Tampere
29 Mar, Friday
2° C

Proakatemian esseepankki

Onnellisen yhteisön tunnusmerkit



Kirjoittanut: Saura Pohjonen - tiimistä Saawa.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Useita lähteitä
Useita kirjoittajia
Esseen arvioitu lukuaika on 6 minuuttia.

Onnellisen yhteisön tunnusmerkit 

 

Tämän esseen on kirjoittanut Kaisa Oksala, Anni Pylkkänen, Iiris Ryhänen tiimistä Kipinästä ja Saura Pohjonen tiimistä Saawa. Esseen tarkoitus on syventyä yhteisöön ja sen merkitykseen. Tässä esseessä avaamme siis onnellisen yhteisön tunnusmerkkejä. Pohdimme myös tiimimme näkökulmasta yhteisöä ja siinä kuulumista. 

 

Mikä on yhteisö?  

 

Yhteisöä voi olla vaikea määrittää, mutta sen voi ymmärtää toiminnan kautta: yhteisö on ryhmä ihmisiä, jotka toimivat yhdessä parantaakseen elinehtojaan. Päätösvalta yhteisön toiminnasta ja käytössä olevista toimintaresursseista on yhteisöllä, jonka hallintaan kaikki yhteisön jäsenet osallistuvat. Yhteisön laajuus voi vaihdella maapallosta ruokakuntaan. Yleensä yhteisö viittaa ihmisten välisen vuorovaikutuksen tapaan, yhteisyyteen, ihmisten väliseen suhteeseen tai siihen, mikä on tietylle ihmisryhmälle yhteistä (Lehtonen, 2018).  

 

Yhteisö voidaan myös määritellä näin; yhteisö on joukko ihmisiä, joilla on yhteiset kiinnostuksen kohteet. Yhteisöön voidaan syntyä tai siihen voidaan liittyä omasta halusta. Yhteisöllä on yleensä yhteinen päämäärä. Usein yhteisöön liittyminen edellyttää hyväksyntää muilta yhteisön jäseniltä. Suurin osa meistä kuuluu useampiin eri yhteisöihin, kuten suku, perhe, työyhteisö, ystäväpiiri, harrastusporukat, sosiaalisen median tai eri elämänkatsomukselliset yhteisöt (Muutosvalmennus Harmonia, n.d).  

 

Proakatemialla meitä yksilöitä yhdistää kiinnostus yrittäjyyttä tai tiimijohtajaksi kouluttautumista kohtaan. Tavoitteena osalla Proakatemian opiskelijoilla on olla koulusta valmistumisen jälkeen tulevaisuudessa pääsääntöisesti yrittäjä. Kaikkien haave tämä ei kuitenkaan ole vaan meiltä valmistuu myös upeita tiimijohtajia ja niin sanottuja tiimipelaajia. Proakatemialla kuulut yhteisöön, joka kannustaa ja antaa todella vahvat eväät tulevaisuuteen. Ihmiset haluavatkin kuulua yhteisöön muutenkin kuin vain yhteisten kiinnostuksen vuoksi. Ihmisillä on sosiaalisia perustarpeita, joita he täyttävät yhteisön kautta. Suomessa suurimman osan elintaso on sen verran korealla, että tarvehierarkian alimmat tarpeet täyttyvät suhteellisen helposti. Tarvehierarkian ajatus on se, että sen ylimmät tarpeet eivät todennäköisesti toteudu, jos alimatta eivät ole täyttynyt ensin. 

 

Proakatemian yhteisöön kuuluminen täydentää tarvehierarkian ylimpiä osia, sosiaalisia tarpeita. Näitä ovat läheisyyden tarve, arvostuksen tarve, älylliset tarpeet ja itsensä toteuttamisen tarpeet. Seuraavassa kappaleessa avaamme tarkemmin Maslowin tarvehierarkiaa. 

 

 

 

 

Maslowin teoriaan ”A Theory of Human Motivation” (Maslow, 1943) liitetään hänen kuuluisa tarvehierarkiansa kaavio. Hänen mukaansa tarpeet voidaan luokitella eri kategorioihin ja kaaviossa ne on aseteltu niiden tyydyttymisjärjestyksen mukaan.  

Alimpana pyramidissa on fysiologiset tarpeet, johon kuuluu nälkä, jano uni jne. Seuraavalla tasolla on turvallisuuden tarpeet, johon Suomessa liitetään taloudellinen toimeentulo ja sen turvaaminen.  

Turvallisuuden tarpeiden yläpuolelle rakentuu sosiaaliset tarpeet, joka kaikki täydentää yhteenkuuluvuuden tarvetta (Tarvehierarkia, 2016). 

 

”Perusajatuksena Maslow’n tarvehierarkiassa on se, että ylimpien tasojen tarpeita ei tiedosteta, ennen kuin alemman tason tarpeet on tyydytetty. Ylempien tasojen tarpeita voidaan kuitenkin täyttää jo ennen alempien tasojen tarpeiden tyydytystä. Alempien tasojen tarpeiden tulisi kuitenkin olla suhteellisesti paremmin tyydytettyjä kuin ylemmän tason tarpeiden. (Maslow 1943 ja 1954.) ” 

 

Lathimin ja Pinderin ovat tarkastelleet miten nämä samaiset tarpeet ilmenevät työpaikalla.  

Laitoimme kaavion pyramidin viereen puhekuplat, jotka kuvaavat mitä kukin tarve käytännössä työpaikalla tai yhteisössä tarkoittaa. 

 

Vaikka Proakatemialla täytämmekin ylimpiä sosiaalisia tarpeita eivät ne voisi toteutua jos ”kivijalka” ei olisi kunnossa. Perustarpeet eli fyysiset tilat, sekä turvallisuuden tunne, johon liittyy vahvasti, luottamus täytyy olla kunnossa, että ihmiset uskaltavat alkaa esimerkiksi toteuttamaa itseään. 

 

Frank Martelan mukaan nyky-yhteiskunnan huonovointisuu selittyy osittain sillä, että sosiaaliset tarpeet eivät tyydyty enää samalla tavalla kuin ennen. Kirkoilla ja pienemmillä kylä yhteisöillä oli ennen suurempi merkitys. Niissä täyttyi sosiaaliset tarpeet ja arvostuksen tarve. Kyläyhteisöissä jokaisella oli oma paikkansa ja tarkoituksensa, sekä heidän työllään oli merkitys yhteisön toimivuuden kannalta. 

 

 

Mitkä ovat onnellisen yhteisön tuntomerkkejä? 

 

Onnellisen yhteisön tuntomerkkeinä Harmonia muutosvalmennuksen artikkelin (n.d.) mukaan pidetään yhteistä selkeää päämäärää ja mielenkiinnon kohdetta. Onnellisen yhteisön muita tuntomerkkejä ovat yhteisöllisyyden kokemus (me ajattelu), yksilön osallisuus yhteisössäluottamussitoutuminen ja motivaatio. Yhteisöllisyyden kokemus tulee siitä, kun porukka kokee yhtenäisyyden tunnetta ja ryhmässä valtaa me ajattelu minä ajattelun sijaan. Artikkelissa kerrotaan, että yhteinen huumori on myös piirre, joka voi lujittaa yhteisöä. 

 

Miten Proakatemialla näkyy yhteisöllisyyden kokemus? 

Vanhemmilta opiskelijoilta olemme kuulleet, että ennen koronaa yhteisö voi paremmin ja opiskelijat kommentoivat yhteisöllisen tunteen olevan Proakatemian parhaita puolia. Koronan negatiivinen vaikutus yhteisön hyvinvointiin on tietenkin täysin luonnollista. On vaikea tuntea yhteisöllisyyden tunnetta, jos ei edes tunne ihmisiä, jotka siihen kuuluvat. Nyt kun koronasta aletaan pikkuhiljaa toipua, on meillä edessä uusi haaste nimittäin kuntokadulle muutto. Hr pajassa puhuimme siitä, kuinka jotkut tiimit ovat saaneet voimaannuttavan kokemuksen, siitä kun ovat löytäneet ”yhteisen vihollisen.” Itse en halua nähdä kuntokadulle muuttoa mitenkään siinä valossa, että se olisi täysin paha asia ja kaikkien Proakatemialaisten yhteinen vihollinen. Voimme kuitenkin nähdä yhdessä sen haasteena ja kokea halua näyttää, että yhteisömme hyvinvointi ei ole kiinni siitä missä osoitteessa se sijaitsee. Varmaa on se, että voimme koittaa kääntää ajatusmaailman positiivisemmaksi ja odottaa yhdessä mukavia kuntokadun tupaantuliaisia. Hyödyntää Tamkin kurssitarjontaa helpommin. Saada parempaa ruokaa Tamkilta ja verkostoitumis- mahdollisuudet ovat laajemmat. Me uskomme, että muutto ei ole lainkaan niin kova pala yhteisölle, kun sen luullaan oleva. 

 

Mitä yhteisön kokemuksia olen saanut koronan runtelemassa Proakatemiassa.  

Itselleni nousee ensimmäisenä mieleen myyntipäivät. Fiilis koululla oli myyntien aikana huikea, kun kaikki työskentelivät samaa tavoitetta kohden ja kilpailivat toisiaan vastaan hyvässä hengessä. 

Fiilis myös voittajien julkistus tilaisuudessa oli ihana. Itse sain toimeksiantajan korvaamattoman avun jokaiselta Proakatemialaiselta, jotka tuotettamme myi. Joulumysteeri ei varmasti olisi näin pitkällä mitä se nyt on. Positiivinen kokemus motivoi meitä myös jatkamaan projektia. Toimeksiantajana sain korvaamatonta vertaistukea muilta toimeksiantajalta. Yksilöä (tässä tapauksessa Joulumysteeriä) autettiin kovasti, vaikka omallakin projektillakin oli suunnatton kiire.  

 

Kipinä taas tiiminä ja muut vapaa ehtoiset auttoivat meitä laittamaan kasaan myöhässä tulleen tilauksemme. Meillä oli ajatuksena koota kaikki kalenterit itse, mutta kusessa oltiin koska elämä yllätti. Jotkut tiimiläisemme kokosivat kalentereita yötä päivää vain koska huomasi meidän tarvitsevan apua, vaikka emme sitä osanneet kunnolla edes pyytää. 

 

Ihmisten kokemus omasta osallisuudestaan lisää yhteisön onnellisuutta. Olisi tärkeää, että yhteisössä jokainen saisi kokemuksen siitä, että he tulevat hyväksytyksi omana itsenään.  

On elintärkeää, että kukaan yhteisön jäsen ei tunne oloaan ulkopuoliseksi ja heillä on tunne, siitä että ovat yhteisölle tarpeellisia. 

 

Itse olen ollut juuri oman osuuskunnan perustamisen jälkeen Proakatemian johtoryhmässä kehittämässä yhteisöä. Sain sieltä paljon tietoa Proakatemiasta ja opin strategian tärkeyden. Sain hyviä työkaluja, joita olen myöhemmin käyttänyt. Minulle on tullut tunne siitä, että olen auttanut yhteisöä vähän mutta en riittävästi. Uskoisin että akatemian yhteisiin minitiimeihin osallistuminen antaa paljon. Siitä saa osallisuuden ja omistajuuden tunnetta kouluamme kohtaan. Tietenkin myös paljon oppia tiimityöstä yli tiimirajojen ja jopa uusia taitoja. Kannustankin liittymään minitiimeihin, jos kaipaa merkityksellisyyden tunnetta elämään. 

 

Harmonian muutosvalmennuksen (N.d. Luettu 29.11.2022) artikkelissa kerrotaan, että joskus ihmisen oma rikkinäisyys voi estää hyväksytyksi tulemisen tunteen. Syy tähän on se, että ihminen alkaa tulkita kaiken ympärillään tapahtuvan negatiiviseksi. Tällaisen henkilön ”suodattimen” läpi kaikki viestit tulkitaan itselle vahingollisesti.  

Missä menee raja siihen, että onko yhteisön jäsen haittaava tekijä koko yhteisölle vai pystytäänkö yksilöä auttamaan? 

 

Luottamus on keskeisin elementti toimivassa yhteisössä.  

Mitä luottamus pitää sisällään, kun puhutaan yhteisön luottamuksesta? 

 Jäsenten tulisi voida luottaa siihen, että he tulevat hyväksytyiksi omana itsenään.  

Yhteisössä tulisi olla riittävästi tilaa yksilöiden kehittymiselle mutta kasvun asenteen ja armollisen hyväksyminen tulisi olla kuitenkin sopivassa suhteessa. 

 On tärkeää, että kasvuun kannustetaan, mutta samaan aikaan yksilöt hyväksytään virheineen kaikkineen.  

 

 

Luottamus pitää sisällään myös sen, että jäsenet uskaltavat olla eri mieltä toistensa kanssa. Riidat täytyisi osata ratkaista avoimesti sitä koskevien henkilöiden kanssa. Yhtäkään riitaa ei kuitenkaan selvitetä ilman kaikkien osapuolten halua ja tahtoa päästä yhteiseen ymmärrykseen. Yhteisön luottamus perustuu myös siihen, että jäsenet voivat luottaa muiden tukeen ja tarkoitusperiin.  

 

Minusta yksi arvokkain oppi Proakatemialla on positiivinen kasvun asenne. Koen että omassa tiimissäni minut hyväksytään virheineen ja minun ei tarvitse peitellä niitä. Kipinässä minulla on kokemus siitä, että kasvun asenne ja myötätunto on sopivassa suhteessa.  

 

Krista kuitenkin herätteli tiimiämme viime viikkopalaverissa, että hän on kokenut kehittävän palautteen annon vaikeaksi. Hän kokee tiimiläistemme olevan niin ”rikki” että hän ei halua aiheuttaa enempää pahaa oloa kellekään. Minä osittain tunnistan tuon ilmiön ja mitä hän sillä tarkoitta. Koen että tiimissämme on paljon opeteltavaa palaute kulttuurin suhteen. Palautteen antoa ja vastaanottamista pitäisi harjoitella. Seuraava hr voisikin keskittyä palaute kulttuurin kehittämiseen. 

 

Mitä Sitoutuminen yhteisössä tarkoittaa?  

Jäsenten tulisi sitoutua yhteiseen tavoitteeseen ja päämäärään. Hyvässä yhteisössä sen jäsenet ovat myös valmiita auttamaan toisiaan pahan paikan tullen. Proakatemialla ja Kipinässä tämä osa-alue toimii auttamisen annon osalta. Tiimiin sitoutumisen taso kuitenkin vaihtelee suuresti tiimissä. 

 

Motivaatio onnellisuutta tuottavassa yhteisössä kaikilla on yhteinen kiinnostuksen kohde. Aitoa kiinnostusta seuraa perässä automaattisesti motivaatio. Yhteisön toimivuuden kannalta on myös tärkeää, että kaikki jäsenet ovat motivoituneita ylipäätään olemaan yhteisössä ja tekemään töitä sen toimivuuden eteen. Näemme että, Proakatemian tasolla meillä kaikilla on yhteinen kiinnostus yrittäjyyttä ja tiimin johtamista kohtaan. Kipinän strategiassa, jota työstämme suurin yhteinen tavoite on huikealle Final Campille pääseminen. Itse ulkomaan matka ei ole se isoin juttu vaan se on palkinto yhdessä tehdyille projekteille. Minusta on innostavaa, että alamme vihdoin tekemään yhteisiä projekteja niitä ei ole tehty, koska motivaattoria ei ole ollut. Nyt Final Camp toimii motivoivana tekijänä. 

Saawassa myös yhteisen päämäärän löytyminen on tehnyt tiimin toiminnasta helpompaa ja jokaiselle mielekkäämpää. Nyt meillä on viimeisenä tavoitteena Final Camp ja toisena tavoitteena sen, että saamme loppu kouluajalta kaiken mahdollisen irti minkä vain pystyy. Haluan tiimissämme painottaa tekemisen merkitystä, sillä se hitsaa meitä yhteen ja tuo yhteisiä onnistumisen ja epäonnistumisen kokemuksia. Olen kokenut myös nyt tämän syksyn 2022 puolella kuuluvani yhteisöön ja yhteisön nimi on Saawa. Olemme hitsaantuneet yhteen ja jokainen on tuonut panostaan tiimiin. Tämä on oikeastaan meidän johtoryhmämme ja hallituksen ansioita. Hallitus ja johtoryhmä on yhdessä pähkäilleet toimivia tapoja ja esimerkiksi raha motivaattoreita on laitettu joka kuukaudelle, että saadaan tiimin jäseniä liikkeelle. Kaikkien pienten purojen yhteen summa on tuonut meidät yhteen.  

Miten Saawa näkyy yhteisössä? Olemme tiiminä avoin ja minulle henkilökohtaisesti on todella tärkeää pitää avoimia ovia ja ottaa jokainen halukas vastaan esimerkiksi pajoihin tai ihan mihin vain tilaisuuteen. En ole koskaan nähnyt avoimuudessa mitään huonoja puolia, joten kannustan muitakin tiimejä ottamaan kaikki avosylin vastaan ja kertomaan yhteisölle avoimesti haasteista ja onnistumisistaan. Jokaisen Saawalaisen panos katsotaan yhteisössä näkymiseen, pyrin aina moikkaamaan kaikkia vastaantulevia ja huomioimaan jokaisen yhteisön jäsenen. Hieman ujona persoonana, kuitenkin jättäydyn Small talkeista pois, koska ne eivät tule minulta luonnostaan. Toivon taas muiden tiimiläisteni hoitavan sen osion, koska jokaisen tiimiläisen panos on tärkeä.  

 

 

 

Lähteet: 

 

Lehtonen, H. 2020. Mikä on yhteisö? Luettu 8.12.2022. https://kansalaisyhteiskunta.fi/tietopankki/mika-on-yhteiso/  

 

Muutosvalmennus Harmonia. N.d. Millainen yhteisö luo onnellisuutta ihmisille – 5 onnellisen yhteisön elementtiä. Luettu 8.12.2022. https://www.muutosvalmennusharmonia.fi/ajankohtaista/millainen-yhteiso-luo-onnellisuutta-ihmisille-5-onnellisen-yhteison-elementtia/  

 

Tarvehierarkia. 2016. Luettu 8.12.2022. https://taistelevantaivaanrannanmaalarintarinat.com/2016/02/23/tarvehierarkia/  

Wando. 2021. Luettu 8.12.2022 

 https://wannado.fi/7-tapaa-motivoida-tiimia-yksilosta-kasin/  

Anna Piirainen. Työmotivaatio ja henkilöstön motivointikeinot esimiestyössä, Helsingin Yliopisto  

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/37910/Piirainen.pdf Anna Piirainen 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close