Tampere
17 Apr, Wednesday
2° C

Proakatemian esseepankki

Ollapa kuin Jon Snow



Kirjoittanut: Salla Nieminen - tiimistä Promisia.

Esseen tyyppi: Blogiessee / 1 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Televisiosarja Game of Thrones
George R. R. Martin
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Artikkeli julkaistiin LinkedIn-sivullani 25.5.2019: https://www.linkedin.com/pulse/ollapa-kuin-jon-snow-salla-nieminen

Varoitus! Sisältää juonipaljastuksia televisiosarjasta Game of Thrones!

Televisiosarja Game of Thrones on ollut viime aikoina monen huulilla. Sarja on saavuttanut suuren suosion ympäri maailman, raastanut monen tosifanin sydäntä ja puhuttanut ihmisiä sekä kiitosta niittäneillä että niillä vähemmän onnistuneilla ratkaisuillaan. Ne, jotka eivät ole seuranneet kyseistä sarjaa ja ovat alkaneet kyllästyä aiheeseen liittyvään mainontaan ja artikkeleihin, ovat varmasti huojentuneita siitä, että sarjan viimeinen tuotantokausi tuli alkuviikosta päätökseensä.

Innostuin itsekin seuraamaan sarjaa varsin fanaattisesti, ja olenkin viettänyt monta maanantai-iltaa pohtien, mikä sarjasta tekee niin kiinnostavan. Minua itseäni ovat viehättäneet erityisen taidokkaasti käsikirjoitetut henkilöhahmot, mutta myös sarjassa mukana kulkeva kiinnostava teema, joka kytkeytyy kaikkien jaksojen tapahtumiin tavalla tai toisella: johtaminen.

Game of Thrones:n kahdeksan kauden aikana katsoja pääsee seuraamaan monenlaisia johtajia ja johtamistyylejä sekä näiden vaikutusta hahmojen elämään. Sarja on tarina valtataistelusta ja ihmisten johtamisesta, johtajuuden ottamisesta ja ansaitsemisesta.

Cersei Lannister, yksi Game of Thrones:n vihatuimmista ja ihailluimmista hahmoista, haluaa säilyttää johtoaseman ja vallan oman sukunsa hyppysissä, ja kun tämä valta viedään häneltä pois, hän on valmis ottamaan sen takaisin keinoja kaihtamatta. Cersei on valmis tuhoamaan muut suvut tieltään, koska hän haluaa turvata sukunsa tulevaisuuden ja suojella perhettään.

Daenerys Targaryen taas on kruunun perijä. Hän haluaa vapauttaa kaikki kansat tyrannien kynsistä ja lakkauttaa orjuuden, ja onkin valmis taistelemaan saadakseen kruunun takaisin suvulle, jolle se kuuluu. Kansat lähtevät seuraamaan Daenerysta ja hänen aatettaan, osa ihannoinnin ja osa pelon innoittamana.

Edellisistä hahmoista poiketen, Jon Snow ei ole kuninkaallinen, eikä sitä haluaisikaan. Tarina kertoo, että Jon on korkea-arvoisen lordin avioliiton ulkopuolinen lapsi, toisin sanoen parjattu ja hyljeksitty, vaikkakin varsin sympaattinen ja katsojien rakastama persoona. Kuitenkin sarjan aikana Jonista kasvaa johtaja, jonka muut valitsevat johtoasemaan, vaikkei tämä itse sitä toivoisikaan.

Pohdin Game of Thrones:n kahdeksan kauden aikana paljon sitä, miten johtajat yleensä valitaan johtamaan. Sarjassa johtajuus on otettu mm. väkivalloin, pelolla, vetoamalla syntymäoikeuteen, äänestämällä tai dialogin avulla. Johtajuutta on kuitenkin sarjassa myös annettu, kuten esimerkiksi edellä mainitun Jon Snown tapauksessa, jonka ympärillä olevat ihmiset halusivat johtajakseen.

Mutta miksi valita johtajaksi sellainen, joka ei sitä halua? Ja miksi juuri Jon haluttiin johtamaan?

Jon on maineensa vuoksi joutunut hyväksymään sen, ettei hänestä koskaan tule arvostettua lordia. Jon ei pidä itseään parempana kuin muut ja on johdettaviensa kanssa samalla tasolla, vertaisjohtajana. Lisäksi hän on luotettava ja niin rehellinen, että joutuu rehellisyytensä vuoksi jopa vaikeuksiin (ja lopulta myös johdettaviensa surmaamaksi). Jon on velvollisuudentuntoinen, mutta ennen kaikkea, hän tekee virheitä.

Jon Snow on sympaattinen ja katsojien rakastama juuri inhimillisyytensä vuoksi. Hänet valitaan johtajaksi, koska häneen on helppo samaistua. Johtaja, joka ymmärtää johdettaviensa kokemuksia ja pystyy asettumaan näiden asemaan, osaa varmasti tehdä myös johdettaviensa kannalta hyviä päätöksiä.

Jon halutaan johtajaksi myös siksi, että hän ei oikeasti halua johtaa. Koska hän ei tavoittele johtoasemaa, on selvää, ettei hän myöskään tavoittele johtoaseman tuomia etuja. Kun joku haluaa johtaa, on hänellä usein myös omat syynsä siihen. Luulenkin, että hyvä johtaja osaa myös kriittisesti pohtia omia motivaatiotekijöitään pyrkiessään johtotehtävään.

Viime viikolla minut valittiin Proakatemian markkinoinnin ja viestinnän vastaavaksi tulevalle lukuvuodelle. Nähtyäni samoihin aikoihin Game of Thrones:n viimeisen jakson olen pohtinut paljon sitä, miten ja miksi minut valittiin tehtävään ja millainen johtaja haluan olla.

Erilaisissa johtamistehtävissä johtajalta vaaditaan erilaisia ominaisuuksia, ja siksi onkin loogista, että johtajia valitaan erilaisiin tehtäviin eri tavoin. Tuntuisi kuitenkin siltä, että ihannetilanteessa johdettavat valitsevat johtajansa, aivan kuten pohjoisen kansat valitsivat Jonin kuninkaakseen Game of Thrones:ssa. Voisikin olla järkevää, että johtajia valittaessa pysähdyttäisiin aika ajoin pohtimaan myös sitä, valitsemmeko ihmisiä tehtäviin oikealla tavalla ja olisiko vanhaa tapaa joskus syytä muuttaa.

Vaikka Proakatemian markkinoinnin ja viestinnän vastaava valitseekin tiiminsä eikä toisinpäin, luulen että minulla olisi tehtävää varten paljon opittavaa Jon Snow:lta. Aivan kuten tiimiläisetkin joutuvat hakemaan paikkaa markkinoinnin ja viestinnän tiimissä, niin myös johtajan täytyy hakea ja ansaita paikkansa tiimiläisten silmissä.

Koska tuleva tiimini ei saa valita minua, koen velvollisuudekseni pyrkiä olemaan hyvä johtaja. Tässäpä onkin haastetta kerrakseen. Luulen kuitenkin, että pyrkimällä olemaan Jonin kaltainen, luotettava, rehellinen ja inhimillinen, voin päästä jo aika pitkälle.

Ei muuta kuin tuulta päin!

 

Raportointi

20.6.2019 teksti on saanut LinkedIn:ssä 9 tykkäystä ja 3 kommenttia. Tekstiä on katseltu 24 kertaa. Kommenteissa on keskusteltu siitä, miten johtaja valitaan Proakatemian tiimiyrityksissä sekä onniteltu minua uudesta pestistä.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close