Tulipahan luettua klassikko. Teos muinaista kiinalaista sotastrategiaa, eli “Art of War”, ja suomalaisittain Sodankäynnin taito. Sodankäynnin taito on olemassa olevan tiedon mukaan kirjoitettu yli 2000 vuotta sitten Sun Tzun toimesta. Kuitenkaan ei voida olla varmoja onko Sun Tzu edes kirjoittanut teoksen tai oliko Sun Tzu edes koskaan olemassa. (Stephen F. Kaufman, Art of War, johdanto) Joka tapauksessa teos on periytynyt jo vuosituhansia muinaisesta kiinasta. Sodankäynnin taitoa ovat opiskelleet ja hyödyntäneet lukemattomat sotilaat, upseerit, liike-elämän toimijat ja jopa urheilijat. Teos oli myös Kenraali Aksel Airon lempikirja talvi- ja jatkosodan aikaan (Matti Nojonen, Sodankäynnin taito, s.54-55). Teksti itsessään painottuu nimenomaan sotaan ja sotapäällikön toimintaan. Kuitenkin nämä opit ovat hyödynnettävissä omassa toiminnassa ja etenkin johtajana.

“If there is no conflict -internal or external- there can be no growth” (Art of war, s. 3)

Konflikti on siis kasvun perusta. Sodankäynnin taidossa konfliktilla enneminkin tarkoitetaan valtioiden välistä konfliktia, mutta konfliktia voi tulkita hieman kevyemminkin. Mitä se on, kun joku haastaa toisen ajatuksia? Se on konflikti. Konflikti tarkoittaa yksinkertaisesti vain näkemysten välistä ristiriitaa. Konfliktin avulla voidaan luoda kestävämpää ja luotettavampaa kehitystä. Jos tilannetta ei arvioida tarpeeksi laajasti, voi koko tilanne epäonnistua. Tämän takia eriävät näkökulmat tukevat toisiaan, ne haastavat näkokulmia muokkautumaan eri skenaarioiden avulla. Kun nähdään selvästi uhkakuvat, voidaan ne myös ehkäistä.

“Warlords see the future; peasants only see the present; and grumblers only see the past” (Art of War, s. 25)

Hyvä johtaja katsoo aina eteenpäin. Johtaja ei voi keskittyä vain tähän hetkeen. Johtajan täytyy nähdä mitä tällä hetkellä ja sen jälkeen tapahtuu. Tämä tarkoittaa eri skenaarioiden läpikäymistä, eli mitä tapahtuu minkäkin seurauksena. Viisas johtaja osaa valmistautua tulevaan ja tehdä toimenpiteitä, jotka johtavat toivottun lopputulokseen. Sun Tzun sanoissa valmistautumisesta löytyy aineksia kenties kaikkien aikojen ensimmäiseen SWOT-analyysiin. Sun Tzu kuvailee kuutta eri ajatusta, joita syvästi pohtimalla voi valmistautua tulevaan.

1. Projektin moraali
   • Mitä on tarkoitus saavuttaa ja miksi? Uskotko omaan kyvykkyytesi johtajana? Uskovatko muut?
2. Olosuhteet ja yleinen asenne
   • Onko aika oikea? Voitko valmistautua kunnolla? Oletko harkinnut vaihtoehtoja suunnitelmaan?
3. Oma kyvykkyys toimia itsenäisesti
   • Kykenetkö seisomaan yksin? Onko tilaa neuvotella tarpeen tullen?
4. Alaisten mielipide ja motiivit
   • Hallinnoitko todellisesti alaisiasi? Voitko luottaa niihin, jotka saavat vastuuta, että he suoriutuvat siitä? Pitävätkö alaisesi sinua vahvana, mutta kuitenkin reiluna?
5. Armottomuus
   • Teetkö mitä vain, jotta saavutat tavoitteesi? Pystytkö jättämään huomiotta niiden tunteet, jotka voisivat sinua vahingoittaa?
6. Idean selvyys
   • Ideologian filosofia on oltava täysin selvä ennen toimintaa. Pystytkö tyydyttämään kaikkia joita muutos koskettaa?

Kyseessä on puhdasta analysointia ennen toimintaa. Kun kaikki uhat ja heikkoudet on ratkaistu, voidaan keskittyä vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin. Valmistelun lopputuloksena sotapäällikön pitää uskoa totaaliseen voittoon, muuten ei ole mitään syytä toimia. Jos tietää olevansa vahvoilla ja on valmistautunut perusteellisesti, on voitto varma.

“The succesful warlord does not put someone in charge of the warehouse if that person only cares about negotiating” (Art of war, s. 6)

Hyvä johtaja tuntee alaisensa. Oli sitten kyseessä toimitusjohtaja tai konttoripäällikkö, tulee omien alaisten vahvuudet ja heikkoudet tuntea. Ei ole mitään järkeä laittaa henkilöä myynnin puolelle, joka hallitsee totaalisesti taloushallinnon. Kun johtaja näyttää, että kuulee alaistensa toiveet ja mielipiteet, ovat alaiset luottavaisempia johtajaansa ja työtehokkuus kasvaa. Johtajan tulee ottaa alaistensa tarpeet ja rajat huomioon, jotta tyytyväisyys säilyy. Johtaja myös palkitsee ne, jotka suoriutuvat erinomaisesti ja johtaja antaa myös palkitsemisen näkyä. Kun alainen tietää mahdollisuutensa saada tunnustusta, on alainen myös tehokkaampi.

Sun Tzun sanoista löytyy paljon viisautta, jotka jokaisen esimiehen tai esimieheksi tavoittelevien tulisi lukea. Osa kirjan luvuista puhuvat puhtaasti sodankäynnistä, mutta niistä viisauden saaminen ja oivaltaminen muuhun toimintaan vaatii asian kokonaisvaltaista sisäistämistä.

“Study these lessons well. To master them means you understand the true arts of war.” (Art of War, s. 109)