Tampere
30 Jul, Friday
17° C

Proakatemian esseepankki

Opinnäytetyöprosessi vol 1. – miten liikkeelle?



Kirjoittanut: Heidi Hydén - tiimistä Evision.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

Suunnittelu

Prosessin suunnittelussa tärkeintä on tunnistaa oleellisin tehtävä sillä hetkellä eli puhutaan priorisoinnista. Tehtävän pitäisi olla sellainen, mihin käytetään aikaa ja energiaa ennen kuin siirrytään seuraavaan tehtävään. Kannattaa pitää mielessä, että välttämättä tärkein tehtävä ei ole aina jokin yksittäinen tehtävä, vaan se voi rakentua isommasta kokonaisuudesta, mikä edistää suurpiirteisesti koko kokonaisuutta. (Paju 2019.)

 

Samankaltaisten työtehtävien ketjuttaminen tehostaa työn edistymistä eli tavoitteena on vähentää päivän aikana tapahtuvia orientaatioloikkia. Käsitteenä orientaatioloikalla tarkoitetaan sitä, kuinka kauan kuluu aikaa siirtyä toisesta tehtävästä toiseen. Kestää aikaa hypätä esimerkiksi sähköpostien kirjoittamisesta innovoinnin pyörteisiin. Ideana on siis rytmittää päivän tehtäviä samankaltaisuuden mukaan, jotta voisi toimia tehokkaammin ilman orientaatioloikan tuottamaa haastetta päästä uuteen tehtävään sisälle ja vauhtiin. (Paju 2019.) Orientaatioloikkien vähentäminen kuulostaa loogiselta opinnäytetyötä ajatellen. On luultavasti tehokkaampaa käyttää aikaa esimerkiksi tiedonhakuun ja listata niitä ylös, kuin hakea tietoa ja samalla kirjoittaa tai luoda kaavioita. Tätä aion itse ainakin hyödyntää omassa työssäni.

 

Tavoite

Hyvän tavoitteen määrittelyssä oleellisinta on sen liikkeelle paneva voima ja liikkeellä pysyminen sen avulla. Jos huomaa puhuvansa, että jotain pitäisi tehdä, niin kannattaa pysähtyä miettimään, onko määritelty tavoite oikeasti puhutteleva ja puoleensavetävä vai pakotettu velvoite. (Paju 2019.) Tavoitteiden puolestapuhujana pidän tätä äärimmäisen tärkeänä. Tavoitetta miettiessä huomioisin seuraavat asiat: mitä arvosanaa lähdetään tavoittelemaan, minkälainen aikataulu työlle asetetaan, miten tavoitteeseen päästään eli mitkä ovat välietapit matkan varrella, miten arvottaa prosessin omassa elämässään ja mistä tietää olevansa perillä. Kirkastettuaan itselleen edellä mainitut asiat, on hyvä pohja lähteä rakentamaan itsensä näköistä kokonaisuutta. Suosittelen kirjaamaan tavoitteet ylös, jolloin niihin voi palata aina tarvittaessa. Toisinaan saattaa fokus harhailla ja merkityksen puute johtaa motivaation lopahtamiseen, jolloin asettamien tavoitteiden kertaus voi olla paikallaan.

 

Aikataulutus

Olen asettanut itselleni tavoitteeksi saada valmiiksi opinnäytetyöni viimeistään elokuussa 2021. En halua viimeiselle puolivuotiselle syksylle enää paineita tällaisen prosessin muodossa, joten siksi valikoin kyseisen aikataulun itselleni. Ihannetilanteessa opinnäytetyöni valmistuisi jo keväällä 2021. Liian suuri paine voi kuitenkin vaikuttaa negatiivisella tavalla työhöni, joten eteneminen rauhassa on parempi. Olen myös oppinut kuuntelemaan itseäni ja liian suuret vaatimukset itseäni kohtaan voi välillä tuottaa haasteita, joten olen mielestäni perustellut aikatauluni itselleni varsin selkeästi.

 

Viikkotasolla aion pyhittää opinnäytetyöni tekemisen ykkössijalle. Tällä hetkellä projektit ovat jäädytetty omalta kohdaltani alkukesään asti, joten viikolle jää luonnollisesti enemmän tunteja keskittyä opinnäytetyön työstämiseen. Ainoastaan viikkoihin pitää sisällyttää esseet, tiimin yhteiset hetket ja valinnaisen kielen opiskelu. Toisaalta tunteja tuntuisi olevan enemmän, mutta toisaalta tunnit ovat rajallisia, joten uskon hyvän suunnittelun auttavan hahmottamaan tilanteen konkreettisella tasolla. Suunnitelmassa pitää muistaa myös pysyä. Ei ole järkevää suunnitella viikot huolellisesti ja sen jälkeen olla noudattamatta suunnitelmaa. Esimerkkinä voisin käyttää jo valmistuneilta kuultuja tarinoita, kuinka yhtäkkiä kaikki tuntuukin mielenkiintoisemmalta ja hauskemmalta kuin opinnäytetyö. On täysin ymmärrettävää, että aina ei voi olla sata lasissa ja hengähdystauko saattaa jopa viedä asioita huomattavasti eteenpäin. Fokus täytyy yrittää kuitenkin säilyttää prioriteetti ykkösessä eli opinnäytetyössä.

 

Raakile omaan aikataulutukseeni:

  • 26 viikkoa (deadline elokuu 2021)
  • 72 päivää (ma, ke, pe)
  • 624 tuntia (8 tuntia / päivä = 24 tuntia / vko)
  • 1 sivu / päivä = 3 sivua / vko

 

Suunnitelma on todella raakile, mutta mielestäni suuntaa antava ja jos sitä noudattaisi 100 %, työ puksuttaisi höyryjunan tavoin tasaiseen tahtiin eteenpäin ja lopulta valmistuisi ajallaan. Tietenkään mikään ei mene täysin suunnitelmien mukaan ja aion varautua siihen, että toisinaan voi tulla takapakkia, kun taas toisinaan voi olla, että löytää flown kirjoittamiseen ja sivuja tuleekin kertaheitolla enemmän kuin yksi. Flown saavuttaminen edellyttää tasapainoa itsensä ja tehtävän haastavuuden välillä, mahdollisuuden keskittyä häiriöttömästi, tunnetta tehtävän edistymisestä ja aikaansaamisesta sekä ymmärrystä päämäärästä ja tavoitteesta, jonka osaa sanoittaa itselleen siten, mikä riittää, mikä on hyvä tai milloin on päässyt tavoitteeseen (Paju 2019). Suunnitelma on mielestäni sitä varten, että voin istuttaa sen takaraivooni ja noudattaa sitä pääpiirteittäin. Järjellä mietittynä kahdeksan tuntia päivässä opinnäytetyön tekemistä kuulostaa varmaan jokaisen korvaan melko puuduttavalta. Aion tehdä prosessista itselleni niin sanotun työn, jolloin on helpompi suhtautua siihen tietynlaisella vakavuudella.

 

Kirjoittaminen

Kirjoittaminen ei ole kaikille välttämättä se mieluisin tehtävä. Lohdutukseksi niille, jotka kamppailevat kirjoittamisen kanssa, voin todeta kamppailevani kirjoittamisen kanssa usein, vaikka olenkin hyvä kirjoittamaan ja ilmaisen itseäni huomattavasti paremmin kirjoittamalla. Usein aloittaminen tuntuu vaikeimmalta. Tahmainen alku ei varmasti helpota tunnetta siitä, kuinka vielä olisi 50 sivua jäljellä. Kirjoittaminen ei ole itsestään selvä taito, jota voisi verrata opittuihin taitoihin kuten esimerkiksi polkupyörällä ajamiseen. Se on monimutkainen prosessi, jota voi verrata koneeseen. Kone ei välttämättä toimi, jos jokin osa on rikki tai puutteellinen. Ulkoiset tekijät vaikuttavat oleellisesti monimutkaisuuteen esimerkkinä stressi, väsymys tai mielenterveydelliset ongelmat. (Svinhuvfud 2016.)

 

Svinhuvfudin (2016) mukaan asennemuutos ja omien käsityksien tarkastelu auttaa kirjoittamisen prosessissa. Hänen mukaansa seuraavilla monelle tutuilla ajatusmalleilla on haitallisia vaikutuksia kirjoittamisessa:

 

  • Hyvä kirjoittajat eivät näytä keskeneräistä tekstiään muille
  • Hyvä kirjoittajat aloittava kirjoittamisen vasta saavutettuaan oikeanlaisen vireen
  • Hyvä kirjoittajat aloittavat kirjoittamisen vasta, kun heillä on uusi ja luova idea
  • Hyvä kirjoittajat aloittavat kirjoittamisen vasta, kun heillä on pitkä yhtenäinen ajanjakso käytettävissään
  • Hyvät kirjoittajat tuottavat lopullisia tuotoksia yhdeltä istumalta
  • Hyväksi kirjoittajaksi ei voi kehittyä, sellaiseksi synnytään

 

Mikäli luettelosta löytyy itselleen tuttuja käsitteitä, kannattaa kokeilla kääntää ajatus toiseen suuntaan ja katsoa avoimin mielin, mitä muutos voi tuoda tullessaan. Anna keskeneräinen teksti luettavaksi muille, jonka avulla voi saada arvokasta palautetta ja rohkaisua kirjoittamiselle. Menestyneet kirjailijatkin hyödyntävät kustannustoimittajalla luetuttamista. Helposti puurtaa myös yksin ja sokeutuu omalle tekstilleen, joten toisen silmillä katsottuna kirjoittaminen voi saada täysin uutta puhtia. Pyri kirjoittamaan säännöllisesti, mieluiten päivittäin ja mahdollisesti samaan aikaan. Uusi rutiini voi helpottaa kirjoittamisen aloittamista. Kirjoita asioista, mitkä ovat jääneet mieleen tai mikä tuntuu ajankohtaiselta. Voi myös jatkaa jo aikaisemmin työstänyttä tekstiä. Harjoittele kirjoittamista vapaalla kirjoittamisella. Ensimmäistä versiota voi aina muokata eikä sen tarvitse olla lopullinen teksti. Liian suuret vaatimukset ensimmäistä tekstiä kohtaan voi tehdä hallaa. Oma tahto ja usko ohjaavat kirjoittajana kehittymistä, koska kirjoittamisessa voi kehittyä yhtä lailla kuin muissakin asioissa. (Svinhuvfud 2016.)

 

Svinhuvfudin listaamien asioiden lisäksi miettisin seuraavia kysymyksiä kirjoittamisen mukavuuden kannalta:

  • milloin olen tehokkaimmillani?
  • olenko aamu- vai iltaihminen?
  • onko minulla kotona jokin erityisen hyvä paikka kirjoittamiselle?
  • tuntuuko paremmalta istua, seistä tai maata?
  • keskitynkö paremmin hiljaisuudessa vai äänien keskellä?
  • asetanko tavoitteeksi tietyn sanamäärän vai kirjoitanko fiiliksen mukaan?
  • miten voin virkistää tahmaista kirjoittamista? (tauko, ulkoilemaan jne.)

 

Palkitseminen

Palkitsemisen idean kuulin valmistuneelta opiskelijalta ja mielestäni se oli inspiroiva ajatus. Monesti pitkän työviikon jälkeen sitä haluaa palkita itsensä esimerkiksi syömällä hyvin ravintolassa tai merkkipäivinä muistaa itseään jollakin tavalla. Eikö opinnäytetyöstäkin voisi palkita itsensä? Prosessina se on pitkä, vaatii aikaa ja sitoutumista, joten minua ajatus palkinnosta rankan rupeaman jälkeen motivoi. Tiedostamalla ajatuksen siitä, että helpotuksen tunteen lisäksi saisi vielä palkinnonkin houkuttelee. Palkintoa voi kukin miettiä omalta kohdallaan, enkä itsekään vielä tiedä, mikä se omalla kohdallani on, mutta odotan sitä jo innolla.

 

Mieti sopivasti, mutta älä mieti liikaa

Olen kuullut puhuttavan monesti siitä, kuinka pitäisi lähteä vain tekemään eikä miettiä sen enempää. Osittain voin allekirjoittaa väittämän, olen kuitenkin sitä mieltä, että mietintämyssylle kannattaa antaa oma aikansa muhia. Helpottaa etenemistä, kun selventää ensin itselleen tietyt faktat. Bongasin verkkosivuston Oppariapu.wordpress.com, joka käsittelee opinnäytetyön kirjoittamista ja antaa vinkkejä prosessin kanssa kamppaileville. Mieleeni jäi erityisesti opinnäytetyön jo suorittaneen kaksi vinkkiä:

 

”Panostaisin suunnitteluun enemmän: mitä olen tekemässä, kenelle sitä teen, miksi sitä teen ja mikä on lopputulos”

 

”En olisi ottanut siitä mitään paineita”

 

Kiteytettynä siis vielä kaikille prosessin aloittaneille ja tuleville aloittajille. Ympäri mennään, yhteen tullaan eli suunnitteluun kannattaa panostaa alkumetreistä lähtien. Suunnittelun myötä uskon paineidenkin häviävän harteilta, koska on varmempi omasta tekemisestä ja tavoite on selkeä sekä aikataulutuksen myötä opinnäytetyötä ei tarvitse kasata yhdessä yössä valmiiksi. Loppujen lopuksi eihän tässä ole kuin yksi kukkula enää kiivettävänä, jonka päällä odottaa SE palkinto!

 

 

LÄHTEET:

 

Paju, S. 2019. Järki töihin! Parempien työtapojen kehittämisopas. 1 verkkoaineisto. Jyväskylä: Tuuma.

Svinhuvfud, K. 2016. Kokonaisvaltainen kirjoittaminen. 1 verkkoaineisto. 3.painos. Helsinki: Art House.

Vinkkejä opinnäytetyöhön ja vertaistukea.

https://oppariapu.wordpress.com/2016/02/16/vinkit-jaksamiseen/

 

Aihetunnisteet:
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close