Tampere
22 Oct, Tuesday
8° C

Proakatemian esseepankki

Olet hyvä tyyppi



Kirjoittanut: Henna Haara - tiimistä Kajo.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

 

Karla Niemisen teos Olet hyvä tyyppi voi takakansitekstin mukaan muuttaa elämäsi, jos olet ilman ystäviä tai työelämän verkostoja. Sosiaaliseen elämäänsä tyytyväisille uuden oppimisesta innostuneille taas luvataan monta ihmissuhteita parantavaa oivallusta. Itse kiinnostuin jälkimmäisestä. Olen nuoresta asti ollut todella ulospäinsuuntautunut ja ymmärtänyt aina, että sosiaalisuus on tärkeä taito elämässä ja se on selkeästi yksi vahvuuksistani. Tämän kun ymmärsi vähän liiankin hyvin, niin ei tullut nuorempana käyneeksi mielessä, että kehittämisen paikkojakin voisi siltä saralta löytyä. Minulla on aina ollut hyviä ystäviä ympärilläni ja sen myötä on kehittynyt myös itsevarmuus erilaisissa ihmissuhteissa. Jos joku ihmissuhde ei toiminut, en yleensä miettinyt, että se voisi johtua itsestäni, vaan keskityin toimiviin suhteisiin. Olen alkanut laajentaa ajattelua tältä osin luultavasti silloin, kun muutin Etelä-Pohjanmaalta Tampereelle, eikä täällä ollut ennestään tuttuja ihmisiä kuin kourallinen. Vasta opiskeluvuosien aikana olen todella tajunnut aktiivisen verkostoitumisen ja oman panostamisen merkityksen niin työ- kuin ystävyyssuhteissa.

Kirjasta löytyy erilaisia vinkkejä esimerkiksi uusiin ihmisiin tutustumisen helpottamiseksi, hyvän ensivaikutelman luomiseksi, itsevarmuuden kehittämiseksi, keskustelutaitojen parantamiseksi ja ryhmässä toimimisen edistämiseksi. Ihmissuhteita edesauttavia harjoituksia on kirjassa valtava määrä, joten niistä löytyy varmasti jokaiselle useita, joilla parantaa omia kehityskohtiaan, oli ennestään sosiaalinen tai ei. Niitä takakannessa luvattuja oivalluksia heräsi vähän väliä, mutta lukiessa oli kiva myös huomata, että monet kirjassa läpi käydyt asiat ovat olleet itselle aina ihan luonnollisia. Havahduin miettimään, etteivät kaikki varmasti ajattele itsestään samalla tavalla, joten voisinko omalla toiminnallani helpottaa vähemmän sosiaalisten henkilöiden oloa uusien ihmissuhteiden edessä? Jos kokee omaavansa hyvät puheenlahjat, kehotankin seuraavaksi kiinnittämään huomiota siihen, osaako auttaa hiljaisempia mukaan keskusteluun. Toinen iloinen yllätys oli se, että useissa itselleen vähemmän luonnollisissa tavoissa on tapahtunut selvää kehitystä.

Palataanpa kuitenkin vielä niihin omiin kehityskohtiin. Jokaisella osa-alueella voi aina parantaa, mutta avaan tähän vielä tarkemmin muutamia sellaisia kohtia, joissa itselläni näen kehittymisen varaa:

Yleisesti ehkä ajatellaan, että sosiaalisilla ihmisillä on hyvät keskustelutaidot, mutta kun tarkemmin miettii niin he ovat yleensä äänessä eivätkä välttämättä osaa kuunnella muita. Olen aina ollut puhelias ja se on hyvä juttu silloin, kun tarvitsee välttää kiusallisia hiljaisuuksia. Olen mielestäni yleensä hyvä keskustelemaan, mutta myönnettäköön että ylilyöntejä puhetulvan osalta sattuu edelleen liian usein. Etenkin ryhmässä pitäisi antaa enemmän puheenvuoroja muille ja aidosti kuunnella mitä heillä on sanottavanaan. Kahdestaan keskusteltaessa olen huomannut, että mitä läheisemmän ihmisin kanssa juttelee, yleensä sen luontaisempaa on kiinnostua hänen arkipäiväisistäkin asioistaan. Kannattaa kuitenkin kiinnostua vieraampienkin kuulumisista, sillä sitä kautta heistäkin tulee läheisempiä.

Toisena suurena kehityskohtana näen yhteydenpidon. Käytän kyllä mm. WhatsAppia ja sosiaalisen median kanavia varmasti aktiivisemmin kuin moni muu ja tapaan ystäviäni kasvotusten, mutta omasta mielestäni en tee sitä tarpeeksi. Olen yhteydessä yleensä tiettyjen ihmisten kanssa, jotka kuuluvat arkeeni. Haluaisin kuitenkin pitää enemmän yhteyttä myös niihin tärkeisiin ihmisiin, joita en näe jatkuvasti. Teoriassa tämä olisi nykyään todella helppoa somen kautta, mutta käytännössä ei muka ole aikaa. Sain kirjasta hyviä vinkkejä siihen, miten olla yhteydessä esim. kuukausittain tai muutaman kerran vuodessa niihin, joita ei voi tavata niin usein.

Yksi kirjan neuvoista kuului: ”Teeskentele, kunnes se tuntuu luonnolliselta”. Tätä voi soveltaa minkä tahansa uuden asian opettelussa. Kyse ei siis missään tapauksessa ole siitä, että pitäisi valehdella tai olla jotain muuta kuin oma itsensä, vaan uusien taitojen omaksumisesta. Ei voi oppia uutta, jos tekee kaiken aina samalla tavalla kuin tähänkin asti. Akatemialla tätä on poikkeuksellisen helppo toteuttaa, koska se on ympäristö, missä epäonnistumisille on tilaa ja kaikki tsemppaavat toisiaan uusien asioiden edessä poikkeuksellisen hienolla tavalla. Tämä pistikin miettimään, että juuri nyt on se aika, kun kaikkia uusia taitoja kannattaa harjoitella, tulevaisuudessa ne luultavasti vaativat entistä enemmän rohkeutta tullakseen opetelluiksi.

Viimeinen tähän listaamani kehityskohta löytyy ongelmatilanteiden ehkäisystä. En pelkää draamaa tai riitoja ja se näkyy uskalluksessani esittää mielipiteeni ja yleisesti suorapuheisuutena. Joskus olisi kuitenkin hyvä osata antaa asioiden olla, etenkin jos kyseessä on mitättömiä väittelyitä joiden lopputuloksella ei ole juurikaan merkitystä. Lisäksi osaan kyseenalaistaa asioita, mutta joskus senkin voisi jättää tekemättä, että yleinen fiilis säilyy parempana. Jatkossa yritän jättää nämä vähemmälle ja olla positiivisemmalla asenteella mukana.

Niemisen mukaan jokainen päättää omasta toiminnastaan, ei muiden reaktioista siihen, joten kannattaa miettiä missä tilanteissa voi olla täysin oma itsensä kaikkine vikoineen ja milloin on kannattavaa hillitä ja olla myötäilevämpi.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close