Tampere
05 Mar, Friday
-5° C

Proakatemian esseepankki

Onko sinulla aikaa vuorovaikutukselle?



Kirjoittanut: Nelly Lähteenmäki - tiimistä Revena.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Useita lähteitä
Useita lähteitä
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Yleensä kun olen saanut kirjan päätökseen suuntaan Proakatemian esseepankkiin lukemaan muiden esseitä kyseisestä kirjasta. Kun aloitimme opiskelumme kuntokadulla, oli yksi pakollinen kurssimme juridiikka. Tähän kurssiin kuului useampi kirja, jotka meidän tuli lukea. Huomasinkin pian, juridiikan kurssin kirjojen oli hyvin vaikeasti luettavia, sillä ne sisälsivät paljon ammattisanastoa enkä saanut kirjoista mitään irti yksin. Kuitenkin tiesin, että minun tulisi sisäistää kirjoissa oleva tieto, jotta pääsisin hyvillä arvosanoilla kurssista läpi. Vastassani oli siis ongelmatilanne, joka minun tulisi ratkaista – millä keinoilla minä saisin enemmän irti luettavista kirjoista.

Laitoin viestiä oman vuosiluokkani Whatsapp ryhmään ja kysyin, löytyisikö kiinnostuneita pitämään lukupiiriä juridiikan kirjoista. Minun onneksi kiinnostuneita löytyi, määritimme yhdessä milloin tulisi olla tietyt luvut luettuna ja istuimme alas keskustelemaan siitä mitä juuri luimme ja kuinka kukakin sen ymmärsi ja yhdessä pohdimme mitä mikäkin asia tarkoitti. Tämä oli minulle ratkaiseva asia opin syventämisessä, sillä minä tarvitsen muita ihmisiä ympärilleni puhumaan aiheesta, jotta saan enemmän tarttuma pintaa siitä mitä juuri luin.

Luettuani Hyvät, pahat ja millenniaalit -kirjan suuntasin taas esseepankkiin lukemaan muiden esseitä kyseisestä kirjasta. Harmikseni huomasin sieltä löytyvän vain viisi esseetä, tai oikeastaan vaan kolme sillä kaksi esseetä oli soluesseitä. Lähdin sitten Googlettamaan kirjaa, jotta voisin erilaisten kirja arvosteluiden kautta etsiä erilaisia näkökulmia, löysin myös podcasteja jotka käsittelivät aihetta ja tällä tavoin sain löysin väylän pallotella kirjan sisältöä muiden kanssa.

 

Yksin puurtaminen herättää

Kaiken tämän työn jälkeen rupesin miettimään, miksi ihmeessä valitsin tehdä tämän yksin. Olen osa yhteisöä, josta varmasti löytäisin ihmisiä, joiden kanssa voisin puhua kirjasta. Johtuuko tämä siitä, että olemme siirtyneet etätyöskentelyyn ja olen jo omaksunut yksin tekemisen. Tiedän että olemme kaikki Revenassa kiireisiä tai sellaista kuvaa ainakin maalaamme toisillemme, enkö vain uskalla häiritä muita. Vai johtuuko tämä siitä, että en usko ihmisten olevan kiinnostuneita samoista asioista, kun minä. Jäisinkö yksin, vaikka laittaisinkin viestiä muille.

Minulle etätyöskentely ei ole tuottanut ongelmia, olen ihan pitänyt siitä, että minulle on jäänyt enemmän aikaa, kun ei tarvitse matkustaa paikasta A paikkaan B. Pystyn hyödyntämään päiväni paljon tehokkaammin. Nyt kuitenkin, kun mietin omaa toimintamalliani mieleeni, tulee väkisin Proakatemia päävalmentajan Tirrin sanat johtoryhmän palaverissa ”Revena ja Waure ei tiedä vielä mitään yhteisöstä”.

Tämä kolahti nyt ja kovaa. Huomaan myös olevani aika yksinäinen, en kuitenkaan sillä perinteisellä tavalla miten yksinäisyys käsitetään, siksi minun olikin sitä vaikea tunnistaa. Olen yksinäinen sillä en koe yhteenkuuluvuuden tunnetta omassa tiimissäni tai yhteisössä. Johtuuko tämä etätyöskentelyn tuomasta vuorovaikutuksen vähenemisestä?

Miten viime syksy eroaa tästä hetkestä?

Viime syksynä tilateeni oli toinen, mietin johtuiko se siitä, että Revenan yhtenä tavoitteena oli tiimiytyminen? Puhuimme aiheesta paljon ja pidimme siitä huolta, että menemme kohti tavoitetta. Mittasimme ja analysoimme tiimimme toimintaa tiimiytyimisen kautta. Nyt kuitenkin tämän kevään tavoitteemme on bisnesälyn kehittyminen. Monet pajamme onkin saaneet paljon kiitos tiimiltä, sillä ne on koettu mielenkiintoisiksi ja tavoitettamme tukeviksi. Kuitenkin kun siirrymme asiapitoisiin pajoihin jääkö meiltä kokonaan puuttumaan väylä missä voimme keskustella omista fiiliksistä, hyvinvoinnista. Neljään tuntiin mahtuu vain tietty määrä asiaa ja jos haluamme keskustella vaikkapa markkinoinnista tai innovoida pyritään aika käyttämään hyvin tehokkaasti ja aikatauluttamaan tarkasti. Ja jos pajamme venyy edes viidellä minuutilla ihmiset joutuvat lähtemään kesken pois, sillä heillä on alkamassa jo seuraava palaveri. Onko yksinäisyys vain minun ongelmani vai kokeeko muutkin Revenassa tai koko Proakatemialla sitä. Pystymmekö taistelemaan yksinäisyyttä vastaan lisäämällä vuorovaikutusta toistemme kanssa? Pidämmekö sitä tärkeä? Jos järjestämme tilaisuuksia missä meillä on mahdollisuus käydä kahvihuonekeskusteluita etänä, osallistutaanko niihin? Olemmeko valmiita uhraamaan aikaamme ihan vain kuullaksemme muita?

Alla koonti Ulla Vilkamin listasta millaisilla keinoilla voimme lisätä vuorovaikutusta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta yhteisöissä etätyöskentelyn lomassa. Löytyisikö sinulta kalenterista aikaa toteuttaa näitä viikottain?

  • Yhteinen työskentelyaika, jolloin kaikki linjoilla, mutta jokainen jatkaa omia hommiaan, mahdollistaa rupattelun
  • Vapaamuotoinen kommunikointikanava hengen kohottamiseen Teamsissa, Whatsappissa tai vastaavassa
  • Hauskat kyselyt esim Polly-lisäosalla Teamsissa
  • Leikkimieliset kilpailut Kahootilla
  • Onnistumisten tai kuulumisten jakaminen yhteisten palaverien avuksi
  • Tietoiskut omaan työhön tai osaamiseen liittyvästä asiasta
  • Yhteinen taukojumppahetki ja tiimin sisäinen kilpailu Cuckoo Workoutissa

 

 

Mäkelä, A. 2020. Duunitori.fi. Luettu 23.2.2021.
https://duunitori.fi/tyoelama/etatyo-yksinaisyys

Thi Thuy Ngoc Le. 2020. Etätyön vaikutus työskentelyyn yksilön näkökulmasta Yritys X:ssa. Liiketalouden koulutusohjelma. Haaga-Helian ammattikorkeakoulu Oy. Opinnäytetyö.

Vilkman, U.2020. Etäjohtaminen.fi. Luettu 23.2.2021

https://etajohtaminen.fi/enemman-vuorovaikutusta-ja-sosiaalisuutta-etatyohon/

Kommentit
  • Miisa Hiltunen

    Kiitos Nelly esseestä. Et ole todellakaan oudon yksinäisyyden tunteen kanssa yksin. Niin kuin Elinakin nosti jossain pajassa, tuntuu välillä jopa siltä, että on jo niin juurtunut olemaan yksin etänä, ettei enää edes halua lähteä ihmisten ilmoille. Samalla kuitenkin tuntuu, että olisi kiva vaihtaa jonkun kanssa oikeasti kuulumisia ja höpötellä muustakin kuin vain tiukasta faktasta.

    Yhteisön tasolla kääwät muun muassa loi joka keskiviikkoiset kahvittelut, joiden tarkoituksena on höpötellä juuri kuulumisista ja kaikesta, mitä onkaan sillä hetkellä mielen päällä. Ehkäpä Revenankin tasolla meidän pitäisi tehdä enemmän jotain rentoa yhdessä, esimerkiksi juuri Kintulammen tyylisiä retkeilyhetkiä tai kaikkien rakastamia Kahoot-kilpailuja tmv.. Täältä ainakin löytyisi aikaa kalenterista toteuttaa näitä, joten eiköhän muiltakin!

    23.2.2021
  • Elina Merviö

    Millaisilla keinoilla voisimme listä yhteisöllisyyttä aksulla? Kääpien kahvittelut on hyvä idea. Samoin pajojen yö oli huippu.

    4.3.2021
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close