Tampere
20 Jan, Wednesday
-6° C

Proakatemian esseepankki

Opinnäytetyön motorola



Kirjoittanut: Titta Savolainen - tiimistä Kajo.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Opinnäyteopas ammattikorkeakouluille
Juha Hakala
Esseen arvioitu lukuaika on 6 minuuttia.

Opinnäytetyön motorola

Opintojen yksi suurimmista uurastuksista eli opinnäytetyö on nyt paketissa. Prosessi on sellainen taival, että koin arvokkaaksi käydä sen vielä mielessäni läpi motorolan keinoin ja toivottavasti tätä kautta voin jakaa myös vinkkejä muille, joilla prosessi on juuri käynnissä tai vielä vasta edessä. Itse koin arvokkaaksi keskustella muiden kanssa opinnäytetöistä ja itse prosessista, sillä ei ole yhtä ainoaa ja oikeaa tapaa tehdä sitä ja menee aikansa, ennen kuin löytää sen itselleen sopivimman tavan.

Mikä meni hyvin?

Aloitin ajoissa ja perehdyin laajasti teoriaan. Tietojenkäsittelijöillä on pakollinen kuuden opintopisteen kurssi opinnäytetyöhön liittyen. Tuon kurssin aloitin tammikuussa ja siinä samalla kartoitin kiinnostavia aiheita. Aihe tuli sovittua toimeksiantajan kanssa maalis-huhtikuussa, mutta lopulta elo-syyskuussa päätin jatkaa opinnäytetyötä omana työnäni monesta muuttujasta johtuen. Alku ja aiheen vaihtuminen eivät kuitenkaan menneet hukkaan, sillä ensin olin perehtynyt brändäykseen ja sitä sivuten yrityskulttuurin teoriaan. Lopulta aiheekseni rajautui työnantajamielikuva ja siihen liittyen työnantajabrändäys ja organisaatiokulttuuri. Tässä lopullisessa rajauksessa oli suuri apu siinä, että olin jo keväällä kahlannut paljon teoriaa ja kesällä sen etsimisen mittaan löysin kiinnostavia tutkimuksia aihepiiriin liittyen. Syksyn alkuun oli tärkeä rajata aihetta näiden perusteella lisää ja löytää se aihepiiristä itseäni kiinnostava kärki, johon rajaukseksi valikoitui rekrytointiviestintä. Lopullinen aiheeni olikin ”Työnantajamielikuvan merkitys IT-alan rekrytointiviestinnässä”.

Perehdyin ohjeisiin ja muiden opinnäytetöihin. Meni vähän liian pitkään siinä, etten saanut hahmoteltua edes sisällysluetteloa, pää vain löi tyhjää ja onnistuin luomaan vain uusia mindmappeja aihealueestani. Opinnäytetöistä kertovista kirjallisuuslähteistä poimin kuitenkin yleiset vinkit sisällysluettelon rakenteeseen. Lisäksi luin muiden sellaisia opinnäytetöitä, joista tiesin, että tekijä oli saanut arvosanaksi viitosen. Näistä keräsin vinkit ja sovelsin niitä omassa opinnäytetyössäni. Omaan aihealueeni liittyvistä opinnäytetöistä ja graduista tarkistin aina lähdeluettelon ja sitä kautta etsin hyviä lähteitä myös omaan teoriaosuuteeni. Halusin aina etsiä alkuperäisen lähteen ja varmistaa sieltä oman tulkintani lähteiden sanomasta, sillä aina tuntemattomien opinnäytetöistä ja graduista ei voinut olla varma sille annetusta arvosanasta ja lähdeviitteiden paikkansapitävyydestä.

Vaihdoin rohkeasti suuntaa, kun huomasin junnaavani paikallaan. Aluksi minulla oli tosiaan opinnäytetyölleni toimeksiantaja ja aihe. En kuitenkaan ehtinyt keväällä perehtyä aiheeseen riittävästi projektikiireiden takia ja kesällä huomasin olevani jumissa aiheen kanssa: en löytänyt millään teoriaa tai aiempia tutkimuksia aiheeseen liittyen. Tunsin olevani koko ajan jumissa! Se turhautti ja pelkäsin tuottavani pettymyksen toimeksiantajalleni. Tässä vaiheessa olin juuri lukemassa oppaita opinnäytetyön kirjoittamisesta ja törmäsin herättelevään esimerkkiin ja vinkkiin opinnäytetöitä ohjaavalta opettajalta: ”Noudata terveen järjen ohjetta ja vaihda sittenkin aiheeseen, jota on edes jonkin verran tutkittu!” Otin itseäni niskasta kiinni ja sovin toimeksiantajan kanssa sopimuksen purkamisesta, mikä otettiin hyvin ja ymmärtäväisesti vastaan. Tunsin oloni helpottuneeksi ja sain uuden kipinän kartoittaa aihepiiriä. Oli suuri vapaus päästä tekemään opinnäytetyötä nyt täysin itselleni sopivaan tahtiin, kun koko kevät oli mennyt projektien ja muiden tahojen määrittelemässä tahdissa.

Rajasin ja perustelin valintani. Opinnäytetyöhön ei ole tarkoitus saadakaan mahtumaan kaikkea mahdollista aihepiiriin liittyen, vaan sen on tarkoitus osoittaa tekijänsä perehtyneisyyttä aiheeseen ja perusteluja rajauksen valinnoille. Sen on oltava eheä kokonaisuus alusta loppuun – se mitä johdannossa aloitetaan, vedetään tiivistetysti kasaan ja täydennetään pohdinnassa. Rajausta tein monessa kohtaa prosessia ja kävin läpi laajasti teoriaa. Perustelin valintani teoriaan ja tutkimuksiin viitaten ja rajaus auttoi myös itseäni löytämään fokuksen. Oli tärkeää määritellä itselleni se punainen lanka, jota kuljettaisin läpi koko opinnäytetyön.

Kuva 1. Oman opinnäytetyöprosessin kuvaus

Valitsin itseäni kiinnostavan ja ammatillisesti kehittävän aiheen. Mielestäni jo keväällä, kun kartoitin toimeksiantajia, niin etsin aihetta omista mielenkiinnonkohteista. Aluksi luulin näin olevankin, mutta kun kevään kiireiden jälkeen sain hengähtää ja miettiä aihetta tarkemmin niin huomasin, etten saanut siihen tarttumapintaa ja mielenkiinnonkohteeni olivat muuttuneet. Kun päätin tehdä opinnäytetyön itselleni ammatillisen kasvuni tueksi, sai opinnäytetyöprosessini aivan uuden vaihteen päälle ja enää en lykännyt asioiden tekemistä viikkotolkulla.

Kieliasu, lähdeviitteiden käyttö ja lähteiden laatu ja määrä. On tärkeää, että opinnäytetyö on sujuvasti ja mielenkiintoisesti kirjoitettu. Tätä tukee huoliteltu ja asiallinen kirjoitusasu. Jos lukija huomaa jatkuvasti kielioppivirheitä tekstissä tai virkkeet kestävät kokonaisen kappaleen verran, on opinnäytetyö raskas lukea ja sisältöön on vaikea keskittyä kunnolla. Vaikka sisältö olisi timanttinen ja lisäarvoa tuottava, ei sitä lukija välttämättä pääse huomaamaan, kun kompastuu jatkuvasti muotoilu- tai kielioppivirheisiin. Lähdeviittauksiin on olemassa hyvät ohjeet TAMKin intrassa ja lisäksi kielioppiin liittyen netti on pullollaan sivustoja, joista saada apua. Kannattaa myös rohkeasti luetuttaa tekstiään muilla ja pyytää palautetta! Lähteitä tulee olla riittävästi ja niiden laatuun on myös kiinnitettävä huomiota, esimerkiksi lähteiden julkaisuvuoteen ja -tyyppiin. Esimerkiksi 30 vuotta vanha kirja brändäyksestä on auttamatta liian vanha ja epäluotettava lähteenä, kun uudempiakin on varmasti saatavilla. Minulla oli lähes kaksi sivua lähteitä ja ne olivat sekä kirjoja, akateemisia artikkeleita, nettiartikkeleita että ajankohtaisimpia tutkimuksia. Lisäksi lähteitä oli paljon myös englanninkielisestä kirjallisuudesta, koska aihepiirinä työnantajamielikuva on vielä akateemisista lähteistä katsoen hyvin nettiartikkelipohjaista ja kaipasin myös akateemisempia lähteitä nettiartikkeleiden tueksi.

Mitä opin? Mitä vien käytäntöön?

On päätettävä, koska on valmis. Minulla on tapana hioa asioita tunnollisesti jopa turhauttavan pitkään. Luonnollisesti opin paljon opinnäytetyöni aiheesta ja lopulta innostuin siitä niin paljon, että olisin kovasti halunnut vielä jatkaa, ja sopia lisää haastatteluita. Fakta kuitenkin oli se, että halusin myös valmistua tiimin mukana ja sitä varten piti tehdä päätös, että aineisto on kasassa. Kun tuo päätös oli tehty, oli levollisempi mieli viimeistellä opinnäytetyö ja palauttaa se ohjaajalle. Tässä auttoi ymmärrys siitä, että teen opinnäytetyön itselleni enkä muille ja kun se on riittävä minulle, on se myös riittävä muille.

Opinnäytetyö on jokaisen henkilökohtainen prosessi. Sitä ei tule verrata muiden opinnäytetöihin tai prosesseihin, sillä kaikki me olemme erilaisia ja lähdemme siten myös tekemään opinnäytetyöt eri lähtökohdista. Minulla on taustallani jo yksi aiempi opinnäytetyö restonomiopinnoista ja vaikka kuvittelin, että sen vuoksi tämä opinnäytetyö tulisi sujumaan edellistä helpommin, olin väärässä. Kuten Hakala kirjassaan lohdullisesti toteaa, elämäntilanne tulee ottaa huomioon opinnäytetyöprosessissa. Tällä kertaa minulla se oli täysin erilainen kuin ensimmäisellä kerralla. Lisäksi erona oli se, että ensimmäisen opinnäytetyöni tein yritykselle, jossa suoritin myös harjoittelun. Tällä kertaa minulla ei Proakatemian opintojen puitteissa ollut harjoittelupaikkaa, johon luonnollisesti kytkeä opinnäytetyötä ja sen aihetta. Loppujen lopuksi tämä oli parasta mitä olisi voinut käydä, sillä opinnäytetyöstä tuli minulle merkityksellinen, kun sain sen itse määritellä ja rajata. Koin tekeväni sen nimenomaan itselleni ja se alkuhaasteiden jälkeen tämä oivallus motivoi minua tekemään parhaani sen eteen.

Mitä kehitettävää?

Aikataulussa pysyminen. Hakala toteaa, että kokemusten mukaan suurin haaste opiskelijoiden opinnäytetöissä on aikataulussa pysyminen. Aina on kiire ja asioita ei tajua aloittaa riittävän ajoissa. Etenkin jos opinnäytetyöllä on toimeksiantaja, ovat osapuolet riippuvaisia toistensa aikatauluista ja tekemisistä. Tämä ei tullut itselleni yllätyksenä, että aikataulu venyi huomattavasti. Alun perin suunnittelin olevani valmis elokuun alussa, mutta koska juuri tuolloin syntyi myös päätös luopua toimeksiantajasta, niin käytännössä aloitin lähes puhtaalta pöydältä ja tein opinnäytetyön kolmessa kuukaudessa elokuusta marraskuun loppuun. Asetin syksyn mittaan itselleni välitavoitteita ja sovin parin tiimiläisen kanssa hetkistä, jolloin opinnäytetöitä työstäisimme yhtä aikaa. Näin oli helpompi tehdä sitä silloin kun oli suunnitellut, koska oli luvannut sen myös jollekin toiselle. Aikatauluissa olin myös itselleni kuitenkin armollinen, sillä myös syksyn mittaan tuli jatkuvasti muuttujia, jotka vaikuttivat päivä- ja viikkosuunnitelmiini.

Kirjoita joka päivä edes jotain. Vanha klisee, jonka kuulee varmasti ainakin valmentajilta, jos ei muilta. Tämä olisi kannattanut toteuttaa jo aiemmin keväällä, mutta sen arvon huomasi lopulta syksyllä kun aikataulut alkoivat painamaan päälle. Kun opinnäytetyötä tekee säännöllisesti, muistaa paremmin mitä on tehnyt ja mitä on vielä edessä. Joka päivä ei ole pakko kirjoittaa asiatekstiä – toisinaan kävin vain läpi lähteitä ja poimin niistä itselleni erilliseen Word-tiedostoon hyviä lainauksia, jotka sitten jonain toisena päivänä kävin läpi ja muotoilin omin sanoin lopulliseen opinnäytetyöhön. Tällä tekniikalla oli myös itselleni helpompi saada niin sanotusti lähteet keskustelemaan keskenään, kun ensin olin kerännyt ne Wordiin ja sieltä lähdin etsimään niistä yhtäläisyyksiä ja mahdollisia erilaisia näkemyksiä aihealueisiin liittyen.

Opettele sanomaan ei. Tätä tulee treenattua koko akatemia-aika, ja silti se on yhtä haastavaa. Olin jo joulutauolla aikatauluttanut keväälle aikaa opinnäytetyölle, mutta lopulta yksi iso projekti vei lähes kaiken ajan ja en ehtinyt paneutua opinnäytetyöhön kunnolla. Joustin liikaa sekä tiimille läsnäoloissa että kyseisessä projektissa siitä, mikä on vastuualueeni. Opin vasta akatemian viimeisenä vuonna sen, miten suuri merkitys on sillä, että saan kokonaisen päivän tai parikin päivää keskittyä yhteen ja samaan asiaan. Etenkin akatemialla oppii siihen, että monta rautaa pitää olla tulessa koko ajan. Ei tarvitse. Tärkeää on opetella priorisoimaan tehtävät ja tunnistamaan mitkä oikeasti ovat tärkeitä tehtäviä ja hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Minua harmittaa, että yhdessä vaiheessa syksyä olin paljon pois tiimin yhteisestä toiminnasta, vaikka olisin kovasti halunnut olla kaikessa mukana. Tämä kuitenkin oli todella tarpeellista ja hyödyllistä eristäytyä hetkeksi akatemiasta ja keskittyä opinnäytetyöhön, jotta sain pidettyä sen kirkkaana mielessäni ja tehtyä isompia harppauksia eteenpäin kuin jos olisin lähes päivittäin käynyt akatemialla ja pilkkonut päiväni useampaan osaan.

Suunnittele ja kontaktoi haastattelut ajoissa. Myönnän, että minulle tuli todella kiire haastatteluiden osalta. Tämä johtui kahdesta syystä: halusin hioa haastatteluiden aiheen huolella ja siksi saada opinnäytetyön teoriaosuuden valmiiksi ennen haastatteluita. Minulla oli myös hirveästi kysymyksiä, joita olisin halunnut kysyä. Vietin taas liikaa aikaa oman pääni sisällä ja vasta kun pyysin apua haastatteluiden suunnitteluun, niin johan taas pääsin harppauksen eteenpäin, kun muuten olisi tarponut itse paikallani taas hetken. Joten ensi kerralla, kun tulee taas jumitettua liikaa paikallaan, pitää muistaa nykiä muita hihasta! Toisena kehitettävänä on haastateltavien kontaktointi: oli ollut jo pidempi aika siitä, kun minulla on ollut tarve kontaktoida projekteihin tai muihin opintoihin liittyviä henkilöitä. Oli siis ehtinyt kasvaa ”puhelinmörkö” päässäni ja jännitin ja lykkäsin soittamista. Onneksi ehdin myös kontaktoida muutamaa henkilöä sähköpostitse, sillä on paljon mukavampi soittaa myöhemmin kyseiselle henkilölle ja keskustella tarkemmin aiheesta, kun hän on jo ensin ehtinyt lukemaan viestisi ja tietää mitä asia koskee. Loppujen lopuksi kaikki haastattelut olivat todella rentoja ja olisinkin halunnut päästä vielä haastattelemana lisää alan ammattilaisia aiheeseen liittyen.

Vinkit muille opinnäytetyöprosessiin

  • Aloita aiheen miettiminen ajoissa. On hyvä kypsytellä itseä kiinnostavia aiheita ja miettiä, mikä toisi sinulle itsellesi lisäarvoa opinnäytetyön muodossa.
  • Mieti, voitko yhdistää opinnäytetyön johonkin projektiin. Näin opinnäytetyö saa lisäarvoa projektilta ja toisinpäin!
  • Lue toisten opinnäytetöitä ja hae niistä ideoita ja inspiraatiota omaasi. Muista kuitenkin, että jos opinnäytetyö ei ole jonkun tuttusi, et voi Theseuksen perusteella tietää, mikä arvosana opinnäytetyölle on annettu. Muista siis olla kriittinen lukiessasi.
  • Lue kirjoja opinnäytetyön tekemisestä sekä tutkimusmenetelmistä. Useat kirjat sisältävät hyviä esimerkkejä valmiista opinnäytetöistä ja niistä on hyvä poimia ideoita omaan opinnäytetyöhön sekä siihen, mikä tutkimusmenetelmä tai -menetelmät toimisivat parhaiten oman opinnäytetyösi tutkimusosiossa.
  • Keskustelkaa tiimissänne ajoissa opinnäytetöistä ja niiden tekemisen vaikutuksesta tiimiin. Jokaisen tulisi saada riittävästi aikaa paneutua vain ja ainoastaan opinnäytetyöhön ilman, että tiimi vaatii läsnäoloa tai työpanosta projekteissa, pajoissa tai esim. final campin valmisteluissa.
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close