Olen vähän huolissani akatemian kulttuurista. Tai en vain vähän vaan ihan oikeasti. Mitä ihmettä on tapahtunut? Nuoremmat tiimit eivät välitä enää kirjapisteistä, ei sitouduta yhteisiin tapahtumiin, tilat ovat aivan sekaisin, tiimeissä pienet porukat perustavat omia osakeyhtiöitä ja toiminimiä, joilla harjoittavat täysin tiimiyrityksestä irrallista liiketoimintaa. Miten tämä yhtälö toimii käytännössä? Mehän olemme opiskelemassa tiimijohtamista ja yrittäjyyttä. Ja opiskelyn ydin ajatus on tiimiyrityksessä toimiminen, missä hyödynnetään kaikkien osaamista ja tietotaitoa, sekä jaetaan sitä! Mietin vain, että onko tiimiyrityksellä enää tarkoitusta, jos se ei enää ole millään tavalla keskiössä opinnoissa ja projekteissa. Vaikuttaa siltä, että ihmisistä on tullut niin itsekkäitä ja vainoharhaisia että he kokevat olevan itseltä pois, jos muilla on mahdollisuus päästä mukaan projekteihin.

Toisaalta voimme myös elää nyt murrosta Proakatemian tulevaisuuden suhteen. Onko opettavaisempaa perustaa koulussa jo useita yrityksiä ja harjoitella tosissaan startup maailmaa? Onko jokaiselle liiketoiminnalle perustettu oma yritys helpompi myydä myös koulun ulkopuolelle ja kerätä uskottavuutta, koska yrityksen toiminnan perusteleminen on helpompaa? Avaako tämä kuitenkin enemmän mahdollisuuksia oppimiselle kuin perinteinen osuuskuntamallilla toimiva tiimiyritys?

Toisaalta nyt on myös havaittavissa ongelmia sitoutumisen suhteen. Vanhemmat tiimit ovat aina esimerkkinä nuoremmille ja jos vanhemmat antaa sen esimerkin, että voit käytännössä sooloilla miten sattuu, niin kuinka enää yhdessä päätettäviin ja tehtäviin asioihin sitoudutaan ja miten käy tiedon ja osaamisen jakamisen? Toivon että että nämä edellä mainitut mallit, mihin kuullun perusteella  ovat jotkin tiimit hyvin vahvasti lähteneet ei johda siihen, että oppimisesta tulee todella rikkonaista, luottamus ja side toisiin kärsii ja tietoa ja osaamista ei enää jaeta entiseen malliin. On todella tärkeää, että jokainen ottaa vastuun yhteisestä oppimisesta ja on valmiita jakamaan sitä omaa osaamistaan. Vain siten pystymme olemaan yhtä opettavainen ja menestyvä koulu kuin nyt.

On hienoa, että muutosta tapahtuu, mutta muutosta tulee tapahtua vain siten, että kehitys on positiivista koko yhteisön näkökulmasta, ei yksilöiden näkökulmasta. Se että koko yhteisön toiminta kehittyy positiiviseen suuntaan, on todella paljon parempi kaikkien kannalta, kuin se että yksilö tai pieni porukka saa lyhyen hyödyn valinnoistaan. Yksilöt eivät ole Proakatemialla kuin 3v mutta koulu on ollut olemassa jo ennen meitä ja tulee olemaan toivottavasti myös pitkään meidän jälkeemme. Me olemme ne, ketkä pystyvät vaikuttamaan kulttuuriin nyt ja opinahjomme kehittymiseen. Toimitaan siis niin että tulokset ovat myös tulevaisuudessa yhtä vaikuttavia kuin tänä päivänä.