Tampere
24 Nov, Tuesday
3° C

Proakatemian esseepankki

Olutbuumi jatkuu



Kirjoittanut: Aliisa Räsänen - tiimistä Eventa.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Pienpanimo buumi jatkuu

Suomi liittyi EU:hun 90-luvun puolivälissä, lakiuudistusten myötä alkoi pienpanimoita syntyä tiuhaan tahtiin. Vuoden 1995 alkoholilainsäädännön uudistuksessa poistettiin nimittäin rajoite ravintolan ja panimon yhteisomistukselta (Juomien Suomi, s.8). Tuolloin vuonna 1995 pienpanimoita oli Suomessa vain 25kpl, (Jussi Telaranta, 2014) ja vuonna 2017 niitä oli jo 80 kpl, eikä innostus tunnu laantuvan. Pienpanimoksi lasketaan panimo, joka tuottaa vuodessa korkeintaan 15 miljoonaa litraa olutta.

 

Oluen suosio

Jo kivikaudella viljaa käytettiin alkoholijuomien valmistamiseen, lähinnä oluen. Olutta on valmistettu viljasta jo ennen kuin siitä alettiin leipoa leipää, sen juuret ulottuvat siis jopa 6000 vuotta taaksepäin. Maatalouden kehitys ja ihmisten asettuminen pysyvämmin kulkevat samaa matkaa oluen historian kanssa. Oluen valmistamiseen tarvitaan vain kourallinen raaka-aineita, viljaa, vettä, hiivaa ja humalaa. Muinoin olutta juotiin sen takia, että vesi oli saastunutta, mutta olut oli puhdasta. Olut on edelleen maailman suosituin alkoholijuoma, sitä tuotetaan vuodessa 200 miljardia litraa. Suosio perustuu luultavimmin sen pitkään historiaan ja siihen, että olut ei ole vain yhden ja tietyn makuista vaan olutlaatuja on useita. Karkeasti voisi sanoa, että jokaiselle löytyy jokin maistuva olut.

Oluen kulutustottumukset muutoksessa

 

Laatu ja trenditietoisuus näkyvät ja kuuluvat asiakkaiden vaatimuksissa myös oluen osalta. Ihmiset haluavat viestiä muille kulutustottumuksillaan tiettyjä mielikuvia ja trenditietoisuuttaan, kaljan tilaaminen mielletään monessa piirissä nykyisin rahvaaksi. Laatu tietoiset asiakkaat olettavat yhä enenevissä määrin kaikkien ravintoloiden ja kauppojen automaattisesti olevan kykeneviä tarjoamaan jokaiseen vaatimukseen ratkaisuja. Tuotevalikoimia ei voi kuitenkaan kasvattaa loputtomiin, varastotilojen ollessa rajalliset.

Pienpanimo oluet ovat hinnaltaan kalliimpia kuin suurten panimoiden tuottamat oluet, joka johtuu tuotanto erien pienuudesta ja tuotteiden uniikkiudesta. Aiemmin usealle ainoa kriteeri oli saada mahdollisimman paljon mahdollisimman halvalla. Nykyisin olemme valmiimpia maksamaan enemmän, että saamme yhden laadukkaan oluen useamman peruslagerin sijaan. Olueen käytettävä rahasumma ei siis välttämättä kasva, vaikka ostammekin kalliimpia oluita, juomme niitä vain vähemmän.

Ns. erikoisoluiden suosio näkyy myös suurten panimoiden valikoimissa, esimerkiksi Olvi julkaisi vuonna 2015 oman IPA:n eli Iisalmia pale alen. Pienet panimot eivät taistele asiakkaista niinkään keskenään, mutta sen sijaan suurten panimoiden lanseeraamat massasta erottuvat oluet, sekä ulkomaiset tuonti oluet ovat pienpanimoiden pahimmat kilpakumppanit.

Uuden alkoholilain myötä ruokakaupoista voi löytää entistä laajemmalla skaalalla niin kotimaisia kuin ulkomaisia oluita sillä uusi elintarvikekaupoissa myytävien alkoholijuomien alkoholiprosentti saa olla korkeintaan 5,5%. Esimerkiksi alueet joissa Alkoon on pitkä matka ei kuluttajien saatavilla ole ollut kuin enimmillään 4,7% oluita. Tämä on rajoittanut monet pienpanimo oluet pois kauppojen valikoimista, uusi laki mahdollistaa laajemman valikoiman. Vielä reilusti yli 5,5% oluita kyllä löytyisi, mutta nykyinen korotus on jo kuitenkin edistysaskel aiempaan verrattuna. Lisäksi uuden lain myötä panimot voivat myydä omia (max 12%) tuotteitaan suoraan panimolta kuluttajilleen.

Pintahiiva oluiden suosio on jatkuvassa kasvussa 2011-2016 pintahiiva oluiden suosio kasvoi Suomessa 2 miljoonasta 8 miljoonaan litraan, joka käy ilmi panimoliiton tekemästä tutkimuksesta (panimoliitto 2016). Vuonna 2018 olut trendeissä näkyy edelleen kuten jo muutaman vuoden pinnalla olleet vaaleat vahvasti humaloidut pale alet, ne saavat kuitenkin rinnalleen entistä aromi rikkaampia tuotteita. Trenditietoinen tilaa tänä vuonna ipan sijaan farmhouse alen. Myös erilaiset hedelmä ja marjaoluet ovat myöskin nostamassa suosiotaan vuonna 2018. Oluita on joka makuun, mutta silti edelleen suurin osa maailman oluista nautitaan pohjahiivaolut lagerina, suomessa markettien perus ”kaljat” ovat lageroluita. Samaan aikaan kun entistä vahvempia alkoholijuomia saa lähikaupasta on  myös alkoholittomien vaihtoehtojen suosio kasvussa, esimerkiksi vuonna 2016 alkoholittomien oluiden myynti kasvoi 17%.

 

LÄHTEET:

Juomien Suomi, Juha-Pekka Jylhä, 2016

Jussi Telaranta PANIMO- JA PAAHTIMOTEOLLISUUDEN KEHITYS SUOMESSA Case Porin pienpanimot ja -paahtimot

www.hartwall.fi/point/blog/10349/craft-sour-ipa-ja-farmhouse-olutopas-2018-listaa-ajankohtaiset-trendit

olutposti.fi/pienpanimoita-kylla-mahtuu-suomeen/

www.bierdoktor.fi/index.php/fi/oluen-historia-juontaa-juurensa-kivikaudelta

http://vaahtokruunu.net/tietoa/oluttyypit/

http://www.panimoliitto.fi/app/uploads/2015/07/Panimoliitto_infograafi_panimotilasto_A4.pdf

http://stm.fi/documents/1271139/4390384/Lausuntoyhteenveto+alkoholilain+kokonaisuudistuksesta+16.3.2017/202309f3-9bc3-43a1-9a96-a06ec95a97ed/Lausuntoyhteenveto+alkoholilain+kokonaisuudistuksesta+16.3.2017.pdf

 

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close