Tampere
26 Feb, Friday
3° C

Proakatemian esseepankki

Onko aina pakko jaksaa?



Kirjoittanut: Veera Hauta-aho - tiimistä Motive.

Esseen tyyppi: Blogiessee / 1 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Onko aina pakko jaksaa?

 

Nykymaailma luo meille sosiaalisessa mediassa kuvan, että on hienoa olla kiireinen ja monta rautaa tulessa. Se on nykyään mediaseksikästä. Ihaillaan somettajia, jotka tekevät montaa asiaa yhtä aikaa ja viilettävät menemään ympäri vuorokauden luoden ihailtavaa sisältöä meidän katseltavaksemme. Se luo helposti paineita pyrkiä itse tekemään samoin. Voi helposti kokea itsensä huonommaksi, jos oma elämä ei ole lainkaan samankaltaista kuin se, mitä sosiaalinen media meille näyttää. Emme voi tietää millainen todellisuus kaiken tuon takana piileekään. Ehkä jopa stressi ja uupumus.

 

Vaatimukset ja voimavarat kulkevat käsikädessä ja voivat selittää yhdenaikaisesti niin hyvinvointi, kuin pahoinvointia. Opiskelussa, töissä ja vapaa-ajalla suuria ponnisteluja vaativat fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset ja organisaationaliset tekijät voivat kuluttaa sinua. Vahvat vaatimuksen voivat näin ollen johtaa jopa uupumukseen ja hyvinvoinnin heikentymiseen. Voimavarat, jotka auttavat saavuttamaan halutun päämäärään, voivat puolestaan vähentää vaatimusten kuluttavaa vaikutusta ja lisätä innokkuutta. Jos voimavaroja ei kuitenkaan löydy tarvittavasti, voi helposti ajautua stressaantuneeksi, joka pitkittyessään johtaa uupumukseen.

 

Voimakasta innokkuutta saattaa seurata uupumus. Innokkuudella voi usein aluksi peittää uupumuksen oireet, mutta ei pidemmän päälle. Liian suuret vaatimukset itseä kohtaan kuluttavat voimavaroja, joka puolestaan heikentää hyvinvointia. Innokkuutta tarvitaan, jotta saa puskettua itseään elämässä siihen suuntaan, kuin haluaa. Mietit varmasti itsekin nyt, miten voimavaroihin sitten oikein voi vaikuttaa. Päivittäin kannattaa vaalia mukavien, voimavaroja antavien asioiden tekemistä, mitä ne sitten ikinä sinulle ovatkaan ja hidastaa välillä tahtia. Pidä rutiineistasi kiinni, äläkä jousta esimerkiksi unesta ja levosta, sekä ravinnosta ja rauhallisesta ruokailusta. Nämä asiat auttavat jaksamaan, vähentävät stressiä ja lataavat voimavarojasi. On itse opeteltava tunnistamaan omat voimavarat ja niiden riittoisuus. Myös keinot omien voimavarojen lataamiseen ja lisäämiseen on syytä löytää. Innokkuus ja uupumus ovat yhteydessä tyytyväisyyteen omaan eri elämän osa-alueisiin, kuten töihin ja opiskeluun. Mikäli kokee vähän uupumusta ja korkeaa innokkuutta, on usein tyytyväisempi elämäänsä, kuin päinvastoin kokevat.

 

Stressi on yleinen tekijä, joka voi johtaa uupumukseen. Stressi on negatiivista, kun se on jatkuvaa ja kuluttaa ihmisen voimavaroja. Tällöin vaatimukset itselle ovat liian suuria ja voimavarat tilanteesta selviämiseen ovat riittämättömät. Pitkään jatkunut negatiivinen stressi voi johtaa uupumukseen. Nykyään saatamme ajatella stressin lievittävän, kun sitä juoksee karkuun ja painaa hommia kahta kauheammin. Tämän seurauksena aiheutamme itsellemme entistä syvemmän stressikuopan, jonka pohjalla häämöttää uupumus.

 

Pysähdy hetkeksi ajattelemaan omaa stressitilannettasi tällä hetkellä. Koetko esimerkiksi seuraavat väitteet omiksesi. En saa epäonnistua. Koen epäonnistuvani ihmisenä, mikäli työssäni koen takaiskun. Koen ahdistusta, jos asiat eivät menekään suunnittelemani mukaan. Kehoni tuntuu ahdistuneelta. Tunteeni ovat pinnassa, mutta jyrään niiden yli suorittamalla. Osuiko mikään näistä väitteistä sinuun? Moni kokee näitä stressin yleisiä oireita opiskelujen aikana tai työelämässä. Mikäli tunnistaa itsessään aiempaan poikkeavia tuntemuksia, on tärkeää ottaa ne vakavasti ja miettiä mistä ne johtuvat ja mikä niihin voisi auttaa. Jos voimavarat ovat lopussa, on tärkeää itse löytää keinot niiden lataamiseen. Jokaiselle nuo keinot ovat erilaisia ja yksilöllisiä. Toisille se on liikunta, toisille musiikin soitto ja toiselle totaali lepo.

Pysähdy kuuntelemaan omaa kehoasi ja mieltäsi. Tunnustele niitä. On tärkeää itse huomata, milloin oma keho ei toimi normaalisti ja käy ylikierroksilla. Anna aikaa itsellesi, äläkä ole niin ankara itseäsi kohtaan. Aina ei ole pakko jaksaa. Sano se ääneen itsellesi, usko siihen ja toimi sen mukaisesti.

 

Kaukinen, T. 2021. Uupuminen – kipuja, ahdistusta ja masennusta. Päivitetty 31.1.2021. Luettu 9.2.2021. https://uupumus.fi/uupuminen-kipuja-ahdistusta-ja-masennusta/

Kovanen, A. 2015. Nuorten aikuisten uupumus ja innokkuus opiskelussa, työssä ja vapaa-aikana. Psykologian tutkinto-ohjelma. Käyttäytymistieteiden laitos. Helsingin yliopisto. Pro gradu. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/158883/Gradu_Kovanen.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Nuorten Helsinki. 2020. Uupuminen ja stressi. Päivitetty 11.3.2020. Luettu 9.2.2021. https://www.hel.fi/nuoret/fi/mieli-ja-hyvinvointi/oma-hyvinvointi/uupuminen/

Työeläkeyhtiö Varma & Suomen mielenterveysseura. 2019. Tunnista ajoissa stressi ja uupuminen. Luettu 9.2.2021. https://mieli.fi/sites/default/files/materials_files/stressiopas_fin_netti.pdf

Aihetunnisteet:
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close