Tampere
30 Jul, Friday
17° C

Proakatemian esseepankki

Opinnäytetyöprosessi vol 2. – miten löytää aihe?



Kirjoittanut: Heidi Hydén - tiimistä Evision.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Oman opinnäytetyön aloittaminen on ollut haastavampaa kuin osasin kuvitella. Olen ollut siinä uskossa, että opinnäytetyö on yksi asia muiden joukossa ja se viimeinen rutistus ennen valmistumista. Olen edelleen sitä mieltä, mutta olen yllättynyt siitä, miten sitä hehkutetaan, painotetaan ja paisutellaan, kuin se olisi maailman kolmas ihme. Sivusta seuranneena ja kuunnelleena koko opinnäytetyön prosessin hössöttäminen ja ihailu on saanut minussa aikaan reaktioita, mitkä voisi rinnastaa pienimuotoiseen kapinointiin. En tiedä miksi tunnereaktio on ollut niin vahva. Ehkä se johtuu liian tarkoista raameista ja ”polusta”, mitä pitkin kaikkien pitäisi kulkea lammaslauman tavoin. Olen aina kulkenut omia polkujani enkä usko tämänkään prosessin olevan poikkeus. Olen päättänyt toteuttaa oman opinnäytetyöprosessini omalla tavallani ja tyylilläni. En silti aio kapinamielessä asettaa omaa rimaani yhtään alemmas vaan päinvastoin, joten moottorit käyntiin ja kohti kiitettävää arvosanaa.

 

Suosittelen vahvasti tutustumaan ennen oman opinnäytetyön käynnistämistä TAMKin opinnäytetyöohjeisiin ja arvostelukriteereihin. Henkilökohtaisesti opinnäytetyön suitsutuksen myötä koko opinnäytetyö tuntuu niin isolta möröltä, että minulla on hämärän peitossa, mistä tässä hommassa on edes kyse. Kirkastaa ajatuksia huomattavasti lyödä faktat tiskiin ensin, jolloin ymmärtää paremmin, minkälaista kokonaisuutta on lähdössä tekemään ja mitä siltä odotetaan. Tässä kohtaa kannattaa tietysti myös miettiä, tavoitteleeko erinomaista arvosanaa vai onko arvosanalla mitään merkitystä. Jos ei koe arvosanaa tärkeäksi, ei välttämättä tarvitse näin perusteellisesti joka kiveä kääntää. Olen koonnut seuraavaan tärkeimpiä asioita matkani varrelta, mitä kannattaa pitää mielessä opinnäytetyön alussa, mikäli jahtaa kiitettävää arvosanaa:

4 tärkeintä asiaa, mitkä vaikuttavat arvosanaan:
  • teoria
  • toteutus
  • tulokset
  • raportointi

 

Opinnäytetyön pitäisi synnyttää jotain uutta
  • käytännöllisyys
  • hyödyllisyys
  • ajankohtaisuus
  • sovellettavuus

 

Selkeä aiheen rajaus
  • keskity syvemmin pienempään osa-alueeseen kuin ympäripyöreästi laajaan aiheeseen
  • vertaa: huipputiimikokemus vs. yksilöiden vaikutus huipputiimikokemuksen syntymiseen
  • punainen lanka

 

Johdonmukaisuus
  • vertaile vitosen opinnäytetöitä muihin opinnäytetöihin
  • havaittavissa eheä rakenne, mikä etenee loogisesti
  • ei tarvitse olla rakettitiedettä tai kvanttifysiikkaa, vaan maalaisjärjellä ajateltuna saa erittäin toimivia kokonaisuuksia
  • ei tarvitse olla sanakirjoista poimittuja synonyymejä, vaan pärjää hyvin tavallisella sanastolla
  • useampi näkökulma asioihin -> erilaisia lähteitä, lähteet keskustelevat keskenään, kriittisyys, eri osiot tukevat toisiaan yms.

 

Moni opinnäytetyönsä aloittanut tai aloittamassa oleva varmasti tuntee tuskan aiheen valinnassa. Voin nostaa oman käteni ilmaan ja korkealle. Kuvittelin aiheeni olevan selkeä jo elokuussa 2020 ja tavoitteena silloin oli pusertaa opinnäytetyö purkkiin joulukuuhun 2020 mennessä. Ei mennyt kuin Strömsössä. Tämän jälkeen aihe ei tuntunutkaan enää ajankohtaiselta tai edes kiinnostavalta, joten tammikuun 2021 pyörittelin uusia aiheita. Aiheita on maailmassa ääretön määrä ja niitä voi mutustella loputtomiin. Haluankin tarjota oman toimivan menetelmäni, miten sain otteen omasta aiheestani. Varoituksena vielä, ettei menetelmä ole ennennäkemätön innovaatio jo olemassa olevasta työkalusta, vaan kapinahengessäni varsin maalaisjärjellä toteutettu perustyökalu.

 

Tavoitteena löytää omat kiinnostuksen kohteet ja sitä kautta lähteä kartoittamaan mahdollista aihetta opinnäytetyöhön:

 

Tarvikkeet:
  • paperi (valkoinen paperi ilman viivoja tai ruutuja toimii parhaiten)
  • kynä / kyniä (visuaalisena ihmisenä käytin eri värisiä kyniä)

 

Tee ajatuskartta:
  • kirjoita kaikki itseäsi kiinnostavat aiheet paperille (esim. johtaminen, tiimi yms.)
  • tässä vaiheessa älä rajaa mitään vielä, vaan kirjoita kaikki mikä mieleen juolahtaa
  • jalosta aiheita isommiksi kokonaisuuksiksi (esim. psykologia -> persoona, käyttäytyminen yms.)

 

Pohdi seuraavia kysymyksiä ajatuskartan pohjalta:
  • mikä aihe vetää puoleensa eniten?
  • voiko eri aiheista löytää yhtäläisyyksiä?
  • voiko eri aiheista rakentaa yhden kokonaisuuden?

 

Valitse aiheista yksi tai useampi, mitä lähdet työstämään eteenpäin:
  • jos aiheita on esimerkiksi kolme, mieti niiden %-osuutta opinnäytetyössä
  • muodosta piirakka, mihin määrittelet aiheiden osuudet konkreettisesti (esim. johtaminen 50 %, psykologia 30 % ja tiimi 20 %)
  • selkeyttää huomattavasti, kun tiedostaa, mihin laittaa paukkuja enemmän

 

Jalosta piirakkaa:
  • esimerkkinä johtaminen, psykologia ja tiimi -> avaa näitä lisää ajatuskartan avulla
  • korostuuko jokin muiden ylitse?
  • aiheuttaako jokin selkeästi tunteita?
  • ota ne tarkasteluun tarkemmin

 

Tutki:
  • hae valitsemallasi aiheella muiden opinnäytetöitä (Theseus.fi)
  • selaa kirjallisuutta, artikkeleita jne. (esim. Libguides, Andor yms.)
  • tutkimalla saa oivalluksia oman aiheen rajaamiseen
  • etenkin sisällysluetteloiden selaaminen auttaa hahmottamaan kokonaisuutta ja sitä kautta aiheen valinnassa

 

Kokeile:
  • listaa paperille otsikoita
  • ei kannata käyttää mitään suodatinta
  • nouseeko jokin esille enemmän?
  • syttyykö lamppu päässäsi?
  • valitse se

 

Kannattaa pitää mielessä, että aihetta ja otsikkoa voi muokata matkan varrella, mikäli syntyy kirkkaampia ajatuksia suuntaan tai toiseen. Suosittelen suhtautumaan TAMKin ja Proakatemian ohjeistukseen opinnäytetyön aloittamisessa varauksella. Seuraavat asiat pitäisi olla ohjeistuksen mukaan mietittynä ennen kuin voi hyväksyttää aiheen ja saada oman opinnäytetyövalmentajansa:

 

  • kenelle teen opinnäytetyön?
  • tavoite?
  • tarkoitus?
  • minkä tyyppinen opinnäytetyö?
  • tutkimuskysymykset?
  • tutkimusmenetelmät?
  • viitekehys? (mitä teorioita aion hyödyntää yms.)
  • alustava sisällysluettelo
  • alustava aikataulu prosessiin

 

Ohjeistuksesta minulle oli muodostunut kauhukuva, että opinnäytetyö pitäisi kokonaisuudessaan suunnitella jo melkein puoliksi valmiiksi, jonka jälkeen voi vasta hyväksyttää aiheen ja päästä virallisesti etenemään prosessissa. Omasta kokemuksestani haluan painottaa olla yrittämättä tehdä asiasta itselleen ahdistuksen huippua, koska totuus ei ole niin mustavalkoinen. Loppujen lopuksi riittää, että löytyy jokin suunta opinnäytetyöhön ja sitä kautta voi lähteä jo liikkeelle aiheen hyväksyntään ja oman opinnäytetyön rakentamiseen yhdessä opinnäytetyövalmentajansa kanssa. Eli painotuksena vielä yllä mainittujen kriteerien ei välttämättä tarvitse olla priimaa aiheen hyväksyntää varten. Toisaalta voin todeta kaiken turhautumisen jälkeen, että olen aika ylpeä omasta panoksestani jo ennen aiheen hyväksyntää. Olen toiminut täysin ohjeistetun kaavan mukaan ja miettinyt vankan pohjan opinnäytetyölleni. ”Hyvin suunniteltu, on jo puoliksi tehty” sanonta pitää varsin hyvin paikkaansa. Lähtökohdat toteutukselle on huomattavasti paremmat, kun on itselleen ensin selventänyt, mitä on tekemässä. Tyylejä on monenlaisia ja tämä on minun tyylini, joka toimii hyvin järjestelmälliselle tyypille erittäin hyvin.

 

 

 

LÄHTEET:

 

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut verkossa

https://www.theseus.fi

TAMK. Ohjeet opinnäytetyön tekemiseen ja opinnäytetyön arviointikriteerit https://www.tuni.fi/opiskelijanopas/kasikirja/tamk?page=3104

Tiedonhakuvaihtoehto

https://libguides.tuni.fi/etusivu

Tiedonhakuvaihtoehto

https://www.tuni.fi/fi/kirjasto#switcher-trigger–andor

 

Aihetunnisteet:
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close