Tampere
11 Aug, Thursday
22° C

Proakatemian esseepankki

Onko meillä kaikki hyvin?



Kirjoittanut: Tea Kivinen - tiimistä Waure.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Elämän tarkoitus
Onnellinen arki
Frank Martela
Jenny Hare
Esseen arvioitu lukuaika on 8 minuuttia.

Tämän esseen ovat kirjoittaneet Tea Kivinen ja Saara Leinonen.  

 

Johdanto 

 

Kuten tiedämme, koronan myötä entistäkin tärkeämmäksi aiheeksi on noussut ihmisten jaksaminen ja kokonaisvaltainen hyvinvointi. Myöskin yksinäisyys ja onnellisuuden puute ovat nostaneet päätään viimeisen parin vuoden aikana ja nämä ovat asioita, joita tässä esseessä haluamme käydä läpi. Idea tähän esseeseen nousi mieleen parin viikon takaisesta projektorista, jossa teemana oli hyvinvointi ja siellä keskustelua herätti esimerkiksi nämä yllä mainitut aiheet, joiden pariin tekstissä syvennymme. Kerromme myös omia kokemuksiamme ja yleisesti tuntemuksiamme, mitä nämä aiheet ovat herättäneet.  

Proakatemialla yhteisö näyttelee isoa osaa meidän jokaisen arjessa ja sen merkitystä ei saisi missään nimessä kadottaa. Me kirjoittajat olemme eri vuosikursseilta ja olemme pohtineet yhdessä moneen otteeseen sitä, miten eri tavalla asioista ajattelemme, kun puhutaan Proakatemian yhteisöstä ja sen merkityksestä. Eroja on ja uskomme, että suurin syy sille, miksi yhteisön merkitystä ei niin tarkkaan osata enää nähdä, on se, että tämän hetken kakkosvuotiset opiskelijat ovat tulleet Proakatemialle keskellä koronaa ja lähes kaikki heidän ensimmäisen vuoden opintonsa olivat etänä. Se on taatusti aiheuttanut yhä useammalle ihmiselle merkityksen katoamisen, koska eivät he osaa samoilla silmillä nähdä sitä, mitä se kaikki voi parhaimmillaan olla, jos siihen on valmis heittäytymään mukaan. Tiivistetysti, Proakatemian arki ja yhteisön merkitys ovat jääneet kakkosvuotisilla lähes tuntemattomiksi. 

 

Frank Martela puhuu kirjassaan “Elämän tarkoitus” siitä, kuinka merkityksellisyyttä luodaan panostamalla ihmissuhteisiin. Hän sanoo kirjassaan “Elämän merkityksellisyys syntyy siitä, että tekee itsestään merkityksellisen muille ihmisille. Elämästäsi tulee merkityksellistä, kun sinulla on merkitystä muille ihmisille.” Siinä on kyse läsnäolosta, energiasta, rakkaudesta ja elinvoimasta. Kirjassa mainitaan myös siitä, että yhteisöllisyyden tunne kuuluu ihmisen perusmotiiveihin. Siinä missä välitämme omasta hyvinvoinnistamme, on muiden hyvinvointi meille ihmisille lähes yhtä tärkeä. 

 

Kirjassa mainitaan myös siitä, kuinka lukuisat tutkimukset osoittavat yhteenkuuluvuuden tunteen olevan todella tärkeä merkityksellisyyden lähde. Jokaisen Proakatemian opiskelijan tulisi tuntea kuuluvansa joukkoon. Olemme iso ja tiivis yhteisö, jossa jokaisella yksilöllä on merkitystä. (Martela, 2020). 

Jokaisella meillä on oma tahto valita, mistä asioista ammennamme tätä yhteisöllisyyden ja merkityksellisyyden tunnetta. Olisi mahtavaa nähdä, jos meidän yhteisössämme sitä pystyttäisiin nähdä hieman lähempää, eli löytää se tunne tovereistamme. Olemmehan kuitenkin jollain tapaa saman mielisiä ja -henkisiä ihmisiä, kun kaikki olemme juuri tänne hakeutuneet opiskelemaan.  

 

Miten luodaan hyvinvoiva työyhteisö? 

 

Meillä Proakatemialla opiskelu menee suurilta osin työstä ja siksi onkin tärkeää huomioida sitä, että jokainen voi hyvin. Vietämme suuren osan ajastamme töissä ja työyhteisömme on suuri osa jokaisen elämää, joten myös hyvinvoinnista on äärimmäisen tärkeää pitää huolta. Hyvinvointi ei ole vain johtajien vastuulla, vaan se vastuu kuuluu ihan meille jokaiselle. Totta kai se on meidän kaikkien etu.  

Hyvinvointi vaikuttaa tyytyväisyyteen sekä viihtyvyyteen, mikä heijastuu yrityksen tuottavuuteen, voittoihin sekä myöskin sairauspoissaoloihin. Jokaisen yrityksen perusta on sen työntekijät ja menestyvä yritys ymmärtää sen jäsenien hyvinvoinnin merkityksen. (Mari, 2018). 

 

Miten sitä hyvinvointia sitten voidaan rakentaa? Ihmisten pelaaminen samaan maaliin on tärkeää ja on hyvä huomioida, että jokaisen tekemisellä on vaikutusta. Kiinnitä siis huomiota myös omaan toimintaan. On jotenkin surullisen yleistä, kuinka paljon meidän yhteisössämme jäsenet kärsivät väsymyksestä, stressistä ja loppuun palamisesta ja tietenkin siihen löytyy myös syynsä. Yksi merkittävä tekijä on työn määrä.  

Jotkut ihmiset ovat taipuvaisia ottamaan liikaa hommaa itselleen, kun sitä voisi esimerkiksi delegoida muillekin. On täysin hyväksyttävää sanoa ei, mikäli oma kalenteri on aivan tukossa ja olisi hyvä muistaa myös osata pyytää apua. Sairaslomille jäätäessä työmäärä siirtyy aina jollekin toiselle, sillä asiat on saatava hoidettua, vaikka sinä itse et siihen pystyisikään.  

 

Muutamalla asialla pystyy jokainen edesauttamaan työyhteisön hyvinvointia. Puhuminen on tärkeää ja se kuuluu ihan jokaiseen päivään, mutta siltikin se monesti unohtuu helposti. On hyvä puhua muistakin asioista, kun pelkästään töistä ja asioiden suorittamisesta. Avoin kommunikointi voi saada ihmeitä aikaan. Puhumalla avoimesti voidaan myös välttää mahdollisia konfliktitilanteita. Keskusteltaessa on myös tärkeää muistaa kuunnella toista. Aito läsnäolo tällaisissa tilanteissa osoittaa toiselle kunnioitusta ja sitä, että arvostat häntä.  

Puhumisen ja kuuntelemisen lisäksi muilla pienillä päivittäisillä eleillä on merkitystä myös. Huomioi muita, tervehdi, kiitä ja hymyile. Positiivisella asenteella on usein tapana tarttua muihin. Työhyvinvointia voidaan parantaa myös työhön liittymättömillä asioilla. Yhteinen tekeminen vapaa-ajalla rakentaa hyvinvointia ja niiden asioiden ei tarvitse olla merkittäviä. (Mari, 2018).  

 

Työyhteisön kehittäminen 

 

Artikkelissa mainitaan, kuinka hyvässä työyhteisössä arvostetaan toinen toisiaan, tiedetään mitä muut tekevät ja kuinka muiden työ liittyy heidän omaansa. Yhteisössä ollaan avoimia ja tieto myös kulkee avoimesti. Johtaminen on oikeudenmukaista ja tasapuolista sekä ihmiset kokevat tekemisensä merkitykselliseksi.  

Myöskin toisten auttaminen ja toisiin luottaminen on osa hyvää ja hyvinvoivaa työyhteisöä. Työhyvinvoinnin edistämiseksi on tärkeää ymmärtää myös, että jokainen ihminen on erilainen. Hyvinvointia edistää se, että annetaan jokaisen olla oma itsensä. Myöskin palautteen antaminen ja vastaanottaminen kunnioituksella kehittää työhyvinvointia. (Mari, 2018).  

Vuorovaikutustaidot ovat tärkeä osa hyvinvointia. Pidättyväisellä vuorovaikutuksella voi myös olla seurauksensa, sillä sellaisissa yhteisöissä ihminen tekee herkästi omia johtopäätöksiä ja tulkintoja esimerkiksi toisten käytöksestä ja saattaa jopa ottaa turhaan asioita itseensä ja näin ollen vaikuttaa omaan oloonsa, saattaa jopa itse silloin voida pahoin.  

Vuorovaikutuksella voidaan ehkäistä konfliktitilanteita sekä parhaassa tapauksessa saa kaikki voimaan paremmin. Epäselvät tilanteet luovat ihmisiin kielteisiä tunteita, joten niitä kannattaa kaikin keinoin koittaa välttää. Yhteisön sisäinen kilpailu voi vaikuttaa kielteisesti ihmisten hyvinvointiin kuluttamalla energiaa ja voimavaroja kääntäen toimintaa sisäänpäin. Ilmapiiri syntyy jokaisen tekemisestä. (Mehiläinen, n.d.).  

 

Työhyvinvoinnin portaat 

 

Työhyvinvointia voidaan kehittää suunnitelmallisesti ja sille olisi varmasti tässä kohtaa huutava tarve, kun yhteisömme on jonkin laisessa murroksessa koronan myötä. Enemmän tai vähemmän mietimme konkreettisia tekoja, joilla voimme parantaa tai korjata yhteisöämme ja sen toimivuutta. Muutenkin suuria muutoksia on tapahtumassa jossain tulevaisuudessa, mutta tässä kohtaa on oleellista laittaa katse tähän hetkeen ja rakentaa uutta vahvempaa, sekä hyvinvoivaa yhteisöä.  

Tällaiseen on olemassa Työturvallisuuskeskuksen luoma työkirja, jossa käydään kohta kohdalta läpi asioita, kuinka kehittää kestävää ja kokonaisvaltaista työhyvinvointia työyhteisössä. (Rautamo, 2009).  

 

  • Oppiva organisaatio, omien edellytysten täysipainoinen hyödyntäminen, uuden tiedon tuottaminen, esteettiset elämykset. 
  • Eettisesti kestävät arvot, hyvinvointia ja tuottavuutta tukeva missio, visio, strategia, oikeudenmukainen palkka ja palkitseminen, toiminnan arviointi ja kehittäminen. 
  • Yhteishenkeä tukevat toimet, tuloksesta ja henkilöstöstä huolehtiminen, ulkoinen ja sisäinen yhteistyö. 
  • Työn pysyvyys, riittävä toimeentulo, turvallinen työ ja työympäristö sekä oikeudenmukainen, tasa-arvoinen ja yhdenvertainen työyhteisö. 
  • Tekijänsä mittainen työ, joka mahdollistaa virikkeisen vapaa-ajan, riittävä ja laadukas ravinto ja liikunta, sairauksien ehkäisy ja hoito. 
  1. Psykofysiologiset perustarpeet

Organisaatio: Työkuormitus, työpaikkaruokailu, työterveyshuolto. Työntekijä: Terveelliset elintavat. Arviointi: Kyselyt, terveystarkastukset, fyysisen kunnon mittaukset 

  1. Turvallisuuden tarve

Organisaatio: Työsuhde, työolot. Työntekijä: Turvalliset, ergonomiset ja sujuvat työ- ja toimintatavat Arviointi: Tilastot, riskit, työpaikkaselvitys 

  1. Liittymisen tarve

Organisaatio: Työyhteisö, johtaminen, verkostot. Työntekijä: Joustavuus, erilaisuuden hyväksyminen, kehitysmyönteisyys Arviointi: Työtyytyväisyys-, työilmapiiri- ja työyhteisön toimivuuskyselyt 

  1. Arvostuksen tarve

Organisaatio: Arvot, toiminta ja talous, palkitseminen, palaute, kehityskeskustelut Työntekijä: Aktiivinen rooli organisaation toiminnassa ja kehittämisessä. Arviointi: Työtyytyväisyyskyselyt, taloudelliset ja toiminnalliset tulokset 

  1. Itsensä toteuttamisen tarve

Organisaatio: Osaamisen hallinta, mielekäs työ, luovuus ja vapaus. Työntekijä: Oman työn hallinta ja osaamisen ylläpito. Arviointi: Kehityskeskustelut, osaamisprofiilit, innovaatiot, tieteelliset ja taiteelliset tuotokset. (Rautamo, 2009). 

 

Työhyvinvoinnin edistäminen 

 

Työterveyslaitos kertoo artikkelissaan työhyvinvoinnin edistämisestä ja sen keinoista. “Työhyvinvointia edistetään parhaiten lisäämällä työntekijöiden ja työyhteisöjen vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä ja sen kehittämiseen. Työn vaikutusmahdollisuudet siihen, missä järjestyksessä ja miten työtään tekee, vähentää koettua stressiä”. (Ala-Laurinaho, 2017). Näin ollen voisi kuvitella, että Proakatemialla ei olisi juurikaan stressaantunutta väkeä, sillä meillä jokaisellahan on vaikutusmahdollisuus lähestulkoon kaikkeen omaan tekemiseen. Kannamme itse vastuuta ja vapautta asioista, joita haluamme tehdä ja joilla haluamme opintojamme suorittaa ja näillä vaikutusmahdollisuuksilla katsotaan olevan stressiä vähentävä vaikutus. Jotenkin kuitenkaan näin ei tunnu olevan, vaan ihmiset ovat stressaantuneita ja ylikuormittuneita tehtävästä työmäärästä. Missä sitä oikein mennään pieleen?  

Kuormitustekijät, kuten esimerkiksi juuri edellä mainittu liiallinen työmäärä ja töiden kasautuminen ovat kytköksissä stressioireisiin sekä työuupumiseen. Siinä on ihmisten välillä eroja, mitkä asiat ja millaiset työmäärät kukakin kokee kuormittavaksi sekä millaisia oireita kuormitus kenessäkin aiheuttaa. Yhteinen keskustelu ongelmista ja niiden ratkaisuista kehittää parhaiten työympäristöä.  

Kun etsitään kehityskohteita, on hyvä tarkastella erilaisia toistuvia pulmia, ongelmia sekä häiriöitä ja tarkastella niiden syitä sekä seurauksia yhdessä. Keskustelu usein on ratkaisu moneen ongelmaan. Kehittäessä työyhteisöä on hyvä pohtia ratkaisut yhdessä ja tunnistaa yhdessä niiden muutostarve. Lähtötason tarkastelun jälkeen asetetaan yhteinen tavoite. Tavoitteen asettamisen jälkeen pohditaan keinoja, kehitetään uusia toimintatapoja ja valitaan yhdessä ne toimenpiteet, joihin jokainen myöskin sitoutuu. Muutosta aletaan toteuttamaan yhdessä. Työskentelyn kehittäminen on pieniä tekoja. (Ala-Laurinaho, 2017). 

 

Yksinäisyys työyhteisössä 

 

Koronan myötä yksinäisyys on lisääntynyt huomattavasti ja yleisesti yksinäisyydestä puhutaan liian vähän tänä päivänä. Jokaisessa työyhteisössä löytyy niitä ihmisiä, jotka kokevat ulkopuolisuutta ja yksinäisyyttä. Ylen artikkelissa Outi Köhler kertoo tehdyn tutkimuksensa perusteella, kuinka hänelle tuli yllätyksenä se, miten yleistä yksinäisyyden tunne työyhteisöissä on. “Sitä on vaikea sanoittaa ja vaikea puhua, Köhler sanoo.” (Leppänen, 2021).  

Tiimiläisen passiivisuus ei välttämättä johdu kiinnostuksen puutteesta, vaan voikin olla merkki yksinäisyyden tai ulkopuolisuuden tunteesta. Tämän voi varmasti allekirjoittaa, sillä joskus sitä joku uskaltaa sanoa ääneen, kuinka on vaikeaa liittyä esimerkiksi dialogiin pajoissa tai läsnäolo voi vaikuttaa poissaolevalta, koska ei koe niin vahvasti olevansa osa tiimiä. Yksinäisyystutkija Junttila kertoo, kuinka kulttuurinen kuvamme on sellainen, että pitää sietää asioita ja pitää jaksaa yksin, asioista ei puhuta muille. Tällainen ulkokuoren pitäminen Junttilan mielestä sairastuttaa meitä.  

Kuinka sitten voisimme estää tätä yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden tunnetta tiimeissä? Jotenkin vaikea uskoa, että ketään tarkoituksella suljettaisiin ulkopuolelle ja artikkelissa sanotaankin, kuinka amerikkalaisen tutkimuksen mukaan tällaisella ulossulkemisella on huomattavasti voimakkaampi vaikutus negatiivisesti kuin esimerkiksi perinteisellä kiusaamisella. Jo yksittäisen ihmisen kokemuksella esimerkiksi ulossulkemisesta on vaikutusta koko työyhteisöön ja heikentää sen tehokkuutta. (Leppänen, 2021).  

Ratkaisuja täytyisi löytyä jostain. Tehylehti kirjoittaa, että yksikin merkittävä ihmissuhde voi poistaa yksinäisyyden tunnetta ihmisestä. Yksinäisen voi olla vaikeaa hakeutua toisten ihmisten seuraan, joten asiaan voi tehdä muutosta myös joku toinen. Vastuu yksinäisyyden lievittämiseen on meillä kaikilla. (Suomalainen, 2020).  

Estä yksinäisyyttä. “Hymyily vähentää stressiä ja ahdistusta, tuo läsnäolon tunnetta ja aktivoi aivoissa monia vuorovaikutuksesta vastaavia alueita. Hymy tarttuu ja saa kehon erittämään hyvän olon hormoneja, endorfiineja.” (Hentunen, 2017). Yhteiset projektit ja yhdessä työskentely voivat myös lisätä yhteisöllisyyttä. Liian usein ajatellaan, että projekteja voi tehdä vain oman tiimin kanssa. Jos ei sopivaa kumppania löydy, miksei laajentaisi halukkuuttaan koko yhteisön tasolle ja sitä kautta löytäisi jonkun sellaisen henkilön, jonka kanssa jakaa yhteisiä mielenkiintoja tai jopa intohimoja.  

Yhteisöllisyyden katsotaan vähentävän yksinäisyyttä, mutta siitä on kannettava jokaisen jäsenen vastuuta. (Larvi & Vanhala 2019). Yhteiset onnistumiset ja niiden juhliminen lisäävät yhteisöllisyyttä, joten enemmän yhteistä tekemistä yhteisön sisällä ja enemmän juhlia.  

 

Onnellisuus työyhteisössä 

 

Konkreettisien asioiden ohella on hyvä myös muistaa mielenhyvinvointia ja tarkemmin vielä onnellisuutta ja sen merkitystä. Elämme syksyn synkkiä aikoja. Näin syksyn myötä monella Proakatemialaisella pääsee unohtumaan kiitollisuuden ja onnellisuuden tärkeys, sillä syksyn tuoma pimeys, essee deadlinet ja muut tärkeät asiat alkavat painaa mieltä. Kun yksilöllä tuntuu mieli painavan, on mahdollista, että koko oma tiimiyritys, työympäristö tai jopa koko yhteisö tulee kärsimään onnellisuuden puutteesta. Siispä pohditaan hieman, kuinka tällaiselta niin sanotulta lama tilanteelta voitaisiin välttyä.  

Seuraavissa kappaleissa pureudutaan Jenny Haren vuonna 2009 kirjoittamaan kirjaan ”Onnellinen arki – 365 ohjetta parempaan elämään”, josta haluaisimme nostaa muutaman erinomaisen vinkin parantamaan arkea syksyn synkkyydestä, sekä tuomaan onnellisuutta työyhteisöön.  

 

”Kestävä onnellinen arki syntyy omasta asennoitumisesta elämään, ja se ruokkii onnellisuutta sisällämme ja ympärillämme”.  

(Hare, 2009). 

 

Vietä aikaa iloisessa seurassa 

 

”Iloisilla ihmisillä on toisiin hyvä, onnellisuutta lisäävä vaikutus”. (Hare, 2009). Onnellisuutta tavoiteltaessa työyhteisössä kannattaa ehdottomasti viettää aikaa iloisessa ja draivia täynnä olevassa seurassa. Kun kaikki pystyvät jakamaan iloisia fiiliksiä ja kannustamaan toisia, jää tästä itsellekin hyvä olo pitemmäksi aikaa. Esimerkiksi toisille kertominen omasta visiostaan tai projektistaan ja muiden projektien sekä ideoiden kannustaminen on hyvä tapa lisätä draivia kaikkien kesken. Iloiseen seuraan riittää myös pienikin taukohetki kahvikupin äärellä kuulumisia vaihdellen. Kaikki tiedämme sanonnan: Seura tekee kaltaisekseen, ja kun tarkkailet ympärillesi jossain seurassa, huomaat kyllä sen. 

Iloinen seura ei tarvitse olla ainoastaan oman tiimin sisällä, vaan koko Proakatemian yhteisössä. Niin muut tiimiyrityksien jäsenet, kuin valmentajatkin ovat yhtä lailla yksilöitä täynnä iloista asennetta, josta saa draivia omaan arkeen. Muualta yhteisöstä saatua positiivista energiaa pystyy tällöin tuomaan omaan tiimiyritykseen ja voilá, onnellisuutta on ruokittu entistä enemmän ympärillemme. Kun tuodaan itse positiivisuutta muille, sitä saa myös samalla mitalla takaisin.  

 

Ylistä erilaisia näkemyksiä 

 

”Siellä missä erilaiset ihmiset kohtaavat, on myös erilaisten persoonallisuuksien vuorovaikutusta. Joskus erilaiset näkemykset törmäävät, se on varmaa”. (Hare, 2009). Meillä Proakatemialla erilaisuus on rikkaus, mikä tarkoittaa sitä, että meiltä löytyy paljon erilaisia ideoita ja näkemyksiä. Tilanteita kuitenkin tapahtuu myös paljon, jossa näkemykset menevät ristiin ja yhteen hiileen puhaltaminen tuntuu vaikealta.  

Ristiriitaisissa tilanteissa tulisi jokaisen yksilön vetää ensin syvään henkeä ja hyväksyä toisen näkemys sekä lähestyä tätä näkemystä myönteisesti, jotta tilanteelle saadaan ratkaisu. Yhteisymmärrykseen pääseminen onnistuu asiallisesti neuvottelemalla tai yksilö voi myös päättää elää eroavien näkemysten kanssa. Päästiin päätökseen mihin tahansa, olo paranee huomattavasti, kun tilannetta ei anneta karata käsistä.  

Tiimiyritysten sisällä on helposti huomattavissa jonkinlaista myrskyä jossain vaiheessa akatemian taivalta. Jos jokainen tiimiyrittäjä osaisi tulla vastaan toisten näkemyksiä ja pyrkisivät yhteisymmärrykseen, pahimmilta myrskyiltä voitaisiin selvitä. Kun ylistää työyhteisössä muiden erilaisia näkemyksiä: a) saat toiselle paremman mielen, b) pääsette mahdolliseen yhteisymmärrykseen, c) onnellisuus yksilössä kasvaa, d) koko yhteisön onnellisuus kasvaa. 

 

Aamu koittaa aina 

 

”Pimeän jälkeen tulee valoisaa, toivottomuudesta nousee toivo, ja synkimmätkin olosuhteet voivat parantua”. (Hare, 2009). Vaikka välillä tulee niitä tilanteita, jolloin mikään ei tunnu onnistuvan ja kaikki tuntuu vain kaatuvan päälle kuin kasa painavia kiviä, on hyvä muistaa, että aurinko nousee huomennakin. Kun käsittämättömiltä tuntuneet tilanteet ja vaikeudet selviävät, näkee taas tulevaisuutta kirkkaammin.  

Työyhteisössä yksilönä pystymme pimeinä hetkinä etsimään valoa tietyistä asioista, jotka auttavat jaksamaan ja ymmärtämään paremmin. Sen pienenkin pilkahduksen löytäminen vaikeina hetkinä tuo onnellisuuden tunnetta. Kun yksilö löytää valon, voi hän siitä kertoa muillekin, jotta kaikki saavat palan valon tuomaa onnellisuutta. Esimerkiksi kun esseet painavat päälle, eikä tunnu löytyvän aiheita tai motivaatiota kirjoittaa, voi työkaveri vinkata kirjaa tai vaikkapa podcastia edistämään toisen jaksamista. Tällöin kehitämme yhteisön onnellisuutta, kun pidämme toisistamme huolta. Kaikille meille on tärkeää niin yksilön kuin myös yhteinen hyvinvointi työympäristössä, ja kun yhdessä selviämme synkän ajan, olemme yhdessä taas valmiina loistamaan kirkkaasti koko yhteisönä.  

 

 

Lähteet

 

 

Martela, F. Elämän tarkoitus – suuntana merkityksellinen elämä. 2020. Gummerus Kustannus Oy: Helsinki.  

Hare, J. Onnellinen arki – 365 ohjetta parempaan elämään. 2009. Aurinko Kustannus Oy: Helsinki. 

Tyso. Mari. Julkaistu 13.8.2018. Työyhteisön hyvinvointi- miten luodaan hyvinvoiva työyhteisö?https://www.tyso.fi/tyoyhteison-hyvinvointi/ Luettu 30.11.2021.  

Mehiläinen. N.d. Työyhteisö ja työyhteisön kehittäminen. https://www.mehilainen.fi/yrityksille/tyoyhteisolle/tyoyhteison-kehittaminen Luettu 30.11.2021. 

Työturvallisuuskeskus TTK. Rautamo, P. Julkaistu 2009. Työhyvinvoinnin portaat – työkirja. https://ttk.fi/files/704/Tyohyvinvoinnin_portaat_tyokirja.pdf  Luettu 30.11.2021.  

Työterveyslaitos. Ala-Laurinaho, A. Julkaistu 19.10.2017. Työn kehittäminen yhdessä tuo tulosta. https://www.ttl.fi/blogi/tyon-kehittaminen-yhdessa-tuo-tuloksia  Luettu 30.11.2021.  

Yle. Leppänen, P. Julkaistu 28.11.2021. Yksinäisyydestä uskalletaan puhua työpaikoilla liian vähän. https://yle.fi/uutiset/3-12202739  Luettu 30.11.2021.  

Tehylehti. Suomalainen, T. Julkaistu 4.2.2020. https://www.tehylehti.fi/fi/tyoelama/ethan-ole-se-kollega-joka-jattaa-tyokaverin-yksin  Luettu 30.11.2021.  

Tunne & Mieli. Hentunen, M. Julkaistu 11.12.2017. Kuinka ehkäistä yksinäisyyttä?https://www.tunnejamieli.fi/2017/12/11/kuinka-ehkaista-yksinaisyytta/  Luettu 30.11.2021.  

Verkkolehti Työpiste. Larvi, T & Vanhala, A. Julkaistu 28.5.2019. Työyksinäisyyttä vai yhdessä tekemistä? Vahvista yhteisöllisyyttä, esimies. https://www.ttl.fi/tyopiste/tyoyksinaisyytta-vai-yhdessa-tekemista-vahvista-yhteisollisyytta-esimies/  Luettu 30.11.2021.  

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close