1. Johdanto

 

Tiimiaiheiseen kirjallisuuteen tutustuessani päätin valita kirjan, Tiimisoppa – Iloa ja energiaa kaaliin. Kaikki hankitusta tiedosta on kyseisestä kirjasta. Kirjassa pääasiallisesti haastetaan ajattelemaan omaa tiimiä sen energian laadun ja määrän näkökulmasta. Lähdin pohtimaan mikä on huipputiimi, ja miten alkavan tiimiyrityksen perustajina meistä voin tulla sellainen. Koin myös olennaiseksi kirjoittaa siitä, mitä huipputiimi ei ole, ja mitä meidän kannattaa tiimiytymisen aikana ja tulevina vuosina varoa sekä välttää.

 

Mikä on huipputiimi ja miten se eroaa tavallisesta, keskivertotiimistä? Kirjailijoiden mukaan tekijä, mikä parhaiten erottaa huipputiimin keskiverrosta, on positiivisen energian määrä tiimissä. Positiivisella energialla tarkoitetaan käytännössä tiimin jäsenten kykyä tehdä hyvää työtä ja voimaa toteuttaa jatkuvia muutoksia. Huipputiimi on siis tiimi täynnä positiivista energiaa, mutta mistä eri osista positiivinen energia koostuu? Koska kirjailijoiden mukaan tiimi on huipputiimi, kun se on huippuenerginen, lähden avaamaan aihetta siitä näkökulmasta, mikä tekee tiimistä huippuenergisen. (Alajoki, Kvist, Mehto, Mäkipää, Niutanen & Sulkumäki 2020, 5–7.)

 

Alajoen ym. (2020, 6–7) mukaan tiimin energiatason kannalta olennaisimpia energian lajeja ovat niin kutsutut inhimillisen energian lajit, jotka ovat ajatteluenergia, tunne-energia, valmiiksi saamisen energia, henkinen energia ja fyysinen energia. Kun nämä energialajit ovat tiimin sisällä korkealla tasolla ja tasapainossa, on kyseessä huipputiimi. On tärkeää ottaa huomioon, että jos yksikin näistä inhimillisen energian lajeista on tiimissä alhaisella tasolla eikä tasapainossa muiden kanssa, ei tiimi voi toimia huipputasolla.

 

Mitä ovat tiimien energiatason määrittävät erilaiset energiatilat, ja mikä niistä on ideaalein, johon pyrkiä?

 

2. Tiimien energiatilat

 

Tiimin energiatiloista puhuessaan Alajoki ym. (2020, 12) viittaavat Heike Bruchin St. Gallenin yliopistosta ja Sumantra Ghoshalin London Business Schoolista, tekemään tutkimukseen yksilön, tiimin ja organisaation tarkasteluun soveltuvasta energiatiloja kuvaavasta mallista. Tutkimuksessa määriteltiin ihmisiä koskevat energian laatu ja määrä eli energia voi olla joko positiivista tai negatiivista, ja energiaa voi olla joko paljon tai vähän. (Bruch, H. & Ghoshal, S. 2004. A Bias for Action. Harvard Business Press.)

 

Bruchin ja Ghoshalin tutkimuksessa kuvaillut tiimin energiatilat ovat tuottavuusenergian tila, joka on ihanteellinen energiatila tiimille, mukavuusenergian tila, luopumisenergian tila ja syöpymisenergian tila. Tiimin energiatila ei muodostu yhteenlaskettuna eikä kerrottuna tiimiläisten yksilöllisistä energiatiloista. Kuitenkin yleensä yksi näistä neljästä tilasta on tiimissä selvästi hallitseva. Lukemani kirjan kirjailijat ovat tarkoituksellisesti vaihtaneet käsitteen tuottavuusenergian tilan sitoutumisenergian tilaksi, koska tämä sana kuvaa heidän mielestään paremmin huippuenergisen tiimin tilaa sekä tiimin ja yksilön energian tavoitetilaa. Näistä kaikista energiatiloista tiimin tulee siis tavoitella sitoutumisenergian tilaa. (Alajoki ym. 2020, 12.)

 

Alajoen ym. (2020, 12) mukaan tiimi on energinen, kun hallitseva energiatila on sitoutumisenergian tila. Tässä tilassa tiimi tekee hyvää työtä ja toteuttaa tehokkaasti tarvittavia muutoksia. Sen lisäksi tiimiläisten jaksaminen on kohdillaan ja yhteistyö on hauskaa.

 

Seuraavaksi aloitan kertomalla sitoutumisenergian tilan käsitteen kautta, mitä ovat tyypillisiä piirteitä huipputiimille ja mikä voisi olla hyvä esimerkki huipputiimistä. Sen jälkeisissä luvuissa pohdin, mitä huipputiimi ei ole ja mitä meidän on syytä varoa ja välttää tiimiytymisessä ja tulevien opiskeluvuosien aikana.

 

3. Huipputiimi ja sitoutumisenergian tila

 

Kuten edellä mainittuna, tämä on ihanteellinen energiatila tiimille. Sitoutumisenergian tilassa tiimi on energinen ja sillä on paljon positiivista voimaa. Tiimiläiset ovat innostuneita tehtävistään ja tiimin yhteisestä päämäärästä. Tiimiläisistä näkyy ilo ja ylpeys kuulua tiimiin. Jäsenet voivat hyvin ja pitävät huolta toisistaan, koska välittävät toisistaan aidosti. Positiivisuus, välittäminen ja korkea energisyys näkyy tiimistä myös ulkopuoliselle. Tiimiläiset haluavat ottaa haasteita, koska ne vievät heitä yksilöinä ja tiiminä eteenpäin. Tuttuja ja vanhoja toimintatapoja uskalletaan haastaa, koska tiimin sisällä vallitsee luottamus siitä, että kaikki haluavat toisille ja tiimille hyvää. Luovuus saa kukoistaa tiimissä, koska kaikkien ideoita arvostetaan ja kunnioitetaan. Ideoita syntyy ja täten uusia mahdollisuuksia hyödynnetään nopeasti, koska psykologista turvallisuutta vaalitaan tiimissä ja jokainen tiimin jäsen on aktiivinen tiimipelaaja. Jokainen tiimiläinen antaa kaikkensa tehtävien eteen ja on valmis tekemään ylimääräistä työtä tiimin vuoksi. Aikataulussa pysytään ja tehtävät hoidetaan silloin kun ne sovittu saatavan valmiiksi. Muiden aikaa kunnioitetaan yhteisissä tilaisuuksissa, kuten meillä pajoissa. Sitoutuneessa tiimissä saadaan aikaan halutut asiat ja päästään asetettuihin tavoitteisiin. Ainoa vaara, minkä kirjailijat mainitsevat, on että sitoutunut tiimi saattaa lipsahtaa ylikierroksille, koska se innostuu yrittämään liian montaa asiaa samaan aikaan. Huipputiimi tuntee siis myös omat rajansa. (Alajoki ym. 2020, 13–14.)

 

4. Keskivertotiimi ja mukavuusenergian tila

 

Liiallista mukavuudenhalua on syytä välttää, koska mukavuusalueelle jäädessä tiimistä ei koskaan tule huipputiimiä. Kun tiimissä vallitsee mukavuusenergian tila, ilmapiiri on lämmin ja kaikilla on mukava olla. Siitä huolimatta, että yksilöillä on mukava olla – kun harkitaan tiimiä – se on positiivinen, mutta matalaenerginen. Tiimiläisillä ei ole paljoakaan stressiä ja he ovat tyytyväisiä siihen, miten asiat ovat nyt eivätkä kaipaa muutosta. Vaikka kyseinen tiimin energiatila kuulostaa houkuttelevalta, mukavuusenergian tilaa on syytä välttää, koska siinä operoidaan melkein jatkuvasti tiimiläisten mukavuusalueella ja tiimi ei etene sen potentiaalin mukaan. Huipputiimin on kuitenkin hyvä välillä käydä palautumassa tässä energiatilassa, jotta tiimi ei pala loppuun. Hyvä esimerkki on pitää hiihtolomat oikeasti lomana ja tehdä itselle merkityksellisiä ja rentouttavia, tiimin ulkopuolisia asioita. (Alajoki ym. 2020, 14.)

 

Mukavuusenergian tilassa tiimin jäsenet eivät halua ottaa riskiä ja kehittää tiimiä parempaan suuntaan, koska ovat joko tarpeeksi ylpeitä menneistä saavutuksista tai muuten vaan tyytyväisiä nykytilanteeseen, jota voisi parantaa. Toisten kunnioittavaa kyseenalaistamista ja rakentavaa haastamista ei haluta, koska ketään ei haluta loukata. Tiimissä ei vallitse riittävää psykologista turvallisuutta, ajatusta siitä, että jäsenet kykenevät ottamaan rakentavan palautteen vastaan, ja ajattelevat, että kaikki haluavat toisilleen vain hyvää haastamisesta huolimatta. Sitoutuminen tiimiin ja sen yhteisiin sovittuihin asioihin on keskivertotasoa. Asioiden tekeminen ja aikaansaaminen on hidasta. Vaikka tiimissä on jäsenten välistä positiivista erilaisuutta ja psykologinen turvallisuus on melkein kohdillaan, uusia ideoita ja ratkaisuja ei vain synny, koska tiimiläiset eivät jaksa antaa kaikkeaan toisilleen ja tiimille. Pitkäaikaisen mukavuusenergian tilan vallitessa tiimissä jäsenten tyytyväisyyden lisääntyminen johtaa suoraan suoritusten tason heikentymiseen. Jäsenet ovat niin mukavuudenhaluisia, että asiakkailta ja sidosryhmiltä tulevia toiveita ja hienovaraisia viestejä ei jakseta kuunnella kunnolla. Mukavuusenergian tilaan asettuminen on päälle päin houkutteleva ajatus, mutta vaarallista tiimin menestymisen kannalta. (Alajoki ym. 2020, 14.)

 

5. Luopumisenergian tila, matalaenergistä negatiivisuutta

 

Luopumisenergian tilassa mennään negatiivisuuden puolelle ja energiaa tiimillä on vähän. Tiimiläiset ovat kyynisiä ja välinpitämättömiä. Toivo ei elä tiimissä. Kukaan ei tee minkäänlaisia aloitteita eikä mitään jakseta yrittää. Tästä syystä tavoitteisiinkaan ei päästä eikä niistä aidosti välitetä. Innostusta ei ole ja uudet ideat sivuutetaan tai ne yritetään todistaa mahdottomiksi sitä mukaa, kun niitä esitetään. Energia on niin matalalla, että jokainen suorittaa vain pakolliset tehtävänsä ja koittaa selvitä niistä vähimmällä mahdollisella vaivalla. Negatiivisuus kantautuu myös ulkopuolisille, jotka huomaavat tiimistä puuttuvan motivaation. (Alajoki ym. 2020, 15–16.)

 

Tähän tilaan tiimi joutuu, jos sen jäsenet eivät osaa käsitellä epäonnistumisia ja pettymyksiä, tai jos tiimiltä puuttuu yhteinen suunta, inspiroiva päämäärä, mihin pyrkiä. Jos tiimi alisuoriutuu pitkään, eikä asialle tehdä mitään, voi se johtaa kyseiseen energiatilaan ajautumiseen. Jotta tilaan joutumista voidaan ehkäistä, täytyy negatiiviset asiat ottaa esille ja niistä pitää kyetä puhumaan. Jokaisen tiimiläisen tulee kyetä hyväksymään asiat niin kuin ne ovat ja ajatella asioita positiivisesti. Jäsenten välinen tiimiytyminen on tärkeässä roolissa alusta asti. (Alajoki ym. 2020, 15–16.)

 

6. Syöpymisenergian tila, korkeaenergistä negatiivisuutta

 

Syöpymisenergian tilassa tiimissä on paljon energiaa, mutta se on negatiivista. Negatiivinen energia ilmenee jäsenten kielteisten tunteiden kohdistumisena toisiin jäseniin, esimiehiin tai koko organisaatioon. Tiimissä vallitsee vihaa, pelkoa, suuttumusta ja syyttelyä. Jäsenet keskittyvät vain omaan menestymiseensä ja antavat sen sokaista itsensä repimällä muiden torneja alas saadakseen omansa korkeimmaksi. Tiimi ei kehity mihinkään ja jopa asiakassuhteet kärsivät. Psykologinen turvallisuus on olematonta ja jäsenet puhuvat pahaa toisistaan selän takana. (Alajoki ym. 2020, 14–15.)

 

Alajoen ym. (2020, 14–15) mukaan tiimi ajautuu syöpymisenergian tilaan useimmiten kahdesta syystä. Joko siksi, että jäsenet ovat vain itsekkäitä tai siksi että he kilpailevat negatiivisesti keskenään. Me-henkeä tiimissä ei ole, koska kaikki yrittävät kiivetä korkeampaan asemaan toistensa kustannuksella. Tilaan joutumista voidaan ehkäistä tiimin yhteisen tavoitteen päättämisellä, koska ilman sitä tiimin jäsenet toimivat aktiivisesti, mutta eri suuntiin suhteessa tiimin yhteiseen hyvään.

 

Mistä tahansa tiimin energiatilasta voidaan päästä takaisin sitoutumisenergian tilaan, mutta mitä syvemmälle negatiivisuuteen tiimi ajautuu, sitä enemmän työtä se vaatii. Jos tilanne alkaa näyttää siltä, että tiimiläiset eivät keskenään kykene ratkaisemaan ongelmiaan, voidaan apuun kutsua ammattilainen tiimin niin sanotuksi ”erotuomariksi”. (Alajoki ym. 2020, s.16–17.)

 

7. Inhimillisen energian lajit

 

Alajoen ym. (2020, 18) mukaan, jotta tiimiläiset voivat yhdessä luoda huipputiimin, jokaisella tiimin jäsenellä kuuluu olla viisi seuraavaa yksilöllistä energialajia korkealla ja tasapainossa keskenään. Energialajit ovat ajatteluenergia, tunne-energia, valmiiksi saamisen energia, henkinen energia ja fyysinen energia. Jotta jokainen tiimiläinen voi antaa kaikkensa ja tavoittaa koko potentiaalinsa, on heidän huolehdittava ensiksi itsestään niin, että nämä olennaisimmat energialajit ovat korkealla ja tasapainossa. Yksikin näistä matalalla tasolla toimiva energialaji estää tiimiä toimimasta huippuenergisesti.

 

Alajoen ym. (2020, 18–19) mukaan ajatteluenergia on tiimin energisyyden lähtökohta, koska se ohjaa vahvasti henkilön tunteita ja tekoja. Ajatteluenergiaa voi luoda ja vahvistaa hakemalla innoitusta, kehittämällä unelmapäämäärän ja inspiroivia tavoitteita. Tiimiläisiltä edellytetään omatoimista ajattelua, rohkeutta ja realistista optimismia, mikä tarkoittaa asioiden kohtaamista juuri niin kuin ne ovat, mutta päämäärää ajatellaan koko ajan positiivisesti. Jos halutaan, että tiimissä ajatellaan energisoivasti, täytyy jokaisen tiimiläisen ajatella laajempaa kokonaisuutta eikä vain omaa vastuualuettaan. Kun ajatteluenergia on korkealla tasolla tiimissä, tiimiläiset ovat pitkäjänteisiä ja he uskovat omaan tekemiseensä ja yhteisiin tavoitteisiin.

 

Ylläpitääkseen korkeaa ajatteluenergian tasoa, tiimin tulee jäsenten yksilöllisen ajattelun kehittämisen lisäksi kokoontua yhteen säännöllisin väliajoin ja pysähtyä ajattelemaan, koska tiimi, joka ei pysähdy koskaan yhdessä ajattelemaan toteuttaa pian vain toisten ajatuksia. Yhteisten pelisääntöjen noudattaminen, ja samalla inhimillisten virheiden salliminen pitää yllä tiimin motivaatiota. Tiimin yhteinen ajatteluenergia vahvistuu todella siinä vaiheessa, kun sen omista, yhteisesti päätetyistä syistään valitsee yhteisen päämäärän, joka innostaa kaikkia. (Alajoki ym. 2020, 19.)

 

Vaikka tiimin energisyys lähtee ajatteluenergiasta, on kirjailijoiden mukaan tunne-energia kaikista tärkein. Jokaisen tiimiläisen on oltava sydämellään mukana tekemisessä. Tiimiläiset osaavat tunnistaa oman ja muiden tunnetilan, ja sen mukaan osataan säädellä omaa käyttäytymistä. Kaikkien tunteiden esiin tuominen tiimissä on sallittua ja niistä keskustellaan avoimesti. Mitään ei siis jätetä patoutumaan, koska kaikki tietävät, että toisia tuetaan. Tunne-energian voidaan tunnistaa olevan korkealla, kun jokainen voi ilman pelkoa jakaa omat kielteiset tunteensa tietäen, ettei kukaan tuomitse, vaan henkilöä sen sijaan tuetaan ja asiat pyritään ratkaisemaan. Psykologinen turvallisuus on korkealla tasolla. (Alajoki ym. 2020, 19.)

 

Ylläpitääkseen tunne-energiaa tiimin on kyettävä pitämään hauskaa. Yhteiset tapaamiset kuten kokoukset ja palaverit eivät saa rajoittaa huumorin käyttöä ja naurua. Yhteisiin tapahtumiin kuuluu suhtautua kunnioituksella ja riittävällä vakavuudella, jotta asioita saadaan vietyä eteenpäin ja tavoitteisiin päästään, mutta tiivistettynä lämpimät tunteet tiimiläisiin ja yhteisen naurun määrä ovat hieno positiivisen tunne-energian mittari. (Alajoki ym. 2020, 19.)

 

Valmiiksi saamisen energia pohjautuu siihen, että yhteisesti suunnitellut ja sovitut asiat hoidetaan. Tehtävät suoritetaan kunnioituksella tiimiä kohtaan ripeästi ja tunnollisesti. Oma tekeminen, luotto muiden osaamiseen ja tekemiseen sekä yhteinen tavoite pidetään keskittyneenä mielessä. Yhteinen tekeminen muuttuu vaikeasta helpoksi, koska jokaisen yksilölliset vahvuudet on tunnistettu ja niitä hyödynnetään. Tekemisessä ei kuitenkaan ainoastaan huomioida pelkkiä vahvuuksia, vaan jokaisen tekemisen kehittämisen halukin huomioidaan. Jokaiselle annetaan mahdollisuus myös oppia tekemällä jotain, mikä ei vielä ole oma vahvuus, mutta kiinnostuksen kohde. Asiat sujuvat siksi tehokkaasti ja tavoitteet saavutetaan nopeammin kuin tavallista. Energia virtaa tiimissä sujuvasti ja takkuilematta. Asioita saadaan valmiiksi parhaiten yhdessä, joten yhteiset tapahtumat kuten kokoukset ja palaverit ovat myös syytä olla energisoivia, koska se vahvistaa valmiiksi saamisen energiaa paljon. (Alajoki ym. 2020, 20.)

 

Henkinen energia on kykyä pysähtyä reflektoimaan ja pohtimaan sitä, mikä käsitteillä oleva asia on todella tärkeää ja merkityksellistä. Henkinen energia säilyy ja pysyy korkealla tiimissä, kun tiimiläisten yhteiset arvot ja tiimin yhteisesti päätetyt arvot ovat lähellä toisiaan. Henkisen energian taso riippuu myös siitä, pitävätkö tiimiläiset omaa tekemistä ja yhteistä päämäärää merkityksellisenä. Kun jokaisella on selvä ja inspiroiva syy miksi tehdä asioita, tulee henkinen jaksaminen sen myötä. Arvojen noudattaminen vaikeuksista huolimatta luo suuria määriä henkistä energiaa. (Alajoki ym. 2020, 20–21.)

 

Fyysinen energia on päivittäistä jaksamista ja hyvinvointia. Se pohjautuu fyysiseen kuntoon ja terveellisiin uni- sekä ravintotottumuksiin. Mikäli tiimin jäsen ei voi hyvin, se heijastuu tiimin suoriutumiseen. Tiimin fyysinen energia pohjautuu sen jäsenten fyysiseen energiaan, joten ei ole samantekevää, miten tiimiläiset pitävät huolta omasta hyvinvoinnistaan. Tästä syystä – vaikka kaikki eivät näin ajattele – on myös hyväksyttävää joskus laittaa itsensä tiimin edelle, jotta pidemmällä aikavälillä voi antaa kaikkensa yhteiselle hyvälle. (Alajoki ym. 2020, 21.)

 

Fyysistä energiaa voi jokainen vahvistaa vuorottelemalla omaa tekemistään, rentoutumistaan ja lepoa. Kun työtä tehdään päivän aikana, se kannattaa rytmittää yhdessä sovitulla tavalla niin, että kaikki jaksavat. Tätä edesauttavat kohtuullinen määrä taukoja ja vaikka taukoliikunta niiden lisäksi. Jokaisen tulisi miettiä, saako kahvitauoista oikeasti energiaa vai jatkaako ruudun tuijottamista tai muuta ei palauttavaa toimintaa. (Alajoki ym. 2020, 21.)

 

Siinä ovat avaimet itsensä kehittämiseen huipputiimin jäseneksi. Huipputiimit koostuvat huipputiimiläisistä, ja jos voimme kaikki tiimiyrityksessämme henkilökohtaisesti omaksua näiden viiden energialajin korkea taso itsellemme, meistä tulee varmasti yhdessä jotain vielä suurempaa.

 

8. Loppupäätelmät

 

Kirjan lukeminen todella antoi silmiä avaavaa oppia siitä, mikä on huipputiimi ja mitä se ei ole. Jatkossa pyrin olemaan entistä tietoisempi siitä, mitä hyötyä tuon tiimille tai onko käytöksessäni joitain piirteitä, jotka estävät sen korkeaa energisyyttä. Pidän mielessä, että yksin ei koskaan pääse niin pitkälle kuin yhdessä. Andrew Carnegie kerran sanoi, ”Tiimityö on polttoaine, joka sallii tavallisten ihmisten saavuttaa epätavallisia tuloksia.” Michael Jordan summasi sen myös aika hyvin, ”Lahjakkuus voittaa pelejä, mutta tiimityö ja älykkyys voittaa mestaruuksia.”

 

 

LÄHTEET

 

 

Alajoki, S., Kvist, H., Mehto, T., Mäkipää, S., Niutanen, K. & Sulkumäki, T. 2020. Tiimisoppa – Iloa ja energiaa kaaliin. 1. painos. Seinäjoki. Kirjapaino Bookcover.

 

Bruch, H. & Ghoshal, S. 2004. A Bias for Action. Harvard Business Press.

https://books.google.fi/books?hl=fi&lr=&id=erhC5I4pD3cC&oi=fnd&pg=PR9&dq=Bruch,+H.+%26+Ghoshal,+S.+2004.+A+Bias+for+Action.+Harvard+Business+Press.&ots=AB9Un8__Y3&sig=D_cULDRXtJAl-5RZCdPGS2giBLM&redir_esc=y#v=onepage&q=Bruch%2C%20H.%20%26%20Ghoshal%2C%20S.%202004.%20A%20Bias%20for%20Action.%20Harvard%20Business%20Press.&f=false