Tampere
23 Feb, Friday
2° C

Proakatemian esseepankki

Oma polku ja tiimiyden taival – Mitä minä tuon Hurmokseen ja mitä Hurmos tuo minulle



Kirjoittanut: Ella Kantola - tiimistä Hurmos.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
The Ideal Team Player
Patrick Lencioni
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

Tässä esseessä käsitellään omaa kehityspolkuani, sekä tarkastellaan mitä minä tuon Hurmokselle. Essee käsittelee myös kirjaa ‘’The Ideal Team Player’’, joka kartoittaa yksilön ominaisuuksia ja piirteitä, jotka muovaavat hänet poikkeukselliseksi tiimipelaajaksi. Tämä kirja kutsuu tutkimaan syvemmin niitä avainominaisuuksia, jotka kehittävät meitä tulemaan mitä parhaimmiksi tiimin jäseniksi.

Tänä päivänä menestyminen työelämässä ei ole pelkästään yksilön saavutus, vaan se rakentuu usein yhteistyön ja tiimityön varaan. Jokainen organisaatio kaipaa yksilöitä, jotka eivät vain sovi tiimiin, vaan jotka myös tuovat arvokasta panosta ja innostusta työympäristöön. Näiden yksilöiden avainominaisuuksien tunnistaminen ja niiden kehittäminen ovat keskiössä ‘’The Ideal Team Player’’ kirjassa.

 

Millainen tiimiläinen minä olen?

Patrick Lencioni on keskittynyt kirjassaan kolmeen keskeiseen piirteeseen, jotka muodostavat ihanteellisen tiimipelaajan ytimen: nöyryys, nälkä sekä älykkyys. Näiden piirteiden yhdistelmä luo perustan, jonka päällä poikkeukselliset tiimit rakentuvat ja menestyvät. Pitkän tovin näitä omalla kohdallani mietin, ja tulin tälläiseen lopputulokseen:

Nöyryys: Koen olevani osittain erittäin nöyrä, kun taas sitten omalla tavallani en ollenkaan. Olen aina valmis oppimaan muilta ja teen jatkuvasti paljon työtä sen eteen, että tunnistan omat virheeni ja pyrin kehittämään itseäni. Haluan työskennellä niin, että kaikkien tiimin jäsenten vahvuudet korostuvat ja kaikille suodaan optimaalinen mahdollisuus tehdä hyvää työtä. Koen että en korosta omaa merkitystäni tiimissä, vaan pyrin luomaan avointa ilmapiiriä sekä edistämään tiimityötä. Kuitenkin usein siinä vaiheessa, kun menneisyydessä on tarvinnut asettaa tiimin tavoitteet ja edut omieni edelle, en ole siihen pystynyt. En ole edes yrittänyt..

Nälkä: Uskon, että vastaukseni on hyvin erilainen kuin 2 kuukautta sitten. Alku syksystä minulle riitti vielä minimi määrän saavuttaminen ja senkin tekeminen tuntui usein suorittamiselta. Koen löytäneeni uudenlaisen motivaation saavuttaa jotain paljon suurempaa kuin se vähimmäisvaatimus. Minulla on tunne, että kaikki mitä nyt saan tehdä, saan tehdä intohimolla. Olen pyrkinyt tuomaan asennettani esille tiimissä, mutta tämä on mahdollisesti jäänyt vielä vaiheeseen, sillä en itse osaa sanoa onko tarmoni ja kova draivini loppu syksystä välittänyt muille Hurmoslaisille. Minulla on nälkä ottaa vastuuta, johon aiemmin minulla ei ole riittänyt rohkeus. Tiimin eteen ylimääräisen tekemisen nälkä on vielä hakusessa kuten jo aiemmin mainitsin, mutta koen sen suhteen olevan hyvin etenevällä kehitysmatkalla.

Älykkyys: Haluan uskoa olevani älykäs tiimipelaaja. Uskon myös siihen, että kuvittelen olevani älykkäämpi kuin mitä ehkä olenkaan. Koen omaavani tunneälykkyyttä ja ymmärtäväni hyvin vuorovaikutusta. Olen kova kuuntelemaan muita, mutta joskus loppuu korvat kesken ja suu alkaa laulamaan. Mielestäni olen hyvä ratkomaan konflikteja, mutta saatan olla myös syyllisenä niiden syntymiseen, sillä (tässä vaiheessa kirjoitusta pitkä mietintä tauko, kun aloin pähkäilemään, että tykkäänkö ärsyttää ihmisiä????).. Elikkäs. Oman ihoni alle ei pääse kovin helpolla ja olen tottunut kasvatukseni johdosta jänkkäämään ja vääntämään asioista, ja tämä onkin ihan arkipäivää minulle. Tiedostan että kaikki ihmiset eivät kestä tällaista samalla tavalla, mutta myös kasvatuksen johdosta huomaan usein ajattelevani ‘’Kyllä nyt vähän pitää toisen kestää eikä voi ottaa hernettä nenään’’. Kokonaisuutena koen olevani tunneälykäs tiimiläinen, mutta en aina suostu hyväksymään sitä, että kaikille ei ole normaalia suunnaton jänkkääminen ja asioista vääntäminen.

 

Minä ja Hurmos keväällä 2023

Kevät Hurmoksessa oli kovin hurmosmainen. Päät olivat pilvissä ja tiimi painoi talla pohjassa eteenpäin. Intoa oli vaikka muille jakaa, mutta jälkikäteen ajateltuna, eihän me mitään aikaan saatu. Paitsi tottakai Revosetin jampat, jotka kantoivat Hurmosta. Uskon, että monella projektitiimillä oli sama ongelma kuin meillä AILO projectsin suhteen. Suunnittelu on mahtavaa, kaikki on uutta ja kiiltävää. Tulevaisuus täynnä yksisarvisia sekä sateenkaaria. Kaikki suunniteltiin loppuun, ja kun koitti se vaihe, että pitäisi alkaa oikeasti tekemään asioita, kaikki tyssäsi. Kuitenkin tiiminä kevät 2023 oli mukavaa aikaa ja tuntui että Hurmoksen arki rullasi mukavasti, kun pienet poppoot niin kovin innoissaan projektejaan suunnitteli.

Jostain syystä tuntuu, että viime kevät on omalta osaltani hämärän peitossa. Koin, että Hurmoksen sisälle muodostui useita pikku kuppikuntia, enkä sellaiseen kuulunut. Pyrin välttelemään pikkuporukoihin jämähtämistä, mutta siitä seurasi se, että välillä koin jääväni pimentoon asioista. Tähän varmasti vaikuttaa myös se, että annoin viime keväänä akatemialle aikaa juuri sen verran kuin oli pakko. Oma elämäni sisälsi, ja sisältää edelleen paljon aikaa vieviä harrastuksia ja paljon muuta, joihin haluan käyttää aikaani. Tämä näkyi viime keväänä läsnäolossani, sillä jos ei ollut jotain sovittuna akatemialla, pyyhkäisin muille menoilleni.

Monelle Finlaysonilta lähtö oli iso harmitus, mutta koen sen olevan minun pelastukseni. Uskon että meidän tiimistä jo moni tietää sen, että en välitä ihmishälinästä ja keskustan sykkeestä. Uskonkin että tuo jokapäiväinen ruuhka busseilla kulkeminen keskustan sydämeen saattoi aiheuttaa minulle ahdistusta, sillä samanlaista ikävää tunnetta ei enää ole. Suurta roolia en Hurmoksessa ottanut keväällä, vaan koin olevani sivusta seuraaja ja sen avulla sain kerrytettyä rohkeutta ja oppeja tulevalle syksylle. Koen että kevään jäljiltä minulla oli paljon kehitettävää. Tiedostin sen, että minun tulee olla enemmän läsnä, uhrata sitä omaa vapaa-aikaa tiimin eteen ja ennen kaikkea, olla hemmetisti paljon rohkeampi. Jossain vaiheessa se iski vasten kasvoja. Olen kovan luokan nyhverö. Olen unelmoija, eikä minulla ole mitään ongelmaa ajatella isosti ja kuvitella itseäni pilvilinnassa, mutta se olennainen osa, eli koko projektin toteutus, tökkii niin kovaa, että hyvä kun pystyssä pysyy.

 

Minä ja Hurmos syksyllä 2023

Syksy lähti omalta osalta ihan mukavasti käyntiin. Lukuvuosi tuli startattua Summer academyllä, joka oli huippu kokemus ja koin että siitä sai rutkasti draivia omaan tekemiseen. Tämän jälkeen oli aika palata Hurmoksen arkeen, ja yllätykseni päälleni valui kilo sontaa, kun kaikki muut ovat tulleet nyt siihen tulokseen, että kaikki on syvältä ja puolet poppoosta haluaa lähteä tiimistä. Siinähän sitten kelluttiin kakassa ja odoteltiin pelastajaa. Pelastajamme Elina saapuikin ritarillisesti paikalle ja Hurmos huokaisi onnesta.

Ihmeitä ei kuitenkaan tapahdu päivässä ja tiimin asenne on vellonut kakassa niin pitkään, että tovi tässä varmasti menee, ennen kuin moottorit lähtee taas kunnolla käyntiin. Koen että syksy on ollut Hurmokselle vaikea, kun on jouduttu kyseenalaistamaan ihmisten sitoutumista ja luottamuksen olemassaoloa. Kaiken kukkuraksi tämä on jouduttu tekemään samalla, kun tili on ollut reippaasti pakkasen puolella. Henkilökohtaisesti minulla on ollut hyvä syksy, ja tämän johdosta koen olevani huono tiimiläinen. Koen olevani empaattinen ihminen, mutta kun sain hyvän draivin tekemiseeni, en koommin uhrannut ajatusta sille, että meidän tiimissä ei kaikilla ole hyvä olla.

Tiedostin syksyllä sen, että nyt täytyy olla rohkea, jos haluan saavuttaa omia unelmiani. AILO projects on vihdoin lähtenyt rullaamaan eteenpäin. Vauhti on lähempänä etanaa kuin hornettia, mutta uskalsimme ottaa sen seuraavan askeleen, joka vie meidät kohti kultakolikoita. Syksyn aikana tuli myös uusia projekti-ideoita, joista yhtä lähdin suunnittelemaan itsekseni, huolimatta siitä pelosta, että nyt ryssin tämän, kun en yksin osaa. Tämä myös osasyynä sille, että koen olevani huono tiimiläinen. Olenhan sentään tiimiakatemialla, osuuskunnassa ja ennen kaikkea Hurmoksen jäsen, mutta en ottanut ketään projektiini mukaan. Syy tähän on hyvin selvä ja yksinkertainen; Ei ole tehtävää kuin yhdelle. Uskon kaikkien Hurmoslaisten tämän ymmärtävän, mutta joskus tuntuu niheältä puhua projektista, kun se pyörii vain oman napani ympärillä. Fly by films projektin kohdalla tein myös omalla mittakaavallani rohkean päätöksen, sillä käytin puolet opintolainastani, jotta pystyn palvelua tuottamaan. Investoin siis itseeni ja ensimmäistä kertaa ikinä, koin ottavani ison askeleen sitoutumisen ja omistautumisen saralla kohti Hurmosta.

Syksy kaiken kaikkiaan on ollut itselle erittäin onnistunut, vaikken ole vielä päässyt ressuani täyttämään kultakolikoilla. Olen kirjoittanut hyvän pinon esseitä, jotka käsittelevät itsensä johtamista. Koen että olen mennyt itseeni ja oikeasti kehittynyt asian parissa. Olen onnistunut myös aikatauluttamaan elämäni niin, että olen tuplasti enemmän akatemialla kuin viime keväänä, mutta ehdin silti tekemään vapaa-ajalla kaikkia niitä asioita, joita rakastan. Kiirettähän tässä on pitänyt, mutta onnekseni kukoistan paineen alla ja kiireisenä.

 

Hurmoksen jäsen Ella 2.0

Tulevaisuuden tavoitteet ja pyrkimykset ovat selkeitä. Haluan keskittyä projekteihin ja kehittää sekä itseäni yksilönä että tiimin jäsenenä. Tavoittelen tasapainoa henkilökohtaisten projektieni ja tiimin yhteisten päämäärien välillä. Aijon tehdä töitä sen eteen, että motivaationi on myös tulevaisuudessa yhtä korkealla kuin tällä hetkellä ja ennen kaikkea tulen tekemään töitä sen eteen, että tämänhetkiset projektit tulevat saamaan tuulta siipiensä alle. Lähden innolla rakentamaan näitä projekteja, sillä koen aidosti tykkääväni aiheista ja nauttivani niiden parissa touhuamisesta. Enemmän kuin koskaan, minua kiinnostaa oikeasti tulla paikanpäälle, istua tiimipöydän ääreen ja tehdä hommia! En siis enää aio antaa Hurmokselle puolikasta itseäni, vaan ihan koko paketin. Olen tehnyt paljon töitä itseni eteen ja nyt on aika alkaa tekemään töitä myös Hurmoksen eteen.

 

Lähteet

Lencioni, P. 2016. The Ideal Team Player – How to recognize and cultivate the three essential virtues.

Kantola Ella. Oppimissopimus syksy 2023

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close