Jim Collinsin teos Tietoisesti paras on kantautunut korviini lukemisen arvoisena kirjana. En ollut lukenut Collinsin aikaisempaa tuotantoa, mutta lukulistallani on ehdottomasti hänen kirjansa Hyvästä paras. Kirja on yhdeksän vuoden tutkimusprojektiin perustuva ja tarjoaa ainutlaatuisen yhdistelmän tieteellistä analyysiä, päätelmiä ja kiehtovia tositarinoita. Kirjan keskiössä on yritysten menestyminen epävakaissa ja vaikeissa toimintaolosuhteissa ja pohtii kysymyksiä, että miksi jotkin yritykset menestyvät keskellä epävarmuutta, mutta toiset eivät?

Mieleeni kirjasta painui erityisesti 7. kappale nimeltään Onni ja miten sitä käytetään. Selitetään auki vielä käsite 10X-yritys. Se tarkoittaa, että kyseinen yritys ylitti oman toimialansa tulosmittarit ja saavutukset vähintään kymmenkertaisesti. ”Tutkimuksemme ydinteemat – menestyminen epävarmuuden keskellä, johtaminen kaaoksessa, selviäminen maailmassa, joka on täynnä repiviä voimia ja joita ei voida ennustaa eikä hallita – nostavat luonnostaan esille kiehtovan kysymyksen: ”Mikä merkitys oikeastaan on onnella?” (Collins 2013, 161) Tähän nostettiin jatkokysymyksenä, että miten onnekkuus kytketään – jos se yleensä pitää kytkeä – siihen, miten selviytymisen ja menestymisen strategioita laaditaan.  Collins lähtee kirjassaan analysoimaan onnekkuutta kolmen perustavan kysymyksen näkökulmasta:

1. Onko onni yleinen vai epätavallinen tekijä 10X-yritysten ja niiden vastinparien historiassa?
2. Millainen rooli onnekkuudella on 10X-yritysten ja niiden verrokkien erilaisissa kehityskuluissa? – Olettaen, että sillä ylipäätään on jotain tekemistä asian kanssa?
3. Mitä yritysjohto voi itse tehdä onnelle, mikä auttaisi rakentamaan 10X-yritystä ja viemään sitä menestykseen?

Minusta Collins kertoo hyvin kirjassaan onnen määritelmän epätarkkuudesta ja mahdollisuudesta käsittää se eri tavoin. Hän laati määritelmän, joka keskittyy todettuihin ja täsmennettyihin onnekkaisiin tai epäonnisiin tapahtumiin. Määritelmä kuuluu näin: ”Määrittelimme onnekkaaksi tapahtuma, joka käyttää kolme ehtoa: (1) jokin tapahtuman olennainen piirre tai osa toteutuu pääosin tai kokonaan riippumattomasti yrityksen päätoimijoista, (2) tapahtumalla on potentiaalisesti merkittäviä (hyviä tai huonoja) seurauksia ja (3) tapahtuma on ainakin jossain määrin ennalta arvaamaton.

Kirjassa tehtiin analyysi, jossa ohjaavana kysymyksenä oli: Oliko 10X-yrityksillä enemmän hyvää onnea vai vähemmän huonoa onnea kuin niiden verrokeilla?

Analyysissä käytiin läpi, että onko 10X-yrityksiööä merkittävästi enemmän hyvää onnea kuin vertailuyrityksillä. Vastaus oli kielteinen. Ei ollut siis näyttöä, että 10X-yrityksillä olisi ollut enemmän hyväonnisia tapauksia kuin niiden vastinpareilla.

Seuraavaksi analyysissä katsottiin, oliko verrokkiyrityksillä enemmän huono-onnisia tapauksia kuin 10X-yrityksillä. Tässäkin vastaus oli kielteinen. Analyysi osoitti, että epäonnisia tapauksia oli kummassakin pääryhmässä suunnilleen yhtä paljon.

Tästä analyysistä oli helppo tulkita, että sekä 10X-yritykset että niiden verrokit kokivat kummatkin merkittäviä hyvän ja huonon onnen tapahtumia.  Eikä nämä tulokset tue hypoteesia, että 10X-yritykset olisivat menestyneet siksi, että niillä olisi ollut satumaisen hyvä onni, joka olisi saanut kaiken muun näyttämään pieneltä ja vaivattomalta. Kaikkien tuloksien tarkastelun jälkeen pystyy toteamaan, etteivät 10X-yritykset olleet yleisesti onnekkaampia kuin niiden vertailuparit. Onnekkuus ei siis selitä 10X-yritysten parempaa menestystä. ”Selitys on ihmisissä. Ydinkysymys ei siis ole, ollaanko ja miten onnekkaita, vaan se, miten kohdalle sattuvaa onnea käytetään maksimaalisen tuottavasti.” (Collins 2013, 167).

Mielestäni kirja oli kiinnostavalla tavalla erilainen ja oli kiva päästä lukemaan tutkimuksen tuloksia ja analysointia. Ehdottomasti antoi positiivisen kuvan Collinsin tuotannosta ja aion jatkossakin lukea hänen kirjojaan!