. Tällä tarkoitan sitä, että mikään osa-alue ei jää pintapuoliseksi. Tekstissä pysytään asiassa, eikä siinä oikeastaan missään kohtaa eksytä aiheesta. Tekstiin on myös upotettu mukavasti erilaisia taulukoita, diagrammeja ja mindmappeja. Nämä kiteyttävät ja vetävät hyvin yhteen asioita ja tekevät lukijallekin asioiden sisäistämisestä helpompaa. Läpi opinnäytetyön on pidetty myös tarkasti mielessä sen tavoite, jota kohti mennään aihealueen johdannolla, sen tutkimisella, tutkimustuloksilla, uusilla ratkaisuilla ja pohdinnalla.

 

Kriittisyys

 

Vitosen oppari edellyttää kriittisyyttä. Aiheeseen tarvitsee perehtyä syvällisesti, sekä tutkia ja analysoida sitä. Ei ole väärin haastaa olemassa olevia näkemyksiä ja esittää uusia ratkaisuja. Mitä enemmän opinnäytetyössä on teoriaa ja tutkimustuloksia, sitä uskottavampi se myös on. Opinnäytetyössä ei ole tarkoituksena esittää pelkästään omia mielipiteitä, vaan kirjoittaa juurikin teorian pohjalle.

Riku Mäki on opparissaan ”Z-sukupolven johtaminen Suomessa 2020-luvulla” hyödyntänyt esimerkiksi taitavasti laadullista tutkimusta, teemahaastatteluita ja näiden sisältöanalyysia. Laadullisen tutkimuksen tarkoituksena on pyrkiä ymmärtämään kohteen laatua, ominaisuuksia ja merkitystä kokonaisvaltaisesti. Rikun tapauksessa hän onkin päättänyt tutkia z-sukupolven edustajia ja heidän ajatuksiaan kohdennettujen teemahaastatteluiden muodossa. Näissä on käyty keskusteluomaisesti haastattelua, jossa on pyritty saamaan teorian tueksi kokemusperäisiä tulkintoja ja etsimään vastauksia opinnäytetyön toimeksiannon tarpeisiin. Sisältöanalyysissa hän on taas pyrkinyt tarkastelemaan aineistoa eritellen, yhtäläisyyksiä ja eroja etsien.

 

Lähteiden merkitys

 

Lähteillä on opinnäytetyössä valtava merkitys ja herrat neuvoivatkin, että lähteet kannattaa omaa työtä helpottaakseen kirjata heti alusta alkaen selkeästi itselleen ylös. Kaikista pahinta oli kuulemma seurata joidenkin kohtalontovereiden taistelua lähteiden kirjaamisesta opparin viimeisessä vaiheessa, kun sitä ei oltu tehty alusta alkaen huolella.

 

Lähteiden on tärkeää keskustella keskenään, jotta ne eivät ole irrallisia. Lähteiden on myös hyvä olla ajankohtaisia ja tuoreita, koska eihän vanhentuneella tiedolla tee kovinkaan paljoa. Lähteitä itsessään on hyvä olla noin yksi per sivu, jotta se täyttää kiitettävän opinnäytetyön kriteerit.

 

Ratkaisu tarpeeseen

 

Läpi prosessin tekijän on tärkeää pitää mielessä miksi opparia tehdään. Se helpottaa aiheessa pysymistä ja ratkaisun selkeää esittämistä. Joni Ramu on esimerkiksi opparissaan ”Motivoiva ja sitouttava palkitsemisjärjestelmä” esittänyt toimeksiantajalleen uuden palkitsemisjärjestelmän myynnin tueksi. Se voidaan viedä testausvaiheeseen opinnäytetyön palautuksen jälkeen, joten se kertoo ratkaisun konkreettisuudesta. Ratkaisuun kiteytyy kaikki tähän mennessä tehty työ, joten sen merkitys vitosen oppariin on merkittävä. Opparia aloittaessa on siis äärimmäisen tärkeää määritellä tarkasti miksi opparia tehdään ja mitä sillä pyritään saavuttamaan.

 

Loppusanat

 

Seuraavaksi edessä onkin oman opinnäytetyön kirjoitusprosessin aloittaminen. Aion kirjoittaa opparin omalle yrityksellemme Value Creativelle. Aiheena myynnin sijoittaminen palvelupolkuun. Fokus etenkin kylmämyyntiin, koska siinä jos missä toivomme saavamme uusia ratkaisuja eli työkaluja käyttöömme tehdäksemme asiakkaallemme ostamisesta ja kanssamme asioimisesta yhä miellyttävämpää ja helpompaa. Konkreettisena mittarina tämä tulee näkymään myynnin ja asiakastyytyväisyyden kasvussa.

 

Loppusanan loppusanat

 

Näillä vinkeillä pääsemme toivottavasti kaikki askeleen lähemmäs tavoitettamme. Muistetaan myös kaiken itsenäisen tekemisen ohessa hyödyntää tiimin voimaa ja auttaa toinen toisiamme prosessissa. Jokaisella on myös oppariohjaaja, jota hyödyntää. Hänen tehtävänään on auttaa jokaista pääsemään omaan tavoitteeseen, joten kannattaa sparrailla opparia aktiivisesti ohjaajan kanssa.

 

Tsemppiä jokaisen omalle matkalle kohti vitosen opparia!

 

Lähteet

Ramu, J. 2018. ”Motivoiva ja sitouttava palkitsemisjärjestelmä” https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/154408/Ramu_Joni.pdf?sequence=1&isAllowed=y

 

Mäki, R. 2018 ”Z-sukupolven johtaminen Suomessa 2020-luvulla”

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/154400/Maki_Riku.pdf?sequence=1&isAllowed=y

 

Ohje opinnäytetyön tekemiseen, TAMK

https://intra.tamk.fi/fi/web/tutkinto-opinto-opas/ohje-opinnaytetyon-tekemiseen

 

AMK-opinnäytetyön arviointikriteerit, TAMK

https://intra.tamk.fi/documents/67978/4924600/Opinn%C3%A4ytety%C3%B6AMK_arviointikriteerit_muokattu.pdf/0dc66a1d-4a08-49b6-8c05-5bc73bd624e3