Oletko outo?

Johdanto

Oletko koskaan miettinyt että et ei oikein sovi joukkoon? Oletko koskaan kokenut, että ajatuksesi ja tapasi toimia ovat suorastaan kapinallisia tai muulla tavoin sopimattomia olemassa olevien normien kontekstissa? Huomaatko usein erottuvasi harmaasta massasta kuin poro preerialla?

Älä pelästy, mutta on pieni mahdollisuus, että kuulut niin sanottujen “outojen” joukkoon. Mutta odota hetki ennen kuin painat pääsi polvien väliin ja heilutat valkoista lippua, aion kertoa sinulle että et todellakaan ole yksin, sekä on tässä outoudessa hyviäkin puolia, usko pois.

Voinen tässä vaiheessa myös tunnustaa, että myös allekirjoittanut kokee aika ajoin kuuluvansa vahvasti tähän kirjavaan sakkiin. Kieroutununeella huumorintajulla ja taiteellisilla taipumuksilla varustettu lapin huru-ukko saakin ilmaisen pääsyn Omituisten Otusten Kerhoon ilman suklaalevystä löytynyttä kultalippuakin.

Tässä esseessä otan roolin henkilökohtaisena Peter Paninasi ja ohjastan sinut, Wendyn ja Kadonneet Kaiffarit outouden Mikä-Mikä-Maahan tutkimaan erilaisuuden hienoja puolia.

Muutama syy miksi kannattaa olla outo

“Miten paljon helpompaa olisi, ja kuinka paljon parempia voisimme olla, jos uskaltaisimme rohkeasti hyödyntää kaikkien luontaisia parhaita puolia sen sijaan, että yritämme muuttaa itseämme tai toisia joksikin muuksi? Miten voimme rohkaista toisiamme “outouteen”, koska se on välttämätöntä, jos haluamme kehittyä ja luoda aidosti innovatiivisia tuotteita?” (Tuominen, 2020).

Minkälainen ihminen sitten on outo? Yleensä kategorisoimme ihmiset jotka käyttäytyvät tai ajattelevat massasta poikkeavasti oudoiksi. Tämä määritelmä kuitenkin venyy jatkuvasti, kun tuomme ilmi yhteiskunnassa vallitsevia normeja ja kyseenalaistamme niitä. Kuitenkin työsarkaa on jäljellä vaikka kuinka monen stigman suhteen, ja toisaalta jos kaikki ovat outoja, kukaan ei ole outo, ja mitäs hauskaa siinä olisi?

Outona on helppo tuntea olonsa yksinäiseksi tai väärinymmärretyksi, ja sopeutumisen mestarina ihminen alkaa helposti miettimään kuinka muuttaa käytöstään jotta sopisi paremmin ympäröivään maailmaan. On kuitenkin suositeltavampaa pitää outoudestaan ja uniikkiudestaan tiukasti kiinni, sillä outoudessa on ehdottomasti paljon enemmän hyviä kuin huonoja puolia. Luettelen tässä niistä muutamia.

1. Luovuus. Oudot ihmiset ovat yleensä todella luovia, koska he ajattelevat jatkuvasti “boksin ulkopuolelta”. Taiteellisia tai tieteellisiä visionäärejä kuten Andy Warhol tai Albert Einstein onkin usein kutsuttu hieman oudoiksi, ja juuri tämä outous on on mahdollistanut upeat innovaatiot ja keksinnöt joita kukaan muu ei edes ajattelisi. Outoudella onkin erittäin tärkeä rooli yhteiskunnan eteenpäin viemisessä, sillä ilman erikoisia toisinajattelijoita vallalla olisi ideoiden stagnaatio.

1. Johtajuus. Oudoista ihmisistä tulee usein myös hyviä johtajia, etenkin silloin, kun ollaan menossa uudelle, tuntemattomalle territoriolle. Oudot ihmiset luottavat omiin mahanpohjan tuntemuksiinsa, ja osaavat saada muutkin luottamaan niihin vaikka aluksi tulisikin pientä vastahankausta. Oudoissa ihmisissä onkin usein näkyvissä lujaa vankkumattomuutta tiettyjä arvoja ja periaatteita kohtaan.

1. Hauskuus. Oudot ihmiset ovat yleensä hersyvän hauskaa seuraa. Heidän eriskummallisia touhujaan on mukava seurata ja heidän tapansa ajatella asioita saavat meidät usein hymyilemään. Mieti kuinka usein oletkaan törmännyt ihmiseen, joka saa sinut miettimään: “Hmm, enpä olisikaan koskaan osannut ajatella noin, tuohan on paljon hauskempaa tehdä tuolla tavalla!”

1. Kapinallisuus. Oudot ihmiset ovat usein valmiimpia rikkomaan sääntöjä ja näin saamaan uusia oivalluksia. Oudot ihmiset eivät vain pelkästään ajattele laatikon ulkopuolelta, vaan tekevät laatikosta kuuraketin ja lentävät kiertoradalle. Koska miksipäs ei, ja jos heitä kieltää, he tekevät sen aivan taatusti. 

Outouden huonommat puolet

Outous ei kuitenkaan ole aina ruusuilla tanssimista, sillä on huomattavasti helpommin sanottu kuin tehty olla oma outo itsensä tässä vaativassa, tuomitsevassakin maailmassa. Väärinymmärrettynä ei ole mukava olla, ja ei ole sattumaa, että outoina nähtävät ihmiset viihtyvätkin usein parhaiten itsensä seurassa. Liian usein ryhmäpaineen seurauksena omaperäiset hahmot joutuvat taipumaan ja muokkaamaan itsensä ympäristönsä näköiseksi. 

Sen sijaan, että pakottaisimme poikkeavat henkilöt jonkinlaiseen yleisesti hyväksyttyyn muottiin, meidän tulisi paremmin oppia hyväksymään erilaiset ihmiset ja toimintatavat, sekä arvostaa niitä aidolla tavalla.

“To be yourself in a world that is constantly trying to make you something else is the greatest accomplishment.” – Ralph Waldo Emerson

Pohdinta

“Voisi melkeinpä sanoa, että outoutemme ja erilaisuutemme ovat suurimpia voimavarojamme tulevaisuudessa. Ne tekevät meistä uniikkeja, erilaisia kuin koneet, ja auttavat meitä pärjäämään tulevaisuudessa niin yksilöinä kuin yhteisöinä.” (Tuominen 2020).

Kun kaivataan ennennäkemättömiä, kekseliäitä innovaatioita tai uusia, luovia tapoja tehdä vanhoja asioita ovat outojen ihmisten osakkeet nousussa. Outojen ihmisten vallankumoukselliset tavat hahmottaa tuttuja asioita ovat yritysmaailmassa rahaakin arvokkaampia, ja meidän tulisi arvostaa, kannustaa ja kehua kaikenlaisia ihmisiä olemaan enemmän omia itsejään ja toteuttaa omia outouksiaan.

Ole siis rohkeasti outo ja tuo kaikista villeimmätkin ideat seuraavaan palaveriin. Viva la revolución!

Lähteet:

Tuominen, C. 2020. Tunteet ei kuulu työpaikalle. Otava. Helsinki.

Guerrero, A. n.d. The creative benefits of being weird. Viitattu 27.11.2022. https://www.canva.com/learn/weird-and-creative-thinking/