On-page hakukoneoptimointi on prosessi, jonka tarkoituksena on optimoida verkkosivuston suorituskykyä ja sisältöä tietyille avainsanoille hakukonenäkyvyyden ja verkkosivuliikenteen kasvattamiseksi. On-page optimoinnissa optimoijan suurin prioriteetti tulee olla parhaimman mahdollisen käyttäjäkokemuksen luominen, eikä sisällön optimointi pelkästään Googlen boteille. (Hinds 2021.) Tässä esseessä käsittelemme On-page hakukoneoptimoinnin merkittävimpiä tekijöitä. Tämä essee on ensimmäinen osa On-Page hakukoneoptimointiin liittyvässä esseesarjassani.

 

Halusin julkaista tämän kaksiosaisen esseesarjan tiimiyrittäjille nopeaksi tietopaketiksi hakukoneoptimoinnin tueksi, kun projekteille lähdetään rakentamaan verkkosivuja. Kun ottaa tässä esseesarjassa käsitellyt asiat huomioon jo nettisivujen rakennusvaiheessa, on tuloksellisen hakukoneoptimoinnin toteuttaminen huomattavasti helpompaa ja nopeampaa.

 

Tässä esseesarjassa käsitellään eri On-page hakukoneoptimoinnin aihealueita pintapuolisesti, mutta kuitenkin tarpeeksi kattavasti tarpeellisen ymmäryksen tason saavuttamiseksi. Suosittelen lämpimästi tutustumaan kuhunkin kohtaan tarkemmin vielä lisää esimerkiksi tässä esseessä käytettyjen lähteiden kautta. Lähteet on listattu esseen loppuosaan.

 

 

Avainsanatutkimus

 

Avainsanatutkimus on prosessi, jonka avulla pyritään ymmärtämään yrityksen asiakaskohderyhmän käyttämää kieltä, kun kohderyhmä etsii hakukoneesta tietoa tuotteista, palveluista tai tietyntyyppisestä sisällöstä. Avainsanatutkimus sisältää hakusanadatan analysointia, vertailua ja potentiaalisimpien avainsanojen priorisointipäätöksien tekemistä. Avainsanatutkimus on ainoa tapa saada selville, mitä hakusanoja ihmiset käyttävät tehdessään hakuja eri aiheista. Avainsanatutkimuksen tekeminen on tärkeää, jotta vältetään sisällön tuottaminen aiheista, joista kukaan ei etsi tietoa hakukoneista. (Soulo 2021.)

 

Perusteellinen avainsanatutkimus toimii hakukoneoptimoinnin perustana ja antaa suunnan verkkosivun hakukoneoptimoinnille ja sisällöntuottamiselle.

Avainsana (keyword), on sana tai virke, joka kuvaa sivun sisältöä kokonaisvaltaisesti parhaiten. Avainsana on hakusana tai -termi, jolle haluat sivun sijoittuvan mahdollisimman korkealle hakukoneessa (Hallebeek 2021).

 

Avainsanatutkimuksen keskeisenä tarkoituksena on selvittää, millä hakusanoilla asiakaskohderyhmä etsii tietoa liittyen yrityksen tarjoamiin tuotteisiin tai palveluihin. Avainsanojen potentiaalia ja arvoa voi määrittää esimerkiksi seuraavilla kolmella tekijällä (Johnson 2020.):

 

1. Avainsanan hakuvolyymi, eli kuinka paljon kyseisellä avainsanalla etsitään tietoa hakukoneesta kuukausittain. Paikallista hakukoneoptimointia tehdessä, haku on syytä rajata maantieteellisesti sisällyttämään hakuvolyymi avainsanalle yrityksen toiminta-alueen sisällä.
2. Avainsanan kilpailutilanne hakukoneessa, eli kuinka haastavaa hakukoneoptimointi ja avainsanalle sijoittuminen hakutulosten ensimmäiselle sivulle on.
3. Avainsanan hakuvolyymin trendi, eli mihin suuntaan hakujen määrä on kehittymässä. Jyrkästi laskeva hakuvolyymi trendi ei ole hakukoneoptimoinnin kannalta yhtä houkutteleva kuin nouseva trendi

 

Google tarjoaa avainsanatutkimukseen ilmaisen työkalun integroituna Google Ads -mainosportaaliin, Avainsanojen suunnittelijan (Keyword Planner). Avainsanojen suunnittelijalla voidaan selvittää eri avainsanojen hakuvolyymeja ja saada ideoita potentiaalisista avainsanoista. Avainsanojen suunnittelijalla voidaan myös selvittää kunkin avainsanan hakuvolyymiin liittyviä tilastoja (Google n.d.).

 

Avainsanojen kilpailutilanteen analysoimiseksi täytyy tehdä manuaalista tutkimusta korkealle hakutuloksissa sijoittuvista verkkosivuista kunkin avainsanan kohdalla. Avainsanojen kilpailutilanteen analysoinnissa kiinnitetään huomiota seuraaviin asioihin:

1. Kuinka hyvin verkkosivun sisältö ja verkko-osoite on optimoitu kyseiselle avainsanalle? Ilmeneekö avainsana sisällössä vaiko jokin sen synonyymeistä?
2. Kuinka moni laadukas ulkoinen verkkosivu ohjaa kyseiselle hakutuloksissa hyvin sijoittuvalle sivulle tai verkkosivustolle yleisesti?
3. Kuinka vakiintunut asema verkkosivulla on hakukoneissa kokonaisvaltaisesti?

 

Manuaalisen kilpailutilanteen analyysin pohjalta on mahdollista saada kuva siitä, onko hakukoneoptimoitavalla verkkosivulla mahdollista kilpailla kyseessä olevilla avainsanoilla nykyisten kärkisijoitusten kanssa Googlen hakutuloksissa

(Donnelly 2021).

 

Erilaiset hakukoneoptimointityökalut määrittävät myös eräänlaisen mittarin suhteessa avainsanalle korkealle sijoittumisen vaikeuteen (SEO Difficulty).

Ubersuggestin SEO- avainsanatyökalu (Kuvakaappaus)

 

Ubersuggest muodostaa avainsanojen analysointityökalussa kullekin analysoidulle avainsanalle SEO Difficulty pisteet (Kuvio 5) asteikolla 0–100. Mitä alhaisempi luku on, sitä helpompi avainsanalle on sijoittua korkealle Googlen hakutuloksissa (Patel n.d.).

 

 

Verkkosivun URLin optimointi

 

Googlen ohjesääntöjen mukainen verkkosivun osoite eli URL, auttaa Googlea ymmärtämään verkkosivun sisältöä. URLiin kannattaa sisällyttää avainsanatutkimuksessa esille tullut avainsana, jolla kyseisellä verkkosivulla pyritään sijoittumaan korkealle Googlen hakukonetuloksissa (Hinds 2021).

Esimerkiksi, jos sivu, jota optimoidaan, on tamperelaisen pyöräkorjaamon pyörähuolto -palvelusivu, olisi URLiin hyvä sisällyttää avainsana “pyörähuolto” ja kaupunki, jossa toimitaan eli “Tampere”.

 

URL osoite on hyvä pitää mahdollisimman selkeänä ja lyhyenä sekä niissä tulisi käyttää oikeita sanoja satunnaisten kirjainyhdistelmien sijasta. Googlen ohjeistuksien mukaan, avainsanat URLissa tulee erotella väliviivoilla (Google 2022). Yllä olevien ohjeiden mukaan, Tamperelaisen pyöräkorjaamon pyörähuolto -palvelusivun optimoitu URL olisi muotoa: www.yritysx.fi/pyorahuolto-tampere.

 

 

 

 

Metatagit – otsikkotagi ja metakuvaus

 

Jokaisella yksittäisellä verkkosivulla on otsikkotagi, joka näkyy Googlen hakutuloksissa kyseisen verkkosivun otsikkona. Metakuvaus on lyhyt kuvaus verkkosivusta, joka esiintyy otsikon alla Googlen hakutuloksissa (Kuvio 2). Molemmat auttavat hakukonetta ja hakukoneen käyttäjiä ymmärtämään paremmin verkkosivun merkitystä ja sisältöä. Googlen algoritmille otsikkotagi on huomioon otettava tekijä ja se vaikuttaa verkkosivun sijoitukseen hakukoneessa, kun taas metakuvaus ei ole tekijä algoritmille, eikä se vaikuta sijoitukseen hakukoneessa. Kuitenkin otsikkotagi ja metakuvaus molemmat ovat merkittävässä roolissa määrittämässä, klikkaako hakukoneen käyttäjä kyseistä hakutulosta vai ei. Kun otsikkotagi ja metakuvaus on optimoitu avainsanalle hyvin, parantavat ne kyseisen hakutuloksen klikkausprosenttia eli Click-Through-Ratea, mikä tarkoittaa enemmän kävijöitä verkkosivulle (Hinds 2021).

 

Otsikkotagin optimoinnissa tulisi ottaa huomioon seuraavat asiat (Hinds 2021.):

• Avainsana otsikon alussa.
• Maksimissaan 55–60 merkkiä pitkä, jotta otsikko näkyy kokonaan hakutuloksissa.
• Otsikon kirjoittamista pelkillä isoilla kirjaimilla tulisi välttää.
• Jokaisella verkkosivuston verkkosivulla uniikki otsikkotagi.

 

Metakuvauksien optimoinnissa tulisi ottaa huomioon seuraavat asiat:

• Avainsanan sisällyttäminen kuvaukseen. Kun hakukoneen käyttäjä hakee kyseisellä avainsanalla, Google tummentaa avainsanan kuvauksessa hakutuloksissa.
• Kuvaus maksimissaan 155 merkkiä. Pidempi kuvaus ei näy kokonaan hakutuloksissa.
• Metakuvauksen tulee kuvata tarkasti kyseistä verkkosivua ja sen sisältöä. Kirjoittamalla houkuttelevan metakuvauksen voi vaikuttaa hakutuloksen klikkausprosenttiin positiivisesti.

 

Otsikkotagi ja metakuvaus ovat verkkosivun HTML lähdekoodiin kirjoitettavaa sisältöä, jotka eivät näy välttämättä kävijälle verkkosivulla visuaalisesti. Verkkosivun otsikkotagia ja metakuvausta voi muokata hakukoneoptimointi -lisäosien avulla, esimerkiksi WordPress-pohjaisilla verkkosivuilla maksuttoman Yoast SEO -lisäosan avulla. Otsikkotagin ja metakuvauksen muuttaminen HTML lähdekoodiin ei takaa sitä, että kyseiset sisällöt näkyvät hakukoneessa hakukoneen käyttäjälle. Googlen elokuussa 2021 julkaiseman metatekstejä koskevan päivityksen pohjalta, Google voi muokata hakukoneessa näytettäviä otsikoita eli otsikko tageja ja metakuvauksia verkkosivun sisällön pohjalta, mikäli Google kokee verkkosivun HTML lähdekoodiin syötettyjen otsikkotagien tai metakuvauksien olevan epätarkkoja kuvauksia verkkosivun sisällöstä. (Hinds 2021.)

 

 

Tekninen hakukoneoptimointi

 

Tekninen hakukoneoptimointi on optimoinnin prosessi, jonka tarkoituksena on auttaa hakukonetta löytämään, ymmärtämään ja indeksoimaan verkkosivuston sivuja. Tekninen hakukoneoptimointi on kaiken hakukoneoptimoinnin perusta. Jos verkkosivusto tai sen sivut eivät ole Googlen bottien löydettävissä teknisten ongelmien vuoksi, ei parhainkaan avainsanatutkimus tai sisältöoptimointi auta verkkosivua sijoittumaan hakukoneessa. Teknisessä hakukoneoptimoinnissa sivuston suorituskyvyn ja sitä kautta käyttäjäkokemuksen parantaminen on myös keskeisessä roolissa. (Stox 2021.)

 

 

Crawlaus ja indeksointi

 

Googlen suorittamaa verkkosivujen sisällön keräämistä ja sen analysoimista kutsutaan crawlaamiseksi. Crawlauksen avulla Google pystyy muodostamaan käsityksen verkkosivustosta ja sen sivujen sisällöstä ja tarkoituksesta. Hakukoneen botit, eli crawlerit käsittelee verkkosivun sisältöä ja käyttää verkkosivulta löytyviä ulkoisia ja sisäisiä linkkejä uusien crawlattavien sivujen löytämiseen.

 

Verkkosivun crawlaus-prosessin jälkeen, Google analysoi sivun sisällön ja sen tarkoituksen, tallentaa sivun sisällön tietokantaansa ja tämän jälkeen se lisätään Googlen indeksiin, jolloin kyseinen verkkosivu on mahdollista löytää hakukoneesta (Google n.d.).

 

Verkkosivuston sivut, joita ei haluta löydettävän Googlen hakukoneesta voidaan asettaa indeksoinnin estävään tilaan (NoIndex) merkinnällä sivun HTML-lähdekoodiin. Tämä onnistuu helposti hakukoneoptimointityökalulla kuten Yoast SEO WordPress alustalla. Tällöin Google jättää kyseisen sivun täysin huomiotta eikä se sijoitu Googlen hakutuloksissa (Indig 2022).

 

 

Google Search Console ja Sitemap

 

Verkkosivuston sivustokartta eli sitemap, on keino ohjata crawlereita verkkosivuston uusille sivuille. Sitemapin avulla voidaan viestittää crawlereille, mitkä sivut verkkosivustolla ovat kaikkein tärkeimpiä ja mitä sivuja ei tarvitse indeksoida lainkaan. Kun verkkosivustolla on oikein rakennettu sitemap, ei Googlen crawlerin tarvitse hyppiä sivulta toiselle satunnaisesti vain todetakseen, että osa sivuista on asetettu indeksoinnin estävään tilaan verkkosivuston kehittäjän toimesta. Tässä kontekstissa käytetään termiä Crawlaus-budjetti. Crawlaus budjettia ei kuluteta turhaan, kun sitemapin avulla on ilmoitettu, mille sivuille crawlausta toivotaan ja mille ei. Sen sijaan budjettia käytetään vain halutuille sivuille. Sivustokartta auttaa crawleria ymmärtämään sivun rakennetta ja sisällön tärkeyttä paremmin. Sivustokartan avulla uudet sivut tulevat myös huomioiduksi Googlen crawlerin toimesta nopeammin, kun sivuston crawlaus ei tällöin perustu sattumaan ja pelkkiin sisäisiin linkkeihin verkkosivulla. (Indig 2022.) WordPress pohjaisille verkkosivustoille Yoast SEO -työkalu luo ja ylläpitää verkkosivustokarttaa automaattisesti.

 

Google Search Console on Googlen tarjoama työkalu hakukoneoptimointiin, sen kehittämiseen ja verkkosivustoanalyysiin. Verkkosivuston sivustokartan voi syöttää suoraan Googlelle Search Consolen välityksellä. Search Consolesta pystyy tarkastelemaan verkkosivuston indeksoinnin tilannetta: mitkä sivut on indeksoitu ja löydettävissä hakutuloksista tai onko indeksoinnissa tai crawlauksessa ongelmia sivustokarttaan merkittyjen sivujen osalta. Search Consolesta näkee myös, milloin mikäkin verkkosivu on viimeksi indeksoitu. Search Consolen kautta voi myös pyytää tietyn verkkosivun uudelleen crawlausta, mikäli sivun sisältö on muuttunut oleellisesti (Google n.d.).

 

Seuraavassa osassa

 

On-Page hakukoneoptimoinnin käsittely jatkuu esseesarjan toisessa osassa. Toisessa osassa käsitellään seuraavia asioita:

• Sivuston suorituskykyä ja käytettävyyttä eri laitteilla
• Sisällöntuotantoa
• Otsikkotasoja ja hakukoneystävällistä tekstiä
• Sisällön linkityksiä ja kuvien optimointia

 

Linkki esseesarjan seuraavaan osaan on tässä: (päivitetään kun essee julkaistaan)

 

Lähteet:

Soulo, T. 2021. https://ahrefs.com/blog/keyword-research/#keyword-research-basics

 

Johnson, A. 2020. https://www.bluefrogdm.com/blog/local-keyword-research

 

Patel, N. n.d. https://neilpatel.com/blog/ubersuggest-2-0/

 

Hinds, J. 2021. https://terakeet.com/blog/on-page-seo/

 

Indig, 2021 https://www.kevin-indig.com/tag/blog/