Tampere
15 Jan, Friday
-26° C

Proakatemian esseepankki

Oodi arjen huumorille



Kirjoittanut: Jenna Tirkkonen - tiimistä Evision.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Ajatuksia arjen huumoriin
Heidi Holmavuo
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Oodi arjen huumorille

Yleensä jos joltain ulkopuoliselta kysyy, mikä asia minusta on jäänyt päällimmäisenä mieleen, on vastaus lähes poikkeuksetta; iloinen asenne, nauravaisuus, jatkuva hymyily ja hyväntuulisuus tai ylipäänsä positiivinen olemus. Mielestäni kaiken ei tarvitse olla niin vakavaa. Se ei tarkoita kuitenkaan sitä, etten ottaisi mitään tai ketään vakavasti, tai sitä, että naurulla kuittailtaisiin esimerkiksi virheitä. Se tarkoittaa sitä, että huumori ja nauru saa olla osa työskentelyä, eikä sitä kannata pidätellä turhaan. Kaikkien ei kuitenkaan tarvitse olla samanlaisia, eikä mikään olekaan kamalampaa kuin teennäinen, teeskennelty iloisuus ja tekopirteys. Itseäni positiviinen asenne auttaa jaksamaan arjessa, ja se on yllättävänkin suuri apu esimerkiksi vastoinkäymisissä. Tarkoittamatta tietenkään taas sitä, että jokainen vastoinkäyminen otetaan vastaan hymyssäsuin ja avosylin; vaikeita päiviä on vain helpompi sietää, kun tietää huomisen olevan taas jo parempi. Huumoritutkija Pirjo Vesa tahtoisi ihmisten pääsevän eroon siitä käsityksestä, että iloisuus olisi yhtä kuin pinnallisuus tai epäuskottavuus (Yle, 2015). Vakava on yksinkertaisesti Vesan mukaan vain virallinen, ei sen uskottavampi. Positiivinen huumori Vesan mukaan lisää tuottavuutta ja onkin keskeinen osa työtä.

”Jos huumori töissä lisää yhteenkuuluvuutta, poistaa stressiä, purkaa jännitteitä, auttaa kasvamaan yhteen ja vähentää sairaspoissaoloja, miksi emme pyrkisi nauramaan enemmän?” – Heidi Holmavuo

Evisionissa tehdyssä työhyvinvointikyselyssä tuli ilmi, että suuren osan mielestä meidän tiimimme vahvuus on juurikin meitä yhdistävä huumori. Se, että pajoissa ja palavereissa nauretaan ja ollaan hyvällä fiiliksellä, ei tarkoita sitä, ettei kukaan oppisi mitään tai sitä, ettemme ottaisi käsiteltäviä asioita vakavasti. Päinvastoin, se ylläpitää hyvää yhteishenkeä ja sitä kautta hyvin todennäköisesti kasvattaa yksilöiden motivaatiota. Itse ainakin keskityn herkemmin, jos välillä saa nauraa ja huumorille annetaan tilaa. Nauraminen lisää tutkitusti yhteenkuuluvuuden tunnetta ja auttaa meitä pääsemään yhdessä parempiin suorituksiin (Holmavuo 2017, 80). Huumori tuo meitä mielestäni tiimissäkin ikään kuin lähemmäs toisiamme ja auttaa meitä osaltamme luomaan avoimempaa ja positiivisempaa ilmapiiriä ja parantaa keskeistä vuorovaikutustamme. Vesa selventää huumorin merkitystä seuraavasti: jos työyhteisön ilmapiiri on positiivinen, jää enemmän energiaa työntekoon. Kaikesta ei tietenkään voi eikä kuulukaan laskea leikkiä, ja tilannetaju onkin äärimmäisen tärkeää. Jos työpaikalle tulee esimerkiksi henkilö, joka ei ole perillä työyhteisön keskinäisestä huumorintajusta, ei välttämättä ole oikea aika laukoa niitä kaikkein harmaimpia juttuja tai rämähtää nauruun muistellen osastonjohtajan eilistä letkautusta torstain palaverin päätteeksi.

Psykologian tohtori, työterveyspsykologi Paavo Kerkkäsen mukaan huumori voi parhaimmillaan toimia välineenä luovuuteen. Monessa yhteydessä nousee esiin, että huumori ruokkii luovuutta, ja onhan siinä varmasti jotakin perää; kun työyhteisössä vallitsee yhdistävä humoristinen kulttuuri, on helpompaa tuntea merkityksellisyyttä ja on helpompaa päästää oma luovuutensa valloilleen. Se ei tietenkään sulje sitäkään pois, etteikö ilman huumoria voisi olla avoin ja luottavainen työyhteisö, tai että kukaan ei nauttisi ollessaan osa vakavaa yhteisöä. Pirjo Vesa teki väitöskirjan hyvää oloa ja työhyvinvointia edistävästä huumorista hoitajien keskinäisessä vuorovaikutuksessa, ja siinä selvisi, että johtajilla ja esimiehillä on suuri vaikutus siihen, millainen huumori on työyhteisössä sallittua. Heillä on vahva rooli, sillä he omalla esimerkillään pitkälti määrittävät huumorikulttuurin työpaikalla ja hyvät esimiehet ymmärtävätkin huumorin ja naurun merkityksen organisaation toiminnassa. Jos esimiesasemassa oleva henkilö ei omaa itse huumorintajua tai kieltää epäsuorastikin sen viljelyn, saattaa tapahtua niin, että huumorinkukka kukkii suljettujen ovien takana. Se osaltaan vähentää yhteisöllisyyttä ja avointa kulttuuria työssä.

Huumori lievittää stressiä, vahvistaa sosiaalisia suhteita ja parantaa elämänlaatua (Holmavuo 2017, 55). En tiedä, olisimmeko tiiminäkään näin pitkällä ilman meidän omalaatuista huumoriamme ja naurunremahduksia, tapahtuivat ne sitten sopivissa hetkissä tai niissä vähemmän sopivissa. Koen, että työpaikallekin on mukavampi mennä, kun tietää, ettei tarvitse olla naama peruslukemilla tai hampaat irvessä, vaan tilanteita voi keventää humoristisilla heitoilla ja nauru saa raikaa, eikä sitä katsota pahalla. Huumori ja nauru on voimavara, eikä niistä kannata pyrkiä eroon, päinvastoin niiden vahvistamisella on varmasti enemmän hyödyllisiä vaikutuksia. Humoristinen ote on tie työyhteisön avoimuuteen ja on osa yhteisöllisyyden ylläpitoa. Huumorin lajeja on useita, eikä esimerkiksi musta huumori sovi kaikille, eikä niin tarvitsekaan olla. Muita ihmisiä on tärkeää osata lukea, eikä laukoa ihan mitä tahansa kenelle tahansa. Huumoria käytetään eri aloilla hyvin eri tavoilla, tätä kutsutaankin ammattihuumoriksi. Esimerkkinä raskailla tai stressaavilla aloilla (esimerkiksi pelastustyö) työskentelevät ovat usein niitä pahimpia huulenheittäjiä, sillä huumori auttaa selviytymään vaikeista paikoista ja jaksamaan arjessa (Holmavuo 2017, 47).  Tutkijat puhuvat huojennusteoriasta, kun huumoria käytetään ikään kuin selviytymisstrategiana. Sopivalla huumorilla luodaan, ylläpidetään ja vahvistetaan työpaikan ystävyyssuhteita ja säädellään henkilökohtaisia ja työyhteisön rajoja. Hyväntahtoiseksi tulkittu huumori lisää myönteistä ilmapiiriä (Holmavuo 2017, 99). Kaiken kaikkiaan huumori auttaa viihtymään ja voimaan paremmin, niin arjessa kuin vapaa-ajallakin, eli eihän pidätellä, vaan annetaan itsemme ja toistemme naurun raikaa ja hymyn tarttua.

 

 

 

 

 

 

 

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close