Kirjoittanut Elli Linjamäki ja Konsta Kossi.

Johdanto

Ensimmäisenä omasta markkina-arvosta tulee mieleen, haluanko nyt ihan oikeasti lähteä miettimään tällaisia asioita? Kuinka tuo markkina-arvo määritellään ja mistä voin tietää kuka pelaa minun kanssa samassa sarjassa? Ajateltiin vähän asiaa Konstan kanssa ja päädyttiin tutkimaan asiaa syvemmin. Esseestä saa niin vinkit Tinderiin kuin muuhun markkinointiin.

Tinder ja oma markkina-arvo

Oman markkina-arvon googlettamalla törmää ensimmäisenä mieheen Henry Laasanen, joka on kirjoittanut aiheesta pro gradun Naisten seksuaalinen valta, Feministisen tasa-arvoparadigman kritiikkiä.  Ja sitten ollaankin ihan aiheen ytimessä eli valkoinen mies kertomassa naisten seksuaalisesta vallasta! Hän tarkoittaa tällä sitä, että osa naisista etenee urallaan käyttämällä hyväksi omaa ulkonäköään. Laasasen tutkielma perustuu ’vähemmän kiinnostuksen periaatteeseen’. Tällä tarkoitetaan teoriaa siitä esimerkiksi, että nainen, joka haluaa vähemmän seksiä kuin mies, voi nainen käyttää tätä hyväksi vallan välineenä. Tällöin hänellä on kontrolli ja päätäntävalta sekä mies on alistetussa asemassa ilman valtaa. Mielestäni jännä ajatusmalli, mutta ehkä tämä kumpuaa Henryn omasta epävarmuudesta?

Mitä se seksuaalinen oma markkina-arvo sitten meidän mielestämme on? Seksuaalisuus on jokaisen oma asia ja jokainen kokee asiat eri tavalla, mutta yleensä se liitetään naisilla muotoihin ja vähiin vaatteisiin sekä miehillä kumpuilevan näköiseen pyykkilautavatsaan sekä lihaksikkaaseen ylävartaloon. Sosiaalinen media antaa tietyt piirteet seksikkääseen ulkonäköön ja monet pyrkivät tuohon muottiin. Mutta onko tuo muotti seksikäs? Joidenkin mielestä on. Tinderin perusperiaate on kuitenkin ulkonäön perusteella valita ihminen jatkoon tai hylätä eli käytännössä mitä enemmän vastaat ulkonäköihanteita pääset jatkoon. Seksuaalinen markkina-arvo on siis lopulta ulkonäkökysymys.

Vinkki vitoset Tinderiin

Isolla osalla Tinderissä vastaan tulevilla nuorilla ihmisillä – miehillä sekä naisilla – profiili sisältää vain kuvat eikä bion tekstiä ollenkaan. Tämä vain korostaa sitä, kuinka ulkonäköpainotteinen ja seksistinen markkina-arvo kyseisessä sosiaalisen median palvelussa on. Tinderissä ideana on valita kumppaneita kuvien ja tekstin perusteella eli käytännössä, mikä miellyttää omaa silmää pääsee jatkoon. Myös bion tekstillä on väliä, jos se on rakennettu hyvin sekä on myyvä. Mielestäni samat lait toimivat muussa mainonnassa: Selkeillä, hyvälaatuisilla kuvilla ja näpäkällä tekstillä saa myyntiä. Tinderiin kuvia lataillessa kannattaa myös miettiä, mitä haluat kertoa itsestäsi muille. Haluatko vaikuttaa ammattimaiselta ja tuoda esille omaa sosioekonomista asemaasi vai sitä mitä teet vapaa-ajalla? Tällä hetkellä miesten profiileissa on trendinä esitellä omistamiaan eläimiä sekä kotitaloustaitoja. Ilmeisesti tällä he yrittävät tuoda esille taitoja, jota he luulevat naisen haluavan mieheltä. Pro Tip teille sinkkumiehille; Kukaan nainen ei halua kumppanikseen lasta, vaan aikuisen ihmisen joka on kykeneväinen huolehtimaan itsestään. Minun mielestäni jokaisen aikuisen tulisi pystyä ruokkimaan itsensä sekä pitämään omasta kodistaan huolta. Jos nämä taidot eivät vielä ole hallinnassa, luulen että Youtubesta löytyy hyviä DIY-videoita.

Bio-tekstiä mietittäessä tulee taas miettiä, mitä haluat kertoa itsestäsi? Emojirivit ja luettelot eivät ole myyviä ja näkyvät loppujen lopuksi melko persoonattomina. Jos oikeasti haluat panostaa ja näyttää muille, että olet tosissasi, panosta tekstiin. Sama pätee muussa somemarkkinoinnissa; lyhyt, ytimekäs, selkeä ja persoonallinen teksti myy! Meidän vinkkimme bio-tekstiin: Älä jätä bioa tyhjäksi, lisää siihen jotain persoonallista kuten esimerkiksi jokin hauska yksityiskohta itsestäsi tai vitsi, ne toimivat aina. Kannattaa myös miettiä millainen teksti saa sinut tarttumaan tilaisuuteen ja aloittamaan keskustelun. Tässäkin kannattaa miettiä, mitä haluat kertoa itsestäsi muille, millaista seuraa haet sekä millaisista ihmisistä olet kiinnostunut?

Naisten Tinder-profiilit näyttävät nykyään raa’asti järjestettynä suunnilleen tältä: yksi kuva kasvoista tai monta hyvin samanlaista kuvaa sekä viimeisenä kuva lemmikistä tai meemistä. Hyvin usein törmää seuraavanlaisiin bioihin:

• Ei tekstiä
• ”Send memes”
• ”Snap: xxxxxxx”
• ”Moikkuuu”
• ”Vie mut viinilasilliselle”
• ”Mua sanotaan ihan kivaks tyypiks”
• ”Jos et pidä mun koirasta, mä en pidä susta”

Oma bionihan (Konsta) on ollut hyvin pitkään ”Man of a thousand unnecessary talents”, joka nyt tässä kontekstissa antaa minusta hyvinkin tekopyhän kuvan. Noh, ei se mitään. Tinder, kuten LinkedIn antavat molemmat mahdollisuuden tuoda parhaat puolesi esille kuin suinkin mahdollista ensimmäisellä ”tapaamisella” ilman livekontaktia. Jos kyseessä olisi kumppanisi tai työnantajasi, millaisen ensivaikutelman haluaisit heille antaa? Tuskin kovin huonoa sellaista ensimmäisellä tapaamisella. Tässä pitää tottakai muistaa se, että LinkedIn:iin tuskin kukaan hauskanpidon takia kirjautuukaan. Kun taas ajatellaan markkina-arvoa, voi kuvitella näiden palveluiden yhtenevän. Ei se kovin hyvältä näytä, jos käyt kymmenillä eri treffeillä tai ole ainakaan uskottavaa. Tai Linkkarissa se että olet ollut kymmenissä työpaikoissa töissä.

Loppukateetit

Karoliina Lindstedt kertoo opinnäytetyössään ”URHEILIJAN MARKKINA-ARVON KEHITTÄMINEN TWITTERISSÄ” asteikosta, jonka kolmella ulottuvuudella – totuudenmukaisuus, ammattimaisuus ja puoleensavetävyys – voidaan määritellä urheilijan brändin totuudenmukaisuus (Zauner ym. 2012).

Totuudenmukaisuudella saadaan asiakas luottamaan lähteeseen. Eli esimerkiksi Tinderissä kannattaa miettiä, millainen bio ja kuvat kuvaavat sinua parhaiten sillä kumppanin kanssa vietetään suurin osa ajasta loppujen lopuksi kasvokkain, jolloin on melkoisen vaikea antaa säihkekuvaa ihanteiden mukaan. Ammattimaisuus tarkoittaa koko sitä laajuutta, millä mainostajan hahmotetaan olevan pätevä lähde. Eli jalostettu versio totuudenmukaisuudesta. Puoleensavetävyydellä tarkoitetaan lähteen fyysistä puoleensavetävyyttä vastaanottajalle ja mahdollista vaikutusta viestin vastaanottamisessa. Asteikon kolme ulottuvuutta määrittelevät, kuinka hyvin viestin vastaanottaja ottaa viestin vastaan (Lindstedt, 2017).

Puoleensavetävyys onkin kaikista kolmesta ulottuvuudesta kaikkein hienovaraisin ja ailahtelevin. Mitä enemmän profiili näyttää ihanteita noudattavalta, sitä enemmän kasvaa sen riski olla feikki. Tulee muistaa se, ettei kukaan ole täydellinen ja viat ovat aina persoonallisia ja uniikkeja.

“Always remember that you are absolutely unique. Just like everyone else.”

 -Margaret Mead

Lähteet

Froloff, L. 2012. Rakkauden markkina-arvo.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/05/08/rakkauden-markkina-arvo

Laasanen, H. 2010. Mitä markkina-arvoteoria on ja mitä se ei ole?

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/henrylaasanen/33553-mita-markkina-arvoteoria-on-ja-mita-se-ei-ole/

Laasanen, H. 2006. Naisten seksuaalinen valta. Feministisen tasa-arvoparadigman kritiikkiä. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos. Sosiologian suuntautumisvaihtoehto. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Pro gradu-tutkielma.

https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/11575/URN_NBN_fi_jyu-2007355.pdf

Lindsted, K. 2017. Urheilijan markkina-arvon kehittäminen Twitterissä. Luettu 7.5.2020.

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/129504/Lindstedt_Karoliina.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Treffimaisteri. 2020. Tinder kokemuksia & vinkkejä: 10 asiaa, jotka haluat tietää. Luettu 07.05.2020.

https://treffimaisteri.com/tinder-kokemuksia/

Zauner, A.; Koller, M. & Fink, M. 2012 Sponsoring, brand value and social media. Sâo Paulo 6, 681-691.